Syyhyn tunnistaminen ja oikea hoito pysäyttää ikävän kierteen

Kirjoittajat: Amanda Herranen, Senni Hietaranta, Loviisa Palonen & Sanna Imeläinen

Mikä on syyhy eli scabies?

Syyhy eli scabies on inhottava, vaikkakin vaaraton ihottuma, jonka aiheuttaa syyhypunkki (Sarcoptes scabiei). Syyhypunkin tartunnan jälkeen punkki kaivautuu ihon alle tehden käytäviä muun muassa ranteisiin, kainaloihin, sormien väleihin, genitaalialueille ja kyynärvarsien sisäpinnoille. Kutinaa esiintyy varsinkin öisin ja raapimisalueet voivat lisäksi myös tulehtua. Tartunnan saannista oireisiin kuluu noin kuukausi. (THL 2024a.)

Alkuun syyhyä saattaa olla hankala todeta, sillä ihossa ei välttämättä näy mitään. Raapimisen ja kutinan jatkuessa tulee iholle 0,5–1 cm mittaisia käytäviä. Käytävien päästä on mahdollista erottaa ihoon kaivautunut punkki. Voimakkaan kutinan seurauksena iholle voi ilmestyä myös vesirakkuloita ja punoittavia näppylöitä. (Airola 2024.)

Syyhy tarttuu esimerkiksi vaatteiden sekä vuodevaatteiden välityksellä ja kosketustartuntana iholta (THL 2024a). Syyhy ei kuitenkaan tartu kättelemällä, vaan tarttumiseen vaaditaan jatkuva tai intensiivinen kontakti (esimerkiksi yhdyntä tai samassa taloudessa asuminen). Lisäksi tartunnan voi saada myös sairastuneen ihmisen käyttämistä vuodevaatteista tai vaatteista, koska punkki saattaa elää jopa kolmen vuorokauden ajan ihon ulkopuolella. (Turunen ym. 2016.) Lähikontaktien oireettomuus ei poissulje sitä, ettei voi saada syyhydiagnoosia, sillä itämisaika vaihtelee kolmesta kuuteen viikkoa (Salava ym. 2023, 1).

Syyhyn toteaminen

Epäily syyhystä alkaa yleensä kutinan perusteella. Syyhypunkkia on vaikea erottaa paljain silmin, sillä se on läpimitaltaan ainoastaan 0,2–0,4 mm. Iholla esiintyy usein raapimisjälkiä, vesirakkuloita sekä näppylöitä. Aikuisilla ihottuma ei leviä kasvoihin. Tutkittaessa etsitään iholta naaraspunkin käytäviä, jotka sijaitsevat yleensä sormien väleissä ja rannepoimuissa. Lapsilla käytäviä saattaa olla myös jalkapohjissa ja kämmenissä. Naaraspunkki asuu vesikellomaisessa rakkulassa, joka sijaitsee käytävän päässä. (THL 2024a.)

Mikäli käytössä on mikroskooppi, voi pienenä tummana pisteenä erottuvan punkin poimia neulan avulla tunnistettavaksi. Tämä saattaa kuitenkin olla haasteellista, sillä kovastakin kutinasta huolimatta voi ihossa olla vain 5–10 punkkia. (Airola 2024.) Punkkinaaras voi elää jopa kaksi kuukautta, sinä aikana se munii ihon sarveiskerrokseen kaivamaansa käytävään. Toukat ovat sukukypsiä aikuisia kaksi viikkoa nymfivaiheen jälkeen. Elimistön herkistyttyä punkille ja sen eritteille alkaa syyhykutina. Uusintatartunnoissa oireet alkavat nopeammin noin 1–3 vuorokauden aikana. (Airola 2024.)

Syyhyn itsehoito

Apteekista on mahdollista ostaa permetriiniä sisältävää voidetta ilman reseptiä. Illalla peseytymisen jälkeen levitetään voidetta kaikkialle leuasta alaspäin, myös sukuelimiin ja sormi- sekä varvasväleihin. (Airola 2024.) Hiuspohja ja korvat tulisi myös hoitaa. Mikäli kasvoissa ei ole ihomuutoksia, kasvojen hoito ei ole tarpeen. Voiteen määrä suhteutetaan hoidettavan kokoon. On tärkeä käyttää riittävän paljon voidetta, yleensä 1–2 30 g:n tuubia, tarvittaessa suurempi määrä. Voiteen tulisi antaa vaikuttaa vähintään 12 tuntia ennen sen poispesua. (Salava ym. 2023, 4.)

Voiteen levittämistä limakalvoille tulisi välttää. Aamulla iho pestään huolellisesti ja vaihdetaan lakanat sekä vaatteet. (Airola 2024.) Välttyäkseen hoitojen epäonnistumiselta, eurooppalaisissa hoitosuosituksissa tuodaan esille kaksi hoitokertaa 7–10 vuorokauden välein. Tarvittaessa hoitovaste varmistetaan 2–4 viikon kuluttua. (Salava ym. 2023,1.) Nykysuosituksen mukaan tulisi myös perheenjäsenet sekä muut lähikontaktit hoitaa kahdesti. Samassa taloudessa asuvat henkilöt tulisi hoitaa samaan aikaan riippumatta siitä, onko heillä kutinaa vai ei. Tämän avulla estetään oireettoman henkilön tarttuva syyhy uudelleen jo hoidetuille perheenjäsenille. (Airola 2024.)

