Psyykkinen kuormitus ja mielenterveyden oireilu koskettavat yhä useampaa lapsiperhettä. Valtakunnallisesti tiukentuva taloustilanne ja pyrkimys siirtää painotusta korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin lisäävät tarvetta paikallisille palveluinnovaatioille. Kauhajoen kaupungin Perheohjaamo vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla varhaista tukea hallinnollisesti kevyellä, kynnyksettömällä ja asiakaslähtöisellä työtavalla.

Kirjoittajat: Leila Ruth ja Minna-Maria Behm

Suurin osa lapsista ja heidän vanhemmistaan voivat hyvin. Vanhemmat ovat pääosin tyytyväisiä vanhemmuuteensa ja kokevat arjen toimivaksi. Perheiden arjessa on kuitenkin myös heitä kuormittavia tekijöitä ja tuen tarvetta. Psyykkinen kuormitus ja mielenterveyden oireilu haastavat hyvinvointia. Elinkustannusten nousu, perheiden toimeentulovaikeudet ja yksinäisyys heikentävät yhteiskunnallista luottamusta ja sosiaalista pääomaa. (Kestilä & Karvonen 2025, 8; Kiili ym. 2024, 18; Paavilainen ym. 2025, 3,75–76; Ridanpää 2026; Vuorenmaa ym. 2019, 1, 6–7.)

Aina vanhemmat eivät tuo esiin tuen tarvettaan, ja tämä hankaloittaa tuen tarjoamista. Palvelujärjestelmässä kaivataankin tehokkaita matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä peruspalveluita. Varhaisen tuen mallien ja tukitoimien tuominen perheiden arkiympäristöön, kuten varhaiskasvatukseen, opetukseen ja neuvolapalveluihin on keskeistä. Tällöin voidaan vaikuttaa haasteiden juurisyihin ennen ongelmien kasautumista ja kriisiytymistä. (Kestilä & Karvonen 2025, 8; Pitkänen ym. 2024, 117, 121, 125; Vuorenmaa ym. 2019, 1, 6–7.)

Painopiste perustason palveluihin

Sosiaali- ja terveyspalveluissa resursseja käytetään yhä eniten korjaavaan työhön, vaikka sote-uudistuksen ja yhteiskuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on ollut siirtää painopiste ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin. Peruspalveluista tinkiminen lisää julkisen järjestelmän painetta kasvattaen pitkän aikavälin kustannuksia. Tämän vuoksi ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaaminen säästöpaineiden vuoksi on lyhytnäköistä. (EHYT ry 2025; Hetemaa ym. 2025, 63; Itla 2026; Pitkänen ym. 2024, 122, 149–150; Ståhl 2025, 85.)

Säästöjen lisäksi ennaltaehkäisevää työtä haastavat nykyiset lakisääteisten palvelujen uudistukset, resurssipula ja kolmannen sektorin rahoitusleikkaukset. Ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta on kuitenkin mahdollista parantaa. Tämä onnistuu esimerkiksi investoimalla paikallisiin palveluinnovaatioihin ja hyödyntämällä hyvinvointialueiden ulkopuolisten toimijoiden matalan kynnyksen tukimuotoja. (Hetemaa ym. 2025, 63; Pitkänen ym. 2024, 122, 149–150; Ståhl 2025, 85.)

Ruthin (2026) YAMK-opinnäytetyössä kuvattiin ja dokumentoitiin Kauhajoen kaupungin Perheohjaamon nykyiset toimintatavat ja työntekijöiden hiljainen tieto. Soveltavalla laadullisella tutkimuksella tuotettiin tietoa, joka tukee palvelun kehittämistä ja kuntatason päätöksentekoa varhaisen tuen palveluiden resursoinnissa.

Palveluinnovaationa Perheohjaamo

Kauhajoen kaupungin lapsiperheiden peruspalvelu Perheohjaamo on esimerkki paikallisesta palveluinnovaatiosta. Perheohjaamo toimii kasvatuksen ja opetuksen toimialalla tarjoten varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lapsiperheille osana paikallisia lapsi- ja perhepalveluita. Perheohjaamon asiakkaiden tuen tarpeet ovat moninaisia ja kerrostuvia. Asiakkuus voi koskea yksittäistä vanhempaa, lasta tai nuorta, mutta myös kokonaista perhettä, koululuokkaa tai päiväkotiryhmää. Yhteistä asiakkaille on kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve. (Pitkäkoski 2026; Ruth 2026.)

