Pk-yrityksissä on syytä pohtia eri kielten käyttöä ja luoda kielellisiä linjauksia

Pk-yrityksissä on tärkeää pohtia kielten käyttöä ja luoda kielellisiä linjauksia, erityisesti kun rekrytoidaan ei-suomenkielisiä työntekijöitä. Kielelliset linjaukset tukevat monikielisyyttä ja yhteisöllisyyttä, selkeyttävät kielivalintoja ja edistävät tasa-arvoa. Suomen kieli on pääasiallinen monissa yrityksissä työkieli, mutta englanti toimii tarvittaessa yhteisenä kielenä. Monikielisyys on voimavara, ja rinnakkaiskielisyys suositeltavaa. On tärkeää varmistaa, että kaikki työntekijät voivat osallistua ja toimia työyhteisössä kielitaidostaan riippumatta.

Kirjoittaja: Pasi Puranen

Kielelliset linjaukset tai ohjeistukset ovat arkipäivää suurissa yrityksissä, ja kansainvälisissä yrityksissä arki olisikin aikamoista kielellistä sekamelskaa ilman yhteistä työkieltä ja tietoa siitä, mitä kieliä missäkin tilanteessa voidaan ja saa käyttää.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kielikysymysten äärelle pysähdytään usein ensimmäistä kertaa, kun yritykseen rekrytoidaan työntekijä, joka ei puhu suomea ollenkaan tai jonka suomen taito on vasta kehittymässä. Tällöin yritys saattaa kohdata monenlaisia kysymyksiä ja tilanne voi herättää työntekijöissä ihmetystä, kysymyksiä ja erilaisia tunteita, jopa pelkoa. Siksi on hyvä, jos myös pk-yritykset pysähtyvät pohtimaan kielellisissä linjauksissaan jo hyvissä ajoin ennen kuin on ihan pakko. Kielellisten linjausten tavoitteena onkin tarjota hyvin käytännöllisiä ohjeita ja malleja kaksi- tai monikieliselle työpaikalle tai vaikkapa tiimille ja selkeyttää eri kielten rinnakkaiseen käyttöä työyhteisössä.

Kielellisten linjaukset ja ohjeet luovat perustaa aidosti monikieliselle työyhteisölle ja lisäävät yhteisöllisyyttä Ne myös selkeyttävät ja helpottavat kielivalintoja kaikissa työarjen tilanteissa ja kohtaamisissa. Niillä voidaan edistää yhdenvertaista ja tasa-arvoista toimintakulttuuria, jolloin kaikilla on äidinkielestään ja kielitaidostaan riippumatta oikeus ja mahdollisuus toimia. täysivaltaisina työyhteisön jäseninä. Kun työkieliksi sovitaan sekä suomi että englanti, on kaikilla yhteisön jäsenillä mahdollisuus osallistua, saada tietoa ja toimia. (Kotilainen et al. 2022)

Myös pk-yrityksissä on syytä olla tietoisia kielitaidon ja kielen merkityksestä jokapäiväisessä toiminnassa ja siitä, miten yritykset ottavat huomioon eri ihmisten kielitaidot sekä kielenkäyttöön ja kielenoppimiseen liittyvät toiveet ja tarpeet. (Kielitietoisuus).

On tärkeää tehdä työpaikalla toimiminen kokonaisvaltaiseksi myös sellaisille henkilöille, joilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, jotta he pystyisivät toimimaan suomeksi työtehtävissään.

Monissa pk-yrityksissä työskentelee henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Kansainvälisyys vaikuttaa aina kielivalintoihin. Englanti on monille pääasiallinen kommunikaation kieli ja se toimii yhteisenä yleiskielenä, lingua francana.

Kieli voi toimia yrityksissä ja sen tiimeissä sekä yhdistävänä että erottavana tekijänä. Jos yhteisössä käytetään kieltä, jota kaikki jäsenet eivät täysin hallitse tai eivät osaa riittävästi, osallisuuden tunne voi heikentyä. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi ne, jotka eivät hallitse suomea riittävästi voivat kokea jäävänsä ulkopuolelle sekä heille tärkeästä tiedosta että yhteisöstä. Toisaalta, jos yrityksessä rohkaistaan käyttämään suomea ja hyväksytään tapa käyttää kieltä osin puutteellisestikin, voi syntyä yhteisöllisyyttä ja kokemusta kuulumisesta työyhteisöön.

Pk-yritykset tuntevat vastuunsa suomen kielen käytöstä ja kehityksestä

Suurimassa osassa pk-yrityksiä pääasiallinen työkieli on suomi. Englantia käytetään aina kun se on tarpeen, jotta kaikilla työyhteisön jäsenillä on mahdollisuus osallistua, saada tietoa ja toimia.

