Tässä artikkelissa käsitellään leikkausosaston henkilöstön ja esihenkilöiden kokemuksia osaamisen johtamisesta ja sen nykytilasta. Tulosten perusteella erityisesti uusien työntekijöiden osaamisen kasvun tukeminen ja perehdytys ovat merkityksellisiä tekijöitä leikkausosastolla, sillä työtehtävät vaativat laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

Kirjoittajat: Iida Keski-Korhonen, Maria Schneider & Emilia Laapio-Rapi

Perehdyttäminen ja tiedon jakaminen osana tiimityötä on keskeinen osa sairaanhoitajan työtä leikkausosastolla. Laadukkaan perehdytyksen ja ohjaamisen tueksi tarvitaan lisää ohjaus- ja opettamisosaamista. Suurin osa työelämän aikaisesta oppimisesta tapahtuu työn tekemisen yhteydessä. Osaamisen kehittäminen hyödyttää sekä organisaatiota että yksilöä ja sillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. (Lemmetty ym. 2022, 22–23.)

Osaamisen kehittäminen ja sen teemoina ammattitaidon jatkuva kehittäminen, työskentelytapojen uudistaminen, onnistunut rekrytointi ja perehdytys sekä urapolkumallien kehittäminen ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman painopisteitä (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2023a, 9.) Päijät-Hämeen keskussairaala toimii laajanpäivystyksen sairaalana ja on Suomen toiseksi suurin keskussairaala. Nykyinen keskussairaalan Leikkausosasto muodostui organisaatiomuutoksen myötä vuonna 2023. Leikkausosastolla työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 200 hoitohenkilöstön jäsentä. (Jokinen 2024.) Hyvinvointialueella on käytössä osaamisen kehittämisen ja johtamisen toimintaohje, joka sisältää henkilöstökoulutuskäytännöt, johto- ja esihenkilöiden kehittämisen sekä kehityskeskustelukäytännöt. Toimintaohjeessa on määritelty, että 70 % osaamisen kehittämisestä tapahtuu työn ohessa oppien, 20 % muilta opittuna ja 10 % sisäisillä ja ulkoisilla koulutuksilla. (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2023b, 2–10.)

Leikkaushoitotyön laadukas toteuttaminen vaatii osaamisen johtamista

Keski-Korhonen ja Schneider (2025) ovat YAMK-opinnäytetyössään kartoittaneet Päijät-Hämeen keskussairaalan Leikkausosaston osaamisen johtamisen nykytilaa. Osaamisen kehittäminen ja osaava henkilöstö nähdään yhtenä merkittävimpinä organisaation kilpailukyvyn sekä menestyksen tekijöinä, joiden tärkeys näkyy organisaation strategiasta asti. (Keski-Korhonen & Schneider 2025, 53.) Tulosten mukaan osaamisen johtaminen on ilmeinen osa leikkausosaston toimintaa ja se havaittiin vuorovaikutteiseksi prosessiksi. Tutkimustuloksissa korostui etenkin uusien työntekijöiden perehdytysprosessi. Perehdytys tunnistettiin osaamisen kehittämisen lähtökohdaksi. (Keski-Korhonen & Schneider 2025, 32 53–54.) Keski-Korhonen ja Schneider esittävät, annettavan perehdytyksen laatua tulee kehittää lisäämällä sairaanhoitajien opettamis- ja ohjausosaamista. Tutkimustuloksissa leikkausosastolla vaadittavaan osaamiseen nostettiin yhtenä osa-alueena opettamis- ja ohjausosaaminen. (Keski-Korhonen & Schneider 2025, 27.) Kukkohovi ym. (2020) teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset sairaanhoitajat, jotka toimivat työssään opiskelijaohjaajina, ovat osallistuneet kaikista vähiten ohjaajakoulutukseen. Tutkimuksessa verrattiin ohjausosaamista viidessä eri Euroopan maassa. Tutkimus puoltaa ohjauskoulutuksen sekä korkeakoulujen ja ohjaajien välisen yhteistyön lisäämistä ohjaajien pedagogisen osaamisen parantamiseksi. (Kukkohovi ym. 2020, 200–201.) Leikkausosastolla on ollut tarve rekrytoida viimeisten vuosien aikana uusia työntekijöitä useaan kertaan, ja perehdytysvaiheessa olevia sairaanhoitajia on ollut useita samanaikaisesti. Sairaanhoitajien vaihtuvuuden ja liikkuvuuden lisääntymisen myötä jatkuvan perehdyttämisen ja kollegan ohjaamisen voidaan sanoa kuuluvan enenevissä määrin sairaanhoitajan ammattiin. Pitkä perehdytysaika perioperatiiviseen hoitotyöhön yhdistettynä epävarmuuteen uusien työntekijöiden sitoutumisesta työhön voi aiheuttaa motivaation heikentymistä perehdyttämiseen. (Keski-Korhonen & Schneider 2025, 50.)

