Paikallistapahtumissa elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen salainen ase

Paikallistapahtumien vaikutuksia on tutkittu laajasti, mutta niiden merkitys alueellisen elinvoiman ja kestävyyden edistäjinä on noussut entistä keskeisempään rooliin globaalin pandemian jälkeisessä ajassa. Suomen Paras Vappu, Sataman Valot sekä Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali tarjoavat arvokkaita esimerkkejä siitä, miten paikallistapahtumat voivat vaikuttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti. Näiden tapahtumien analyysit tehtiin osana LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä paikallistapahtumien moninaisista vaikutuksista.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Tapahtumien taloudellinen merkitys

Tutkimustulokset vahvistavat paikallisten kuluttajien merkityksen tapahtumien taloudellisessa vaikutuksessa. Paikallisten kulutuksen osuus oli huomattava kaikissa kolmessa tapahtumassa: Sataman Valoissa paikalliset vastasivat 290 000 euron taloudellisesta vaikutuksesta, kun matkailijoiden osuus oli 126 000 euroa. Suomen Parhaan Vapun luvut olivat vastaavasti 133 000 euroa paikallisten kulutusta ja 24 000 euroa matkailijoilta. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalissa paikalliset tuottivat 194 000 euron vaikutuksen, kun matkailijat kuluttivat 113 000 euroa.

Näiden lukujen taustalla on useita syitä. Ensinnäkin, paikallistapahtumat kuten Suomen Paras Vappu ja Sataman Valot houkuttelevat suurimman osan osallistujistaan lähialueilta, mikä johtaa paikallisten kulutuksen korkeaan osuuteen. Alueilla, joissa matkailuinfrastruktuuri on kehittymässä tai rajoittunut, paikalliset muodostavat tapahtumien pääasiallisen yleisön, mikä vahvistaa niiden riippuvuutta paikallisesta taloudesta.

Mairin ja Smithin (2021) mukaan paikallisten kulutus tapahtumien aikana on usein aliarvioitu tekijä taloudellisessa arvioinnissa. Tämä tutkimus korostaa, että paikallisten osallistuminen ei ainoastaan tue alueen taloutta, vaan sillä on myös laajempia seurauksia. Esimerkiksi palvelusektorin, kuten ravintoloiden, majoituksen ja vähittäiskaupan, liiketoimintaedellytykset paranevat. Tämä luo myös perustan uusille yritysideoille ja työpaikoille.

Toisaalta matkailijoiden alhaisemmat kulutusluvut kertovat tapahtumien rajoitetusta vetovoimasta ulkopaikkakuntalaisille. Tämä voi olla seurausta tapahtumien markkinoinnin kohdentamisesta ensisijaisesti paikalliseen yleisöön. Matkailijoiden osuuden kasvattaminen voisi lisätä taloudellista vaikuttavuutta merkittävästi, mutta tämä vaatisi strategista panostusta tapahtumien sisältöön, majoituskapasiteettiin ja liikenneyhteyksiin.

Yhteisöllisyys ja kulttuuritarjonta vetovoimatekijöinä

Tutkimustulokset osoittavat, että tapahtumien vaikutus paikalliseen yhteisöllisyyteen ja kulttuuritarjontaan on erityisen merkittävä. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali erottuu, sillä 100 % vastaajista koki tapahtuman edistävän paikallista kulttuuritarjontaa. Lisäksi Sataman Valoissa 32 % osallistujista mainitsi yhteisöllisyyden tapahtuman tärkeimpänä hyötynä.

Richardsin ja Wilsonin (2004) tutkimukset tukevat tätä havaintoa, sillä ne korostavat kulttuuritarjonnan ja yhteisöllisyyden roolia alueellisen identiteetin vahvistamisessa. Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin korkea paikallisten osallistumisprosentti (74 %) osoittaa, että tällaiset tapahtumat voivat toimia yhteisöjen liimana, luoden paikan, jossa paikalliset voivat jakaa yhteisiä kokemuksia ja vahvistaa kulttuuriperintöä.

