Rohkea asiantuntija näkee tulevaisuuteen

Tulevaisuusajattelu auttaa hyvinvointialan asiantuntijaa ennakoimaan sekä ennustamaan vaihtoehtoisia skenaarioita. Ammattikorkeakoulun rooli tutkitun tiedon ja käytännön yhdistäjänä luo mahdollisuuksia tulevaisuusorientoidun asiantuntijuuden kehittämiseen omassa organisaatiossa sekä työelämäyhteistyössä. Hyvinvointialan toimintaympäristön moniulotteinen tuntemus sekä rohkeus uudenlaiseen ajatteluun tukevat tulevaisuusorientoituneiden asiantuntijaorganisaatioiden muodostumista.

Kirjoittajat: Jaana Ahl & Mari Lehtonen

Asiantuntijan työ on monipuolista tutkivaa ja kehittävää toimintaa, johon liittyvät olennaisesti myös tulevaisuuteen katsovat innovaatiot. Voidaankin ajatella, että tulevaisuusajattelu on LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijatyön perusta. LABin tehtävänä on ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan antaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Sen lisäksi tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa, ja työelämää sekä aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Ammattikorkeakoulun tulee myös tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (LAB 2024.) Ammattikorkeakoulujen merkittävä ja laaja-alainen tehtävä osaamisen edistäjänä edellyttää vahvaa kykyä tulevaisuusajattelulle ja tulevaisuusajattelun kytkemiselle osaksi jokapäiväistä työtä.

LABin henkilöstön näkökulmasta tulevaisuusajattelu korostuu erityisesti, sillä ammattikorkeakoulun keskeinen tehtävä on kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä, ammattilaisia, jotka ovat toteuttamassa työelämän prosesseja tulevina vuosina. Tulevien ammattilaisten tulee saada koulutuksesta valmiudet ammatillisen osaamisen lisäksi myös kehittää osaamista ja työn tekemisen tapoja eri tavoin tulevaisuudessa. Silloin, kun asiantuntijatyötä tehdään erilaisten hankkeiden ja projektien parissa, kehitetään lähes poikkeuksetta jotain uutta ja parempaa tulevaisuutta varten. Jos taas asiantuntija tekee työtä yritysten parissa tuottaen erilaisia palveluita yritysten tarpeisiin, on tavoitteena parantaa yrityksen tulevaisuutta.

Ennakointiosaaminen tulevaisuusajattelun keskiössä

Ennakointiin liittyy voimakkaasti tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kartoittaminen ja toimenpiteiden määrittely toivottuun tulevaisuuteen pääsemiseksi. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa, johon liittyy väistämättä epävarmuutta. Ennakoinnissa ei pyritä ennustamaan täsmällisesti tulevaisuutta. (Sitra 2024.)

Tämän määritelmän valossa voinee päätellä, että pystyäkseen ennakoimaan tulevaisuuden tapahtumia, tulee tuntea substanssia riittävästi ja myös riittävän pitkältä aikajänteeltä. Lisäksi on osattava hyödyntää sitä dataa, jota nyky-yhteiskunnassa päivittäin runsaasti tuotetaan. Haasteeksi ennakoinnin näkökulmasta ei muodostukaan datan puute, vaan pikemminkin voidaan pohtia, onko olemassa riittävä osaaminen ja prosessit tiedon hyödyntämiselle. Kosonen (2019, 7–10) toteaa, että data ei itsessään johda itseään. Organisaatioiden tavat hyödyntää dataa riippuvat johtamisesta, organisaatiokulttuurista, ihmisten tiedoista ja sosiaalisesta pääomasta. Tiedolla johtamisen tavoitteena on tuottaa organisaatiolle lisäarvoa.

Monesti työntekijöillä on valtavasti näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten asioita tulisi tehdä ja toteuttaa. Jälkikäteen saatetaan tehdä päätelmiä, mitä asioita olisi pitänyt huomioida aiemmin päätöksen teossa, jotta tulevaisuutta olisi viety suotuisampaan suuntaan. Nämä näkemykset ja kokemukset voivat parhaimmillaan perustua pitkän ajan kokemustietoon, yhdistettynä laajaan osaamiseen. Siksi tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa tulisi antaa tilaa ja valtaa myös henkilöstön äänelle, sillä se on organisaatioille erittäin arvokasta pääomaa.