Perheohjaamossa työskentelee moniammatillinen tiimi, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisista. Perheohjaamon työskentely perustuu asiakas- ja tarvelähtöisyyteen sekä helppoon saavutettavuuteen pyrkien kynnyksettömyyteen. (Pitkäkoski 2026; Ruth 2026.) Perheohjaamon toiminta on hallinnollisesti kevyttä. Asiakkaista ei tehdä kirjauksia, eikä palveluun tarvita lähetettä. Keskeistä Perheohjaamon työskentelyssä on toimiminen lasten ja perheiden arkiympäristössä, niin kodeissa, kouluissa kuin päiväkodeissakin. (Pitkäkoski 2026; Ruth 2026.) Hallinnollinen keveys vähentää viranomaiskeskeisiä rakenteita, jotka usein vaikeuttavat monitoimijaista verkostotyötä ja heikentävät varhaisen tuen saavutettavuutta perheiden arjessa (Civil ym. 2019, 9; Petrelius ym. 2021, 3, 213).

Psykososiaalinen tuki ja kohtaaminen arjessa

Perheohjaamo tarjoaa asiakkailleen ratkaisukeskeisyyteen ja positiiviseen psykologiaan pohjautuvaa psykososiaalista tukea. Psykososiaalisessa auttamistyössä keskeistä on aito pyrkimys kuulla sekä empaattinen kohtaaminen. Nämä rakentavat luottamusta ja helpottavat avun vastaanottamista. Pienten lasten vanhempien kohdalla tuen tarpeissa korostuvat dialogisuus sekä voimavaralähtöinen työote. Voimavarojen tietoinen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen arjessa lisää vanhempien pystyvyyden tunnetta ja suojaa lapsen hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. (Hakulinen ym. 2022; Kuusisto & Ranta 2020, 175–176; Raunio 2009, 178, 181; Ruth 2026.)

Perheohjaamo toimii myös Kauhajoen kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten tukena. Työskentelyllä pyritään ehkäisemään työntekijöiden kuormitusta ja tukea heidän jaksamistaan arjessa. (Ruth 2026.) Lasten hyvinvointia voidaankin edistää tehokkaasti kohdentamalla tukea heidän lähiympäristönsä aikuisille sekä lisäämällä ammattilaisten tietoja ja taitoja ennaltaehkäisevissä perustason palveluissa (Paakkonen 2015, 3).

Perheohjaamo vastaa perheiden ja ammattilaisten tarpeeseen tuoda toimivia tukitoimia perheiden arkiympäristöihin. Tämä mahdollistaa tuen tarjoamisen jo ennen ongelmien kasautumista. (Ruth 2026.) Helppo saavutettavuus onkin perhepalveluissa keskeistä, sillä valtaosa vanhemmista hyötyy avusta, mutta avun pyytäminen ja omien haasteiden esiin tuominen koetaan usein vaikeaksi. Kun varhaisen tuen palvelut ovat toimivia, voidaan välttää ongelmien kasautumista ja niistä aiheutuvaa inhimillistä haittaa sekä korjaavien toimenpiteiden tuomia kustannuksia. (Hetemaa ym. 2025, 63; Pitkänen ym. 2024; Vuorenmaa ym. 2019, 1, 7.) Kauhajoen Perheohjaamon kaltaiset hallinnollisesti kevyet ja kynnyksettömät palveluinnovaatiot osoittavat, että tuomalla apu arjen keskelle, voidaan luoda inhimillisesti ja taloudellisesti kestävä turvaverkko pirstaloituvan palvelujärjestelmän keskellä.

