Tiimityön onnistumiseen vaikuttavat muun muassa toimiva organisaatio, sekä sujuva yhteistyö ja kommunikaatio. Nämä tekijät voivat auttaa rakentamaan psykologisesti turvallisen toimintaympäristön, jossa on helppo työskennellä tiimin jäsenenä. Psykologiseen turvallisuuteen vaikuttaa myös tiimissä vallitseva työkulttuuri ja työkulttuurin luomat esteet ja edellytykset psykologisesti turvallisen ilmapiirin muodostumiselle.

Kirjoittajat: Krista Katela & Anu Venesoja

Psykologinen turvallisuus käsitteenä

Psykologinen turvallisuus käsitteenä on lähtöisin 1960-luvun organisaation oppimisen alueelta, jonka jälkeen käsitettä alettiin tarkastella yksilötasoa enemmän ryhmä-, tiimi- ja työyhteisötason ilmiönä. Psykologisen turvallisuuden tutkimus on lisääntynyt 2000-luvulla ja levinnyt sieltä myös työelämän käyttöön. Psykologisesti turvallisen työyhteisön on todettu oppivan ja voivan hyvin, sekä toimivan tehokkaammin, tuloksekkaammin ja myönteisemmin verrattuna työyhteisöön, jossa ei koeta samanlaista turvaa yksilön näkökulmasta. Turvallisessa ympäristössä ihminen uskaltaa olla oma itsensä ja hän kokee rohkeutta osallistua, sillä epäonnistumiset ja virheet sallitaan ja erilaisuus sekä yksilöllisyys hyväksytään. Tässä puhutaan siis sosiaalisiin suhteisiin kiinnittyvästä turvallisuuden tunteesta. (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta 2023.)

Psykologinen turvallisuus nähdään jaetuksi uskomukseksi siitä, että ryhmässä ei tarvitse pelätä vaan voi olla oma itsensä, esittää avoimesti omia ajatuksia ilman riskiä ja pelkoa siitä, että asioiden esiin nostaminen johtaa negatiivisiin seuraamuksiin. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä toista kunnioitetaan, autetaan, tuetaan ja sallitaan epäonnistumiset, sekä kannustetaan avoimeen vuorovaikutukseen, ideointeihin ja tiedon jakamiseen. (Kauppi, Toivanen & Tuomivaara 2021.)

Psykologinen turvallisuus ei tarkoita sitä, että tavoitteita madalletaan, hyväksytään epäpätevyys tai ollaan kaikesta samaa mieltä. Työn muuttuneet olosuhteet, ennakoimattomuus ja epävarmuus kasvattavat psykologisen turvallisuuden merkitystä. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021.) Tutkimuksen mukaan miehet arvioivat työssään psykologisen turvallisuuden korkeammaksi kuin naiset, samoin tekevät nuoret palkansaajat vanhempiin verrattuna. Yleisesti kokemukset psykologisesta turvallisuudesta ovat muuttuneet positiivisemmiksi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. (Kauppi ym. 2021.)

Tiimityön ja johtajuuden merkitys psykologiselle turvallisuudelle

Tiimi on joukko ihmisiä, jotka työskentelevät yhdessä kohti sovittua yhteistä tavoitetta ja päämäärää. On todettu, että tuttuus vaikuttaa työskentelyyn. Mitä paremmin tunnet kollegasi, sitä helpompi tiimissä on muodostaa psykologisesti turvallinen ympäristö kaikille tiimin jäsenille. (Iyasere ym. 2022.) Tiimin jäsenillä on toisiaan täydentäviä taitoja ja ominaisuuksia, joita tulisi hyödyntää avoimen ja rehellisen työskentelyn myötä. Päätöksiä tiimissä tehdään yhteisvastuullisesti, vaikka jokainen jäsen kehittääkin toimintaa omaehtoisesti. Toimiakseen tiimi vaatii aikaa, systemaattisuutta, kurinalaisuutta sekä tietoisuutta kaikkien roolista ja yhteisistä säännöistä sekä päämäärästä. (Koivisto, Henner & Paaso 2017).

Organisaation johdolla ja esihenkilöllä on suuri merkitys psykologisen turvallisuuden luomiselle, sillä matala hierarkia, kuulluksi tuleminen, tasapuolisuus, työntekijöiden osallistaminen sekä keskinäinen kunnioitus parantavat psykologista turvallisuutta ja työympäristöä. Johdon on oltava sitoutunut psykologisen turvallisuuden luomiseen sekä vahvistamiseen. Johdon on myös jaettava muille organisaation odotukset ja merkitykset, varmistettava luottamuksen ja läsnäolon mahdollisuus sekä kannustettava jatkuvan oppimisen kulttuuriin. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021). Nämä antavat organisaation johdolle ja esihenkilöille konkreettiset perusteet tukea esimerkiksi kasvokkain tapahtuvia tiimien yhteisiä työhyvinvointitapahtumia.