Kutina voi jatkua hoidon jälkeen jopa neljän viikon ajan. Kutinaa voidaan rauhoittaa kortisonivoiteella. Kutinan pitkittyessä on hoidon epäonnistumista syytä epäillä. Jos syyhyhoito ei lopeta kutinaa neljän viikon kuluessa, tai rauhoittuneen kutinan alkaessa uudelleen, on syytä mennä lääkäriin. (Airola 2024.)

Mitä jos itsehoito ei auta?

Lääkäri voi määrätä syyhyn hoitoon tablettina otettavaa reseptilääkettä (ivermektiini). Lääkäri voi myös määrätä rikkivaseliini -voidetta, jonka apteekki valmistaa itse. Voidetta levitetään tablettien oton lisäksi kolmena peräkkäisenä päivänä iholle. Läheiset kontaktit ja kaikki samassa taloudessa asuvat tulisi hoitaa samanaikaisesti (myös oireettomat). 7–10 vuorokauden kuluttua hoito toistetaan. Hoidon onnistuessakin kutina saattaa silti jatkua muutaman viikon ajan. (THL 2024a.) Kuvioon 1 on koottu syyhyn keskeiset hoito-ohjeet kehittämistehtävänä.

Kuvio 1. Syyhyn hoito. (Kuva: Amanda Herranen, Senni Hietaranta & Loviisa Palonen)

Siivous on olennainen osa syyhyn hoitoa

Tärkeänä osana syyhyn hoitoa on siivous, joka toteutetaan jokaisen lääkehoitokerran jälkeisenä päivänä. Patjat, sohvatyynyt ja matot imuroidaan ja poistetaan käytöstä mahdollisuuksien mukaan kolmen vuorokauden ajaksi. Lisäksi tulisi vaihtaa puhtaat vuodevaatteet. Samassa taloudessa asuvien henkilöiden kolmen viimeisen vuorokauden aikana käyttämät vaatteet, pyyhkeet, vuodevaatteet sekä mahdollisuuksien mukaan peitot, tyynyt ja petauspatjat tulisi pestä 60 asteen pesuohjelmassa. (THL 2024a.)

Vaikeasti pestävät tekstiilit tulisi sulkea muovipussiin kolmen vuorokauden ajaksi. Pussit olisi hyvä säilyttää huoneenlämmössä eikä viileässä, koska viileässä punkit elävät pidempään. Tekstiilit voidaan laittaa myös muovipussiin pakastimeen tai ulospakkaseen yhden vuorokauden ajaksi vähintään -20 asteeseen. (THL 2024a.)

Syyhyn hoito on tärkeää

Syyhy ei ole tartuntatautilainalainen tauti, joten hoidettavat joutuvat maksamaan lääkkeet itse. Lääkkeiden korkeat hinnat ovat puhututtaneet, sillä perheen hoitoon tarvitaan useita lääkepakkauksia. Ivermektiinistä ja permetriinistä ei tällä hetkellä saa kelakorvausta. (THL 2024b.) Yksi tuubi permetriini –voidetta maksaa tällä hetkellä noin 39 euroa. Ihmisen koon mukaan hoitokertaan kuluu n. 1–2 tuubia voidetta. Nykyisin suositellaan permetriini-voiteen lisäksi ivermektiini-tabletteja syyhyn hoitoon, jotka maksavat noin 20 euroa /hlö. Voidaankin nopeasti laskea, että yhden henkilön hoitamiseen kuluu noin 100 euroa. Lisäksi hoito on uusittava 7–10 päivän kuluttua, jolloin hintaa tulee noin 200 euroa. Jo rahallisestikin on tahtotila hoitaa syyhy pois päiväjärjestysestä kerralla ja kunnolla.

Syyhyn asianmukainen tunnistaminen, toteaminen ja hoitaminen kerralla ohjeiden mukaan kannattaa taloudellisesti. Lisäksi voidaan katkaista oireilu sekä ikävä kierre ja jatkotartunnat.

Lähteet

Airola, K. 2024. Syyhy (scabies). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00507.

Salava, A., Huttunen, L. & Räsänen, J. 2023. Syyhynhoito. Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen -työryhmän suositus.  Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://sily.fi/wp-content/uploads/2023/11/Syyhyn-hoito_SILYn-asiantuntijaryhmän-suositus.pdf

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024a. Syyhy. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/syyhy.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024b. Suomessa voi tällä hetkellä olla paikallisia syyhyepidemioita – diagnosoitujen tapausten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/-/suomessa-voi-talla-hetkella-olla-paikallisia-syyhyepidemioita-diagnosoitujen-tapausten-maara-on-kasvanut-merkittavasti-viime-vuosina.

Turunen, T., Pekkanen, E. & Lyytikäinen, O. 2016. Torjuntatoimet syyhyepidemioissa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-708-4

Kirjoittajat

Amanda Herranen, Senni Hietaranta ja Loviisa Palonen opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa. Teksti on osa terveydenhoitajaopintojen kehittämistehtävää.

Sanna Imeläinen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa ja ohjaa opiskelijoiden kehittämistehtäviä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/itsehoitoon-aamu-rutiinia-toiminta-6886590/ (Stock, I., Pixabay Lisence)

Julkaistu 6.6.2024

Viittausohje

Herranen, A., Hietaranta, S., Palonen, L. & Imeläinen, S. 2024. Syyhyn tunnistaminen ja oikea hoito pysäyttää ikävän kierteen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/syyhyn-tunnistaminen-ja-oikea-hoito-pysayttaa-ikavan-kierteen/