Sote- toimintaympäristön monet ulottuvuudet

Jotta voidaan ennakoida ja toimia proaktiivisesti, on tunnettava toimintaympäristö ja sen kehittämistarpeet. Hyvinvointialan toimintaympäristö mielletään usein sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen, järjestämisen ja tuottamisen mahdollistavana joko fyysisenä tai digitaalisena tilana. Kehittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää huomioida toimintaympäristön eri ulottuvuudet, niiden taustalla vaikuttavat ilmiöt sekä muutokset. PESTEL on yksi strategisen toimintaympäristön analyysiväline, jonka alkuperä on 60-luvulla F. J. Aguilarin (1967) teoriassa, ja jota hyödynnetään edelleen liiketoiminnassa. Se muodostetaan poliittisesta, ekonomisesta, teknologisesta, eettisestä sekä lainsäädännöllisestä ulottuvuudesta. Analyysissä voidaan käsitellä sekä rajoittavia että mahdollistavia tekijöitä, sekä suhteuttaa niitä yksilötasolta globaaliin näkökulmaan. (Oxford College of marketing 2016.) Sitran julkaisemat megatrendit vaikuttavat vahvasti hyvinvointialan nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Vuoden 2023 megatrendeinä nousivat luonnon kantokyvyn mureneminen, kasvavat hyvinvoinnin haasteet, demokratian koveneva kamppailu, kiihtyvä kilpailu digivallasta sekä talouden perustan rakoileminen. (Dufva & Rekola 2023.) Nämä viisi megatrendiä onkin jaettavissa PESTEL-analyysissä käytettäviin ulottuvuuksiin.

TKI-toiminnan kannalta toimintaympäristön analyysi on merkittävässä asemassa, jotta kehittäminen voidaan kohdentaa tarvelähtöisesti ja tulevaa ennakoiden. Mitä useampia näkökulmia organisaatiossa saadaan esiin, sitä parempi. Panu Luukan (2024) mukaan monimuotoisuuden tietoinen ja tarkoituksellinen johtaminen luo tulevaisuuskyvykkäitä organisaatioita (Luukka 2024, 112). Tulevaisuusajattelu rikastuu, kun se tehdään monialaisesti, ja tätä tavoitellaan myös LABissa.

Asiantuntijuus tulevaisuuden organisaatioissa

Huomenna on jo tämän päivän tulevaisuus. Niin kauan, kuin tulevaisuus sisältää epävarmuuksia, siihen voidaan jollain tavalla vaikuttaa. (Luukka 2024, 19, 24.) Kun ennakointiosaamista peilataan työhön LABilla, on selvää, että sen on oltava keskeinen osa työtä. Siksi LABin työelämän innovaatiokorkeakouluna tulee suhtautua tulevaisuuteen vakavasti, mutta avoimin mielin. Tämän päivän opetus- ja kehittämistehtävissä voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus itselle ja tuleville sukupolville rakennetaan. Työ ei voi säilyä samanlaisen vuodesta toiseen, jos halutaan palvella työelämää myös tulevina vuosina. Luukka (2024, 24) korostaakin, että pysyäkseen muutoksessa mukana, ja mieluiten edellä, jokainen organisaatio tarvitsee muutoskyvykkyyttä.

Ollakseen tulevaisuusorientoitunut, organisaatiolta edellytetään rohkeutta. Rohkeaksi luokiteltavan organisaation taustalla vallitsee kulttuuri, jossa henkilöstö uskaltaa toimia tarvittaessa myös totutusta poikkeavalla tavalla. Tällainen kulttuuri luodaan johtamalla, pitämällä yllä puhetta, sekä teoilla. (Luukka 2024, 166.) Rohkeus näkyykin tänä päivänä monen organisaation strategiassa erilaisin sanoituksin. Sen toimeenpano vaatii aitoutta, psykologista turvallisuutta ja avoimuutta, niin työyhteisöiltä kuin johtamiseltakin. Luukka (2024, 42) toteaakin, että kulttuuri on vain työkalu, joka mahdollistaa organisaation menestyksen. Menestyksen jokainen määrittelee itse, nyt ja tulevaisuudessa.

Lähteet

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#megatrendityon-eteneminen

Kosonen, M. 2019. Tiedolla johtamisen käsikirja. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 81. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-183-5

LAB. 2024. AMK-laki ja tutkintosääntö. Viitattu 10.4.2024. https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet/amk-laki-ja-tutkintosaanto.

Luukka, P. 2024. Tulevaisuuskyvykäs organisaatio. Helsinki: Alma Talent.

Oxford College of Marketing. 2016. What is a PESTEL analysis? Viitattu 19.4.2024. Saatavissa https://blog.oxfordcollegeofmarketing.com/2016/06/30/pestel-analysis/.

Sitra. 2024. Tulevaisuussanasto. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/ennakointi/

Kirjoittajat

Jaana Ahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa johtamisen ja työyhteisöjen osaamisen kehittämisen asiantuntijana ja tekee tuntiopettajan töitä. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.

Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, sosiaalityö sekä työyhteisöjen kehittäminen.

Artikkelikuva: Teemu Rasi

Julkaistu 7.5.2024