Ryhmätoiminnasta apua nuorten yksinäisyyteen

Nuorten yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen haaste, johon pyritään vastaamaan uudenlaisella ryhmätoiminnalla. HOPE-hankkeen Diggaan!-ryhmät tarjoavat matalan kynnyksen digiharrastustoimintaa erityisesti NEET-tilanteessa oleville nuorille. Toiminnan keskiössä ovat yhdessä tekeminen, läsnäolo ja turvallinen ilmapiiri – tekijät, jotka tutkimusten ja kokemusten mukaan vaikuttavat myönteisesti nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

Kirjoittaja: Antti Välkky

Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen on ollut viime vuosina paljonkin esillä julkisessa keskustelussa ja mediassa. Viimeistään koronan myötä havahduttiin siihen, kuinka monet viettävät valtaosan ajastaan yksin kotona. Suomen Punaisen Ristin teetättämässä yksinäisyysbarometrissa tämä näkyy surullisen selvästi. Vuoden 2025 barometrin mukaan 66 prosenttia 16–24-vuotiaista kokee yksinäisyyttä ainakin joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin. Vertailun vuoksi viime vuonna näin vastasi 47 prosenttia. Barometrissa myös todetaan, että yksinäisyys sekä aiheuttaa mielenterveysongelmia että johtuu niistä. Esimerkiksi ahdistuneen henkilön voi olla vaikeaa lähteä kotoaan, vaikka tuntisikin tarvitsevansa sosiaalisia kontakteja. (Punainen Risti 2025.)

Välimäki ym. (2020) toteavat, että yksinäisyyden kokemukset ovat vielä keskimääräistäkin yleisempiä nuorilla aikuisilla, jotka ovat kohdennetun nuorisotyön piirissä ja/tai työn ja koulutuksen ulkopuolella, eli NEET-tilanteessa (Not in Employment, Education or Training). Tutkimuksen mukaan kohdennetussa nuorisotyössä voitaisiin panostaa vielä enemmän ryhmämuotoiseen toimintaan ja etenkin verkossa tapahtuva ryhmätoiminta koettiin käyttämättömäksi mahdollisuudeksi. Välimäki ym. (2020) ehdottavatkin, että valmentavan työpajatoiminnan lisäksi harrastuksiin liittyvä ryhmätoiminta voisi toimia yhdistävänä tekijänä NEET-tilanteessa olevien nuorten välillä.

Diggaan! -ryhmissä kokeillaan uudenlaista toimintaa

Digitaalisiin harrastuksiin, kuten piirtämiseen ja pelaamiseen liittyvän ryhmätoiminnan kokeileminen aloitettiin 2025 keväällä alkaneissa ja nyt syksyllä jatkoa saaneissa Diggaan! -ryhmissä Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla. Kohderyhmänä on ollut erityisesti nuoret, NEET-tilanteessa olevat naiset ja sukupuolivähemmistöt, kuitenkin ketään muutakaan ulkopuolelle sulkematta.

Ryhmien sisällöt on suunniteltu yhdessä nuorten kanssa. Ennen ensimmäisiä ryhmiä tehtiin aloituskysely, johon vastasi Etelä-Karjalasta 26 nuorta. Etenkin neljää digiharrastamisen osa-aluetta toivottiin: pelaamista, valokuvaamista, videoeditointia ja sisällöntuotantoa. Ryhmätoiminnan suunnittelusta on kirjoittanut tarkemmin Rask (2025). Aloituskyselyn lisäksi nuoret ovat saaneet valita itse, mitä tekemistä kullakin ryhmäkerralla tehdään. Ohjaajat ovat valmistelleet valittavaksi eri vaihtoehtoja, kuten 3D kynillä piirtämistä, digitaalista piirtämistä ja matalan kynnyksen rentoa pelaamista. Niiden lisäksi ryhmissä on toteutettu projekteja, kuten valokuvausta ja kuvien muokkaamista, video työhaastattelutilanteesta, somepostauksia ja tänä syksynä uutuutena Hyrian tuottama sosiaalisen median sisällöntuotannon projektimuotoinen koulutus.

Avoimeksi jätetyn ryhmien ohjelman heikkoutena voidaan kuitenkin nähdä olevan epäselvyys. On haastavaa markkinoida ja kertoa ryhmistä, jos niiden ohjelmaa ei ole lyöty lukkoon. Markkinointi ja nuorten mukaan sitouttaminen onkin ollut isoin haaste ryhmätoiminnalle. Sen eteen on tehty mittavasti töitä yhdessä verkostojen kanssa, minkä lisäksi on viestitty suoraan nuorille, mutta NEET-tilanteessa olevia on haastavaa saada mukaan. Tämän haasteen tunnistaa varmasti jokainen kohderyhmän parissa työskennellyt. Kaikkiin livenä järjestettyihin ryhmiin on kuitenkin haasteista huolimatta löytynyt muutamia osallistujia ja tunnelma on ollut hyvä. Verkostojen sitoutuminen ryhmätoiminnasta nuorille viestimiseen on ollut ratkaisevassa asemassa ja on ollut onni, että ammattilaiset näkevät, kuinka tärkeää ryhmämuotoinen toiminta harrastuksen parissa nuorelle voi olla.