Työkulttuurista johtuvat psykologisen turvallisuuden esteet ja edellytykset

Raatikainen ym. (2023) tutkimuksen mukaan psykologisen turvallisuuden esteet ja edellytykset voidaan jakaa neljään ulottuvuuteen: Vuorovaikutus- ja tunnekulttuuriin keskittyvä työkulttuuri, yhteisöllinen työkulttuuri, oppimisen mahdollistava työkulttuuri, sekä rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuva työkulttuuri.

Vuorovaikutus- ja tunnekulttuuriin keskittyvässä työkulttuurissa oli tyypillistä vuorovaikutuksen epäsuhta tiimissä, voimakkaat tunteet, poissulkeminen vuorovaikutuksesta sekä muiden tiimiläisten aiheuttamat huolet. Tämänkaltaisessa kulttuurissa tiimin jäsenet ovat helposti liikaa jumittuneita omiin näkemyksiinsä, eikä ilmapiiri siten tue psykologisen turvallisuuden kehittymistä. Edellytyksenä psykologisen turvallisuuden kehittymiselle vuorovaikutus- ja tunnekulttuuriin keskittyvässä työkulttuurissa nähtiin muun muassa hyvien käytänteiden, onnistumisten ja ilon jakaminen, sekä positiivinen huumori. (Raatikainen ym. 2023.)

Yhteisöllisen työkulttuurin kuvauksessa epäoikeudenmukainen kohtelu ja tiimin jäsenten keskinäiset ristiriidat estivät psykologisen turvallisuuden tunteen muodostumista, jota puolestaan avoimuus, keskinäinen luottamus ja yhteinen tekeminen paransivat.  Myös oppimisen mahdollistavassa työkulttuurissa ryhmän jäsenten välinen jännite heikensi oppimisen edellytyksiä ja yhteistä halua sekä tarvetta oppia. Psykologisen turvallisuuden tunteen muodostumista oppimisen mahdollistavassa työkulttuurissa puolestaan paransivat niin onnistumisten kuin vastoinkäymisten analysointi ja niiden läpi käyminen. (Raatikainen ym. 2023.)

Rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuvan työkulttuurin osalta psykologisen turvallisuuden rakentumisen esteinä nähtiin yhteisten pelisääntöjen ja esteiden puuttuminen ja niiden aiheuttama epäselvyys sekä perehdyttämisen puute.  Palaute ja kiitos paransivat psykologisen turvallisuuden kokemusta rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuvassa työkulttuurissa. (Raatikainen ym. 2023.)

LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä on tulossa muutoksia tiimityön malleihin. Tiimit ovat vasta rakentumassa ja yhteistoiminnan pelisäännöt ovat vielä sopimatta. On tärkeää, että työkulttuurin ulottuvuuksiin, sekä psykologiseen turvallisuuteen ja sen vahvistamiseen, kiinnitetään erityistä huomiota, kun LAB:n organisaatiossa tehdään uudelleenjärjestelyitä ja kehitetään tiimityötä. On todettu, että psykologinen turvallisuus on yksi tärkein tiimien menestystä selittävä tekijä (Yli-Kaitala & Toivanen 2021).

Lähteet

Iyasere, C.A., Wing, J., Martel, J.N., Healy, M.G., Park, Y. S. & Finn, K.M. 2022. Effect of Increased Interprofessional Familiarty on Team Performance, Communication and Psychological Safety on Inpatient Medical Teams. JAMA Internal Medicine. 182(11), 1190-1198. Viitattu 19.4.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2022.4373

Kauppi, M., Toivanen, M. & Tuomivaara, S. 2021. Psykologinen turvallisuus uudistumisen kasvualustana.  Teoksessa Toivanen, M.; Känsälä, M.; Kalliomäki-Levanto, T.; Kauppi, M.; Tuomivaara, S.; Yli-Kaitala, K. & Suorsa, T. 2021. Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 19.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619518

Koivisto, K.,Henner, A. & Paaso, L. 2017. Tiimityö -mihin sillä pyritään? Teoksessa K. Koivisto, A. Henner & L. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 43. Viitattu 19.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017101750111.

Raatikainen, E. & Otonkorpi-Lehtoranta, K. 2023. Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri : Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla. Aikuiskasvatus 43(4), 257–272. https://doi.org/10.33336/aik.130393

Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2021. Psykologinen turvallisuus vapauttaa työyhteisön potentiaalin. Työn Tuuli -aikakauskirja 1/2021. Viitattu 19.4.2024. Saatavilla http://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012021_a4_20210602_.pdf#page=29

Kirjoittajat

Krista Katela toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa

Anu Venesoja toimii ensihoidon yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/joukkuehenki-koheesio-tiimity%C3%B6-2448837/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 13.5.2024

Viittausohje

Katela, K. & Venesoja, A. 2024. Psykologinen turvallisuus tiimityössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/psykologinen-turvallisuus-tiimityossa/