Sairaanhoitajien pedagogisten taitojen lisääminen kollegan ohjaamisen tueksi

Ohjaus on yhteistyötä, jonka tarkoitus on tukea ja kehittää ohjauksessa olevan henkilön oppimis- ja ongelmanratkaisumenetelmiä toimijuutensa vahvistamiseksi. Toimijuudella tarkoitetaan ohjauksessa olevan henkilön työssä vaadittavien kykyjen vahvistumista sekä mielekkyyden kokemuksen muodostumista. Yhteisöön kuulumisella katsotaan olevan vaikutusta toimijuuden vahvistumiseen. Laadukas ohjaaminen tapahtuu kunnioittavassa ja rakentavassa vuorovaikutuksessa, jolle dialogisuus on ominaista. Ohjaukselle olennaista on, että perehdytyksestä vastaavat toimijat kohtaavat perehdytyksessä olevat eritasoisen osaamisen, erilaisten tietojen, taitojen, tunteiden ja reaktioiden kanssa. Ohjaus edistää myös kehittämään ohjaajien omia taitoja sekä arvioimaan omaa toimintaansa kriittisesti. Ohjauksessa haasteellista on löytää tasapaino ohjauksen sekä ohjaajan omien näkemysten ja kokemusten antamisen välillä. Tällä tarkoitetaan, kuinka paljon ohjattava tarvitsee käytännön neuvoja tai voiko ohjauksen antaa edetä ohjattavan näkemysten mukaisesti. Toisena huomiona voidaan mainita rajanvedon ja kannustamisen välinen suhde. Tällä Vehviläinen tarkoittaa teoksessaan ohjattavan omaa panosta ja vastuuta oppimisesta suhteessa ohjaamiseen. (Vehviläinen 2020.) Tätä voisi ajatella myös perehdytyksessä olevien osaamisen vaatimustason näkökulmasta, etenkin perioperatiivisessa hoitotyössä leikkausosastoilla. Missä kulkee raja vaadittavan osaamistason saavuttamisessa suhteessa muun henkilöstön odotuksiin ja työn asettamiin vaatimuksiin perehtyjän osaamisesta ennen perehdytyksen päättymistä?