Ryhmätoimintaa on järjestetty läheisessä yhteistyössä etsivän nuorisotyön, ohjaamoiden ja muiden nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. Lappeenrannassa ryhmissä on mukana etsivä nuorisotyöntekijä ja ryhmiä järjestetään nuorisotyön tiloissa. Imatralla ryhmä kokoontuu NäittenPaikassa, joka on Työtaito ry:n nuorille aikuisille suunnattu olohuone. Seinän takana toimii nykyisin Ohjaamo ja samassa rakennuksessa on Työtaito ry:n Tää ja Nää Pajakirppis. Läheinen yhteistyö nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kanssa on ollut erittäin tärkeää ryhmien toiminnalle, sillä se on mahdollistanut turvallisemman tilan ja helposti lähestyttävän rennon ilmapiirin. (Työtaito ry.)

Nuorille tärkeintä on ollut läsnäolo ja yhdessä tekeminen

Ryhmien ohjauksesta kertyneen kokemuksen perusteella nuoret haluavat ennemmin yhdessä tekemistä ja läsnäoloa, kuin hienoa uutta tekemistä. Haastavampi digitekeminen ei ole vielä toistaiseksi niin houkuttanut. Esimerkiksi VR-laseilla pelaaminen ei ole ollut suosittua, vaikka sen olisi voinut odottaa olevan uutuusarvonsa takia mielenkiintoista. Sen sijaan ryhmissä on pelattu matalan kynnyksen pelejä, joista osaan pääsee osallistumaan myös kännykällä. On ollut tärkeää, että osallistumiseen ei tarvita omia laitteita, sillä kaikilla ei niitä ole ja hankkeenkaan resursseista ei pystytä kaikkea tarjoamaan. Peleinä ovat toimineet esimerkiksi Gartic Phone, joka on piirrä ja arvaa peli, Geoguessr, jossa arvuutellaan sijaintia Google Mapsin kuvien perusteella ja Mario Kart Nintendo Wii konsolilla.

Kuva 1. Etelä-Karjalan ryhmissä on ollut monenlaista tekemistä (Kuva: Antti Välkky)

Yhdessä tekemisen ja läsnäolon tärkeyden korostumiseen vaikuttaa todennäköisesti osallistujien tausta, sillä heistä ainakin osa on NEET-tilanteessa. Yksinäisyyden kokemiseen vaikuttaa sosiaalisten suhteiden puutteen lisäksi yhteisen tekemisen puute. Yksinäisyyden vähentämiseksi on siis suunniteltava sellaista toimintaa, joka saa nuoret poistumaan kotoaan. Ryhmätoiminnalla voidaan saada positiivisia vaikutuksia monella eri osa-alueella. Sen on todettu vaikuttavan itsetuntoon, minäpystyvyyteen, elämänlaatuun ja työelämävalmiuksiin. Kokemusten ja tutkimustiedon valossa tärkeintä ryhmien sisällön suunnittelun kannalta voidaankin todeta olevan matalan kynnyksen yhteiseen tekemiseen ja kiireettömään läsnäoloon panostaminen. (Kinnunen 2024, 42.)

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama HOPE – hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hanke toimii Humakin koordinoimana Uudellamaalla ja LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamana Etelä-Karjalassa.

Lähteet

Kinnunen, A. 2024. Nuorten yksinäisyydestä: oppimisvaikeuksia kokevien nuorten aikuisten näkemyksiä ryhmätoiminnan vaikutuksista yksinäisyyteen. YAMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Tampere. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112529881

Punainen Risti. 2025. Suomen Punaisen Ristin Yksinäisyysbarometri: Nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyys on lisääntynyt entisestään. Viitattu 17.9.2025. Saatavissa https://www.punainenristi.fi/uutiset/2025/suomen-punaisen-ristin-yksinaisyysbarometri-nuorten-ja-nuorten-aikuisten-yksinaisyys-on-lisaantynyt-entisestaan/

Rask, T. 2025. Etelä-Karjalan nuorilta arvokasta tietoa digiharrastustoiminnan kehittämiseen. LAB Pro. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/etela-karjalan-nuorilta-arvokasta-tietoa-digiharrastustoiminnan-kehittamiseen/

Työtaito ry. Myö ollaan Työtaito ry. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://tyotaitory.wordpress.com/

Välimäki, V., Aaltonen, S. & Kivijärvi A. 2020. Nuorten palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Nuorisotutkimus. Vol. 38(2), 22–36. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://cris.tuni.fi/ws/portalfiles/portal/77491374/Nuorten_palvelut_yksinaisyyden_lievittajina.pdf

Kirjoittaja

Antti Välkky toimii HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeessa TKI-asiantuntijana ja vastaa digitaalisen harrastustoiminnan toteuttamisesta LAB-ammattikorkeakoulun ryhmätoiminnassa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/woman-sitting-on-chair-using-smartphone-and-headphones-1846391/ (Pexels Licence)