Suomen geopark-alueet kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi

Suomen virallisten UNESCO Global Geopark-alueiden näkyvyys on viimeisen kolmen vuoden aikana noussut selkeästi alueiden määrän lisääntymisen ja toiminnan vakiintumisen myötä. Verkoston vahvistumisen myötä alueet ovat lisänneet panostustaan myös yhteiseen kestävän matkailun kehittämiseen, jossa niiden tukena on viimeisen kahden vuoden ajan ollut myös LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Tässä artikkelissa on koonti siitä, mitä hankkeessa saatiin aikaan ja millaisia uusia kehittämistarpeita tässä yhteistyössä nousi esille.

Kirjoittaja: Päivi Tommola

Yhteinen tarina ja brändi markkinoinnin tueksi

Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa luotiin Suomen viidelle geopark-alueelle yhteinen brändi, logo ja landing page, jonka ideana on tarjota kotimaiselle ja kansainväliselle yleisölle helposti saavutettavaa tietoa geopark-alueista ja geopark-toiminnasta (LAB 2024, Geoparks Finland 2024). Hankkeessa luotiin Suomen viidelle geopark-alueelle yhteinen tarina, joka tuo yleisölle ymmärrettävässä muodossa esille alueiden erityislaatuisuutta ja niiden yhteisiä piirteitä. Tarina tekee näkyväksi sen, mitä alueet kertovat planeettamme kehityksestä ja miten suomalaisessa luonnossa ovat 3,5 miljardin vuoden aikana vaihdelleet muinaiset vuorijonot, trooppiset hiekkarannat, meteoriittikraatterit, mannerjäätiköt ja niiden sulamisvesivirrat (Geoparks Finland 2024).

Yhteisiä tuotteistamisen teemoja

Kaikilla suomalaisilla geopark-alueilla on jo statuksen hakuvaiheessa kootut yhteistyöverkostot, joihin kuuluu elinkeinoelämän edustajia, julkisia toimijoita ja muita sidosryhmiä. Kaikilla on myös joko jo luotu tai valmisteluvaiheessa yritystoimijoille suunnattu virallinen status, joka oikeuttaa aluebrändin hyödyntämiseen yrityksen omassa markkinoinnissa. Vaikka eri alueilla ollaankin geopark-teemaisessa tuotteistamisessa eri vaiheissa, on yritysten kiinnostus geopark-brändin ja sen kautta nousevan vastuullisuuden näkökulman nostamiseen ollut vahva.

Alueilla on noussut esille yhteisiä tuotteistamisen teemoja, jotka liittyvät mm. ruokamatkailuun, kulttuuriperintöön tai erilaisiin luontoharrasteisiin, kuten melontaan ja pyöräilyyn. Alueilla on intressejä myös näihin teemoihin liittyvien yhteisten tuotteiden kehittämiseen. Tästä näkökulmasta erityisesti erilaiset teemapohjaiset matkailureitit ovat herättäneet geopark-yhteisössä paljon kiinnostusta.

Geopark-alueet pyrkivät parantamaan matkailupalvelujen saavutettavuutta. CASE-esimerkkinä tähän hankkeessa luotiin esteettömän geopark-elämyksen konsepti, joka määrittää olennaiset elementit liikuntarajoitteisille sopivalle elämyspalvelulle, joka soveltuu samalla myös senioreille ja lapsiperheille. Konsepti sisältää vesille ja maalle soveltuvan tuotteen määritelmät, joiden pohjalta jokaisella alueella haetaan konseptin mukaiselle tuotteelle sopiva ympäristö, palvelun tuottajat ja markkinointikanavat (Tommola & Sarjanoja 2024).

