Simulaatiosta tukea työnhakuun - työnhakusimulaatiot

LAB-ammattikorkeakoulu oli mukana toteuttamassa TOTTA!-hankkeen työnhakusimulaatioita täsmätyökykyisille työnhakijoille helmikuussa 2025. Lahden kaupungin ESR-rahoitteinen TOTTA! – Työkyvyn ja työelämäosallisuuden tunnistaminen työllisyydenhoidon agendana -hanke (S30320) kehittää innovatiivisia menetelmiä täsmätyökykyisten työkyvyn arviointiin ja työelämäsiirtymien vahvistamiseksi Lahden kaupungin työllisyyspalveluiden tukena. Tässä artikkelissa kerrotaan simulaatiopilotin suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä osallistujien kokemuksista. Lopuksi pohditaan vielä simulaation soveltuvuutta tähän kontekstiin ja sen kehittämistä hyödyntäen pelillistämistä

Kirjoittaja: Sannakaisa Marjamäki-Nieminen

Simulaatiopilotin toteutus

Työnhakusimulaatiopilotti toteutettiin Kolmen kampuksen urheiluopistolla Pajulahdessa, Lahden Nastolassa Helmikuussa 2025. LAB-ammattikorkeakoulun rooli pilotissa oli tuoda asiantuntijuutta simulaatiopedagogiikan ja teknisen toteutuksen osalta. Simulaatiot suunniteltiin TOTTA!-hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Autenttisuutta simulaatioihin tuotiin todenmukaisilla työnhakuilmoituksilla ja haastattelijalla. Ilmoituksista ja haastattelusta vastasi HemmaKoti Oy:n toimitusjohtaja Marika Bendolin, jonka tehtävä simulaatioissa oli toimia haastattelijana. Työpaikkailmoitukset, joita simulaatiossa käytettiin, olivat ihan oikeita ilmoituksia, joihin työnhakijoilla oli mahdollisuus hakea.

Simulaatiopilottiin osallistui 25 TOTTA! -hankkeen asiakasta. Asiakkaat olivat yli 30-vuotiaita lahtelaisia pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistymistä estää tai vaikeuttaa työkykyyn liittyvät haasteet. Simulaation lisäksi asiakkaat osallistuivat vähintään puolen vuoden ajan hankkeen muuhun toimintaan työkyvyn tueksi, sekä Pajulahdessa järjestettäviin lähijaksoihin kolmena eri ajankohtana; syksyllä 2024 ensimmäinen ja keväällä 2025 kaksi lähijaksoa (Ovaskainen 2025).

Simulaatioharjoitusten rakenne

Hankkeen osallistujat oli jaettu simulaatiopilottia varten neljään 5–7 henkilön ryhmään. Jokainen ryhmä osallistui yhteen simulaatioharjoitukseen. Simulaatioharjoitukseen valmistautuminen aloitettiin orientaatiolla, joka sisälsi harjoituksessa käytettyjen hakuilmoitusten esittelyn sekä tiiviin perehdytyksen simulaatiopedagogiikkaan. Jokainen ryhmä sai tehtäväksi valmistautua simulaatioharjoitukseen valitsemalla joukostaan yhden ”työnhakijan”, joka ryhmän tuella valmistautui ja osallistui simulaatioon. Valmistautumiseen ryhmät saivat aikaa 1–2 vrk.

Varsinainen simulaatioharjoitus aloitettiin vielä lyhyellä brieffillä simulaatiotilanteesta, jossa kerrattiin simulaation kulku ja käytiin läpi osallistujien roolit, sekä annettiin simulaatiota seuraamaan jääville ohjeet observointiin. Jokainen ryhmä oli valinnut joukostaan yhden, joka pääsi mukaan simulaatioon työnhakijana ja haastateltavana. Varsinaisesti mitään erityistä roolia heille ei annettu, vaan he toimivat tilanteessa omana itsenään. Loput ryhmästä toimivat seuraajina ja tarkkailivat simulaatiota annettujen ohjeiden mukaan.

Osallistujien kokemukset

Palaute työnhakusimulaatioista oli hyvin positiivista. Simulaation koettiin antavan työkaluja oikeisiin työnhakutilanteisiin ja oppimiskeskustelussa esiin nousseita työhakuun liittyviä menetelmiä pidettiin hyödyllisinä ja käytännöllisinä. Osallistujat kokivat, että simulaatio tarjosi mahdollisuuden harjoitella haastattelutilannetta turvallisessa ympäristössä, mikä lisäsi heidän itsevarmuuttaan ja valmiuksiaan kohdata todellisia työnhakutilanteita. Toiveena oli, että simulaatioon pääsisi toimijaksi jokainen osallistuja, saaden näin omakohtaisen kokemuksen ja palautteen simulaatiosta. Simulaatioiden seuraaminen koettiin myös hyödylliseksi ja havainnollistavaksi, erityisesti kun oppiminen tapahtui ryhmän tuella ja yhteisessä reflektiossa.