Pk-yritysten henkilöstön työkieltä ei ole tarkoitus vaihtaa kokonaan englantiin, vaan tarkoituksena on huolehtia siitä, että ei-suomea osaavalla työntekijällä on mahdollisuus ottaa suomen kieli haltuun pitkällä aikavälillä ja työyhteisön sosiaalisissa tilanteissa. Suomen kielen osaaminen on tärkeää myös siksi, että sen on todettu olevan keskeinen asia sekä Suomessa että työssä viihtymiselle. Työnantajien onkin syytä tukea henkilöstönsä suomen, englannin ja muiden kielten opiskelua. (Välimäki et al. 2023)

Kaikilta yritysten työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta ja halua kannustaa kaikkia kielten oppijoita, oli kyseessä suomi tai englanti. Yrityksessä voidaan auttaa suomen kieltä omaksuvaa työntekijää puhumalla selkeästi ja monin tavoin muutenkin tukea kielten oppijoita. Omaa äidinkielenkäyttöä on mahdollista sopeuttaa tarkoituksenmukaisesti.

Rinnakkaiskielisyys on monissa tapauksissa mahdollinen ja suositeltava tapa toimia yrityksissä ja tiimeissä, joissa on kansainvälistä henkilöstöä. Tällöin esimerkiksi palavereissa tai kokouksissa ei käytetä vain suomea tai englantia vaan sallitaan molempien käyttö. (Laitinen et al. 2023)

On erittäin suositeltavaa, että kokousten kieli ja monikielisyyden käytännöt määritetään etukäteen. Näin vähennetään vääriä oletuksia ja sattumanvaraisuutta. On tärkeää varmistaa, että kaikki osallistujat pystyvät seuraamaan kokouksen kulkua, erityisesti silloin, kun osallistujat odottavat voivansa osallistua tietyllä kielellä.

Yrityksen monikielisyys on voimavara, jota kannattaa tukea

Monissa työtehtävissä tarvitaan erinomaista suomen kielen taitoa. Tämä tarkoittaa omalla tavallaan suomen kielen tukemista. Yrityksissä kannattaa silti kannustaa kansainvälisiä työyhteisön jäseniä mahdollisuuksien mukaan opiskelemaan ja käyttämään suomea. Totta kai suomea opitaan myös luontevasti osana työyhteisön vuorovaikutustilanteita.

Yrityksen monikielisyys ja –kulttuurisuus tulee nähdä vahvuutena. On järkevää kannustaa kielten rinnakkaiskäyttöön (funktionaalinen monikielisyys) silloin kun se on mahdollista. Kielivalinnat voivat vaihdella ja joustaa tarpeen mukaan ja niistä sovitaan etukäteen.

Kun pk-yrityksessä on aloittanut tai aloittaa työntekijä, joka ei osaa suomea tai osaa sitä vasta vähän, on syytä pysähtyä pohtimaan yrityksen ja tiimin käytänteitä englannin ja suomen kielen käytön suhteen. Tähän hyvänä apuna toimii Kielibuusti-hankkeen kehittämä Kielitietoisen yhteisön portaat -malli (Kielibuusti). Porrasmallin avulla tiimi voi kehittää kielitietoisia käytänteitä ja tukea kielenoppimista ja monikielisyyttä. Malli tuo kieliasiat osaksi organisaation rakenteita. Porrasmallin kautta työyhteisö voi pohtia myös erilaisia kielenkäyttäjäprofiileja ja sitä, miten erilaiset profiilit omaavia työntekijöitä voidaan tukea esim. suomen kielen kehittymisessä.

Kun pk-yritys rekrytoi uuden työntekijän, jonka äidinkieli on muu kuin suomi ja, jonka suomi ei ole vielä riittävällä tasolla huolehditaan, että

työhön perehdytys pystytään hoitamaan kaikilta osin englanniksi, jos se on tarpeen tai rinnakkaiskielisesti, jos se on mahdollista
osana (kieli)perehdytystä työntekijä ja esihenkilö käyvät keskustelun ja pohtivat muun muassa, millaista kielitaitoa suomen kielessä uuden aloittavan työntekijän on tarpeen tavoitella ja miten tavoitteeseen päästään pitkäjänteisellä suomen opiskelulla
tarvitseeko tiimi mahdollisesti tukea monikieliseen toimintaan ja onko tiimin syytä pohtia kielitietoisia käytänteitä, jotta monikielisyys tukee tiimin toimintaa ja tekee näin tiimistä kaikille yhteisöllisen.

Lähteet

Kielibuusti. Kielitietoisen työyhteisön portaat. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/fi/tyonantajat/kielikaytanteiden-kehittaminen/kielitietoisen-tyoyhteison-portaat

Kotilainen, L., Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2022, Monikielinen työpaikka: tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla? Kielikello, no. 1. Viitattu 27.11.1015. Saatavissa https://www.kielikello.fi/-/monikielinen-työpaikka

Laitinen, M., Leppänen, S., Rautionaho, P., & Backman, S. 2023. Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla. Kohti joustavaa monikielisyyttä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja vol. 59. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-055-4

Tieteentekijät. 2024. Kohti toimivaa monikielisyyttä! Tieteentekijöiden suositukset kielitietoisuuden ja monikielisten käytänteiden vahvistamiseksi. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa https://tieteentekijat.fi/tiede-ja-korkeakoulupolitiikka/kielilinjaukset/

Välimäki, M., Pitkänen, V., Niemi, M. K. & Veijola, R. 2023, Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet: Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: E2 Tutkimus. Viitattu 27.11.2025. Saatavissa www.e2.fi/hankkeet-ja-julkaisut/hankkeet/kansainvalisten-osaajien-suomi-2.html