Keski-Korhonen & Schneider (2025) mukaan leikkausosastolla työnkuva on erittäin laaja ja yksilön on mahdoton hallita kaikkea. Hoitajilta vaaditaan isojen kokonaisuuksien hallintaa, jatkuvaa uuden oppimista ja vanhojen asioiden kertaamista. (Keski-Korhonen & Schneider 2025, 28.) Tätä haastetta voidaan ratkoa laadukkaalla perehdytyksen aikaisella ohjauksella ja opettamisella. Vehviläinen (2020) nimeää kolme pedagogista ohjauksen osa-aluetta toimijuuden vahvistamiseksi; kumppanuus, dialogisuus ja läpinäkyvyys. Kumppanuudella tarkoitetaan ohjaajan ja ohjattavan välistä yhteistyösuhdetta, jossa valitsee luottamus, kunnioitus sekä neuvotteleva toimintatapa, jossa tavoite on tuoda molempien näkemykset ja päämäärä esille, kuten perehdytyksen tavoitteet. Dialogisuus viittaa ohjaajan ja ohjattavan väliseen vuorovaikutukseen, jossa sitoudutaan tulkitsemaan erilaisia ilmaisuja ja kannanottoja rakentavassa yhteistyössä löytääkseen yhteinen tulkinta asiasta. Dialogisuudella pyritään lisäämään ohjattavan kykyä suunnitella, arvioida ja vahvistaa ohjausprosessia sekä itsereflektiota. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan prosessin näkyväksi tekemistä. Sillä tarkoitetaan myös tavoitteiden, toimintatapojen, pelisääntöjen ja työtapojen puheeksi ottamista ja osapuolten yhteisymmärrystä näistä asioista. (Vehviläinen 2020.)

Ohjattavan ja ohjaajan välisessä pedagogisessa kumppanuudessa korostuu yhteinen päämäärä, jossa yhteistyö on sujuvaa, vuorovaikutuksellista ja suhde perustuu luottamukseen. Tutkiva lähestymistapa, mikä pohjautuu kysymiseen, kuuntelemiseen ja tulkintaan on ohjauksen tärkeimpiä piirteitä. Ohjaus edistää ohjattavan ongelmanratkaisutaitoja neuvonnan ja kannustavan palautteenannon avulla. Ohjaajan läsnäolon taito näyttäytyy ohjauksessa rauhallisena toimintana, non-verbaalisessa ja verbaalisessa viestinnässä sekä ohjattavan tunnesisällön vastaanottamisessa. (Vehviläinen 2020.) Ohjaus- ja opettamisosaamisen kehittämisellä voi olla positiivinen vaikutus työhön sitoutumiseen.

Lähteet

Jokinen, S. 2024. Osastonhoitaja. Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Haastattelu 25.4.2024.

Keski-Korhonen, I-M. & Schneider, M. 2025. Osaamisen johtaminen leikkausosastolla. Nykytilan kartoitus esihenkilötyön tueksi. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214677

Kukkohovi, S., Kääriäinen, M., Tuomikoski, A-M., Kuivila, H-M., Juntunen, J., Miha, K., Simonetti, V., Juskauskiene, E., Flores, V. & Mikkonen, K. 2020. Opiskelijaohjaajien ohjausosaaminen viidessä eri Euroopan maassa. Hoitotiede. Vol. 32(3), 191–203. Viitattu 19.5.2025. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128472/77595

Lemmetty, S., Jaakkola, M., Collin, K. & Pihlajamaa, K. 2022. Jatkuva työssä oppiminen – löhtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia. Teoksessa Lemmetty, S. & Collin, K. (toim.). Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä. Jyväskylä. 22–55. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84074

Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2023a. Henkilöstöohjelma 2023–2025. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa https://www.paijatha.fi/wp-content/uploads/2023/02/Henkilostoohjelma-2023-2025-v1-1.pdf

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2023b. Osaamisen ja johtamisen kehittäminen -toimintaohje.

Vehviläinen, S. 2020. Ohjaustyön opas: yhteistyössä kohti toimijuutta. 4. korjattu painos. Helsinki: Gaudeamus.

Kirjoittajat

Iida Keski-Korhonen ja Maria Schneider opiskelevat YAMK-koulutuksessa hyvinvointiyksikössä.

Emilia Laapio-Rapi toimii yliopettajana hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/888405 (CC0)

Viittausohje

Keski-Korhonen, I. & Schneider, M. & Laapio-Rapi, E. 2025. Sairaanhoitajan ohjaus- ja opettamisosaamisen avulla laadukkaampaa perehdytystä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sairaanhoitajan-ohjaus-ja-opettamisosaamisen-avulla-laadukkaampaa-perehdytysta/