Näkyvyyttä kampanjoista ja tapahtumista

Erilaisten materiaalien ja sisältöjen lisäksi hankkeessa haettiin Suomen geopuistojen markkinointiin apua myös näkyvyyskampanjoista sekä yhteisistä tapahtumista. Kansainvälistä markkinointia hankkeessa tehtiin mm. saksankieliseen Eurooppaan, jonka on todettu olevan eräs Suomen geopark-alueille kohdistuvan matkailun keskeisistä kohdemarkkinoista. Näille markkinoille suunnatussa markkinoinnissa luotettiin erityisesti alueiden geologisia erityispiirteitä havainnollistavien maisemien sekä luontoaktiviteettien vetovoimaan.

Kotimaisille markkinoille suunnatun markkinoinnin kärkiteemaksi Geoparks Finland -verkostossa valittiin ympärivuotinen geomatkailu, josta löytyy paljon potentiaalia kotimaisen matkailun volyymin kasvattamiseen. Kotimaisessa markkinoinnissa verkosto panostaa tunnettuihin digitaalisiin alustoihin ja niille tuotettuun pitkäikäiseen sisältöön. Sähköisen markkinoinnin tueksi tehtiin myös tapahtumapohjasta markkinointia mm. osallistumalla kahteen kotimaiseen messutapahtumaan alueiden yhteisellä osastolla sekä edistämällä verkoston yhteistä näkyvyyttä kansainvälisen geopark-verkoston tapahtumissa.

Kehittämissuunnitelma ja tulevia kehittämistarpeita

Hankkeessa luotiin geomatkailun valtakunnallinen kehittämissuunnitelma, jonka mukaan geopuistot pyrkivät vuoteen 2030 mennessä saavuttamaan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvostetun kestävän matkailun destinaation aseman. Tätä tavoitellaan kolmen rinnakkaisen kehittämispolun kautta, teemoina näkyvyys ja tunnettuus, kestävän matkailun sisällöt ja verkostot (Tommola 2024).

Geomatkailun valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa laadittaessa huomattiin, että alueilla oli vahvat yhteiset intressit kansainvälisen matkailun kehittämiseen. Tässä nähtiin selvä tarve yhteiselle innovaatio- ja kehittämistoiminnalle, joka vastaisi suunnitelmassa linjattuihin tarpeisiin ja loisi alueille sekä geopark-toiminnan teemoille lisää kansainvälistä vetovoimaa. Tässä mahdollisina uusina avauksina nähtiin mm. kansainvälisen matkanjärjestäjäyhteistyön käynnistäminen sekä myynnin ja markkinoinnin verkostojen kokoaminen Geoparks Finland -verkostolle.

Matkailun kehittämisessä nähtiin yhteistyötarpeita myös reittimuotoisessa matkailun kehittämisessä. Alueilla on jo tehty paikallista kehittämistyötä mm. ruokamatkailun, pyörämatkailun ja kulttuuriperintöteemaisen matkailun kehittämiseen. Paikallisten kohteiden nostamiseen tarvittaisiin kuitenkin myös laajempia verkostoja, joita voisi olla löydettävissä esimerkiksi yhteisten matkailureittien kautta. Kiinnostavana uutena mahdollisuutena nähtiin myös kaikkien kotimaisten UNESCO-kohteiden (ml. maailmanperintökohteet) välisen yhteistyön kehittäminen.

Lähteet

Geoparks Finland. 2024. Suomen geopark-alueet. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/

LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. 13.5.2024. Saatavissa. https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

Tommola, P. & Sarjanoja, H. 2024. Geopark-alueilla kehitetään esteettömiä elämyksiä. LAB Focus. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/geopark-alueilla-kehitetaan-esteettomia-elamyksia/

Tommola, P. 2024. Geomatkailulle luodaan valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/geomatkailulle-luodaan-valtakunnallista-kehittamissuunnitelmaa/

UNESCO. 2024. Global Geoparks. Focus. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://en.unesco.org/global-geoparks/focus

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimi LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttajina olivat Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Saimaa Geopark, Salpausselkä Geopark sekä Kraatterijärvi Geopark.

Artikkelikuva: Geoparkit ovat ympärivuotisia matkailukohteita. Kuva Salpausselkä Geoparkista: Päivi Tommola.