Lähteet

Civil, T., Abrahamsson, O., Mäki-Fossi, S. & Miettunen, N. (toim.) 2019. Systeeminen lastensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 34/2019.  Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-422-6

EHYT ry. 2025. Järjestöleikkaukset ajaisivat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan hallitsemattomaan kriisiin. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://ehyt.fi/uutishuone/tiedotteet/jarjestoleikkaukset-ajaisivat-suomalaisen-kansalaisyhteiskunnan-hallitsemattomaan-kriisiin/

Hakulinen, T., Uotila-Laine, H. & Koivumäki, T. 2022. Perheen hyvinvointi ja voimavarat. Viitattu 13.10. 2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/nla00088/search/perheen%20voimavarat%20ja%20tuen%20tarpeet%20lastenneuvolassa

Hetemaa, T., Nieminen, J., Paatela, S., Ståhl, T. & Tynkkynen, L-K. 2025. Toimiva, yhdenvertainen ja kustannustehokas palvelujärjestelmä. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.). Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/2025. 63–64. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-444-4

Itla. 2026. Raportti korostaa varhaista tukea perheille – vaikutukset ulottuvat lapsen koko elämään. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://itla.fi/uutiset/raportti-korostaa-varhaista-tukea-perheille-vaikutukset-ulottuvat-lapsen-koko-elamaan/

Kestilä, L. & Karvonen, S. 2025. Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/2025. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-444-4

Kiili, J., Moilanen, J. S. & Hedman, J. K. 2024. Kartoittava analyysi lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon palveluista 2020-luvulla. Teoksessa Kiili, J., Jaakola, A-M., Anis, M., Lamponen, T. & Stenvall, E. (toim.). Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus. 19–36. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/593110

Kuusisto, K. & Ranta, J. 2020. Psykososiaalisen päihdetyön asema Suomessa 1900-luvulta nykypäivään. Teoksessa Moilanen, J., Annola, J. & Satka, M. (toim.). Sosiaalityön käänteet. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 112–140. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8041-2

Paakkonen, T. 2015. Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus lapsiperhepalveluissa – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 12/2015. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-491-5

Paavilainen, M., Vuorenmaa, M. & Tuovinen, E. 2025. Mitä vauvaperheille kuuluu? FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 48/2025. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-598-4

Petrelius, P. & Eriksson, P. (toim.) 2018. Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 32/2018. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-208-6

Pitkäkoski, R. 2026. Perheohjaamo on tavallisten perheiden tavallinen palvelu. Kauhajoki-lehti. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://www.kauhajoki-lehti.fi/uutiset/perheohjaamo-on-tavallisten-perheiden-tavallinen-palvelu-6.8.45322.a28fee66ac

Pitkänen, S., Ranta, T., Mäkkylä, K., Aro, R., Aro, N. & Kortelainen, J. 2024. Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut: Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-392-0

Raunio, K. 2009. Olennainen sosiaalityössä. 2. painos. Helsinki: Gaudeamus.

Ridanpää, S. 2026. Lasten ja nuorten mielenterveys rakentaa tulevaisuuden Suomea. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://stm.fi/-/lasten-ja-nuorten-mielenterveys-rakentaa-tulevaisuuden-suomea

Ruth, L. 2026. Pieniä askelia ja suuria kohtaamisia: Kuvaus Perheohjaamon arjen asiakastyöstä ja sen menetelmistä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026101327768

Ståhl, T., Saaristo, V., Wiss, K. & Nieminen, J. 2025. Ehkäisevä ja edistävä työ sosiaali- ja terveyspalveluissa. Teoksessa Tynkkynen, L-K., Paatela, S., Aalto, A-M., Keskimäki, I., Nykänen, E., Peltola, M., Sinervo, T., Tammi, T. & Viita-aho, M. (toim.). Tilannekuvia hyvinvointialueilta – muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2025. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-459-8

Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 17/2019. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214035

Kirjoittajat

Leila Ruth valmistuu syksyllä 2026 LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi (YAMK) Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutusohjelmasta.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina YAMK-koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/family-mother-father-child-infant-8358014/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Ruth, L. & Behm, M.-M. 2026. Perheohjaamo, turvaverkko pirstaloituvan palvelujärjestelmän keskellä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/perheohjaamo-turvaverkko-pirstaloituvan-palvelujarjestelman-keskella/