Simulaatiopedagogiikan vaikuttavuus

Simulaatiopedagogiikka on erittäin vaikuttava oppimismenetelmä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien työelämävalmiuksien kehittämisessä. Simulaatio tarjoaa ympäristön, jossa osallistujat voivat kokea todellisia tilanteita turvallisesti ja kehittää taitojaan käytännössä. Rouke et al. (2014) havaitsivat, että simuloidut haastattelut lisäsivät osallistujien itsevarmuutta ja kykyä vastata työnhaun haasteisiin. Smith et al. (2022) osoittivat, että virtuaalitodellisuuteen perustuva työnhakusimulaatio paransi merkittävästi työhaastattelutilanteessa tarvittavien valmiuksien kehittymistä ja edelleen työllistymismahdollisuuksia henkilöillä.

Walker ym. (2016) osoittivat, että mixed-reality-simulaatiot edistivät nuorten kehitysvammaisten henkilöiden sosiaalisten taitojen sekä työhaastattelutilanteissa tarvittavien valmiuksien kehittymistä, sekä niiden siirtymistä todellisiin tilanteisiin. Lisäksi Huotari & Kalalahti (2017) korostavat, että simulaatiot voivat ylittää kouluoppimisen ja työssäoppimisen välisiä haasteita, tarjoten mahdollisuuden uudenlaiseen oivaltamiseen ja työelämän uudistamiseen. Näiden tutkimusten valossa simulaatiopedagogiikka näyttäytyy erityisen merkityksellisenä menetelmänä myös täsmätyökykyisten työllistymisen tukemisessa.

Tulevaisuuden kehityssuunnat

Tulevaisuudessa työnhakusimulaatiota voitaisiin kehittää edelleen hyödyntämällä virtuaalitodellisuutta ja pelillistettyjä elementtejä. Esimerkiksi ennen varsinaista simulaatiota osallistujilla olisi ns. pre-simulaatio, jossa toimitaan virtuaalisessa harjoitusympäristössä. Pre-simulaatiota pelattaisiin, vaikka omalla älypuhelimella ja siinä osallistuja voisi toistuvasti harjoitella haastattelutilanteita ennen varsinaista full-scale-simulaatiota. Tällainen lähestymistapa on jo osoittautunut toimivaksi: tutkimuksessa, jossa käytettiin mixed-reality-simulaatiota työnhakutaitojen opettamiseen, havaittiin selkeää edistymistä haastattelutaitojen kehittymisessä (Carlson 2024).

Simulaatiopedagogiikan tulevaisuuden kehittämisessä tulisi huomioida myös pedagoginen monimuotoisuus ja oppimisen emergentti luonne. Dahlgren & Hopwood (2023) esittävät, että simulaatioiden tulisi siirtyä normatiivisesta ”mitä toimii”-ajattelusta kohti transformatiivista pedagogiikkaa, jossa oppiminen nähdään kontekstuaalisena, kehittyvänä ja yhteisöllisenä prosessina. Tällainen lähestymistapa voisi vahvistaa simulaatioiden vaikuttavuutta erityisesti silloin, kun tavoitteena on osallisuuden ja toimijuuden tukeminen.

Lähteet

Carlson, A. 2024. Using mixed-reality simulation to teach job interview skills to young adults with intellectual disabilities. All Dissertations. 3681. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://open.clemson.edu/all_dissertations/3681/

Dahlgren, M. A., & Hopwood, N. 2023. Simulation as a transformative pedagogy: Challenging normativity and embracing emergence. In: Evans, K., Lee, W.O., Markowitsch, J., Zukas, M. (eds). Third International Handbook of Lifelong Learning. Springer International Handbooks of Education. Springer, Cham. 1071–1089. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://link.springer.com/rwe/10.1007/978-3-031-19592-1_51

Huotari, V., & Kalalahti, J. 2017. Työ, koulu ja simulaatio ammattiin oppimisessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Vol. 19(1), 47–55. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/84808

Ovaskainen, N. 2025. Työnhakusimulaatioista uusi toimintamalli täsmätyökykyisten työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen. Lahden kaupunki. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/tyonhakusimulaatiosta-uusi-toimintamalli-tasmatyokykyisten-tyonhakijoiden-tyollistymisen-edistamiseen.html

Rouke, S., Smith, M. J., & Bell, M. D. 2014. Simulated job interview improves skills for adults with serious mental illnesses. Northwestern Scholars. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://www.scholars.northwestern.edu/en/publications/simulated-job-interview-improves-skills-for-adults-with-serious-m

Smith, M. J., Smith, J. D., Blajeski, S., Ross, B., Jordan, N., Bell, M. D., McGurk, S. R., Mueser, K. T., Burke-Miller, J. K., Oulvey, E. A., Fleming, M. F., Nelson, K., Brown, A., Prestipino, J., Pashka, N. J., & Razzano, L. A. 2022. An RCT of Virtual Reality Job Interview Training for Individuals With Serious Mental Illness in IPS Supported Employment. Psychiatric Services. Vol. 73(9), 1027–1038. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1176/appi.ps.202100516

Walker, Z., Vasquez, E., & Wienke, W. 2016. The impact of simulated interviews for individuals with intellectual disability. Educational Technology & Society. Vol. 19(1), 76–88. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://discovery.ucl.ac.uk/id/eprint/10061554/1/ZW-%20Simulated%20Interviews.pdf