Tämä yhteisöllinen elementti on erityisen tärkeä maaseutu- ja pienkaupunkialueilla, joissa väestön tiiviit verkostot tekevät yhteisötapahtumista arvokkaita sosiaalisia tilaisuuksia. Hassanli ym. (2021) huomauttavat, että tällaiset tapahtumat voivat toimia myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjinä, tuoden yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä.

Hiilijalanjäljen optimointi

Tapahtumien ympäristövaikutukset pysyivät matalina, mikä johtuu osittain paikallisten yleisöjen suuresta osuudesta. Suomen Paras Vappu ja Sataman Valot saavuttivat 0,06 kgCO₂e/km, kun taas Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali jäi hieman korkeammaksi, 0,08 kgCO₂e/km. Nämä luvut alittavat selvästi Suomen tapahtumien keskimääräisen hiilijalanjäljen 0,09 kgCO₂e/km (Salmi Platform Oy 2023).

Gösslingin ja Peetersin (2015) mukaan matkailutapahtumien ympäristövaikutukset voivat olla pienemmät, kun tapahtumat houkuttelevat pääasiassa paikallisia osallistujia. Tämä selittää osaltaan kolmen tapahtuman alhaisia päästölukuja. Tapahtumajärjestäjillä on kuitenkin mahdollisuus edelleen pienentää vaikutuksia tarjoamalla kestäviä matkustusvaihtoehtoja, kuten yhteiskuljetuksia, sekä hyödyntämällä kierrätysmateriaaleja tapahtumien infrastruktuurissa.

Pitkällä aikavälillä hiilijalanjäljen hallinta voi myös lisätä tapahtumien vetovoimaa kestävyydestä kiinnostuneiden matkailijoiden keskuudessa. Tämä vaatii kuitenkin laajempaa tietoisuutta ja markkinointiviestintää, joka korostaa tapahtuman ekologista arvoa.

Paikallistapahtumien monipuoliset mahdollisuudet ja arvo

Vaikka tapahtumat onnistuivat monilla mittareilla, muutamia kehityskohteita nousi esiin. Matkailijoiden houkuttelu ja heidän kulutuksensa lisääminen on selkeä kehitysalue erityisesti Suomen Parhaan Vapun ja Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin osalta. Kuten Getzin (2008) tutkimus osoittaa, tapahtumien pitkäaikainen menestys riippuu niiden kyvystä houkutella ulkopuolisia osallistujia, mikä tuo lisää taloudellisia ja kulttuurisia resursseja.

Toinen haaste liittyy turvallisuuden kokemukseen, erityisesti Sataman Valoissa, jossa 3,9 % vastaajista koki tapahtuman turvattomaksi. Tämä on normaalia korkeampi ja liittyy ihmismassoihin ja alkoholinkäyttöön. Tapahtumien turvallisuuden hallinta on keskeinen tekijä niiden pitkäaikaisessa vetovoimassa ja paikallisten hyväksyttävyydessä (González-Granadillo ym. 2021).

Tutkimustulokset osoittavat, että paikallistapahtumat ovat monipuolisia työkaluja alueellisen elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Ne tukevat paikallista taloutta, edistävät kulttuuritarjontaa ja tarjoavat ympäristöystävällisiä kokemuksia. Kuitenkin matkailijoiden houkuttelu ja turvallisuuteen panostaminen ovat kehitysalueita, joiden parantaminen voi lisätä tapahtumien kokonaisarvoa.

Tapahtumien merkitys paikalliselle yhteisölle on selkeä, ja niiden kehittäminen vaatii syvällistä ymmärrystä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä tekijöistä. Näiden näkökulmien yhdistäminen kestävän kehityksen periaatteisiin voi tehdä paikallistapahtumista entistä vahvempia alueellisia vetovoimatekijöitä.

Lähteet

Getz, D. 2008. Event tourism: Definition, evolution, and research. Tourism Management. Vol. 29(3), 403–428. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tourman.2007.07.017

González-Granadillo, G., González-Zarzosa, S., & Diaz, R. 2021. Security information and event management (SIEM): Analysis, trends, and usage in critical infrastructures. Sensors. Vol. 21(14), 4759-. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s21144759

Gössling, S., & Peeters, P. 2015. Assessing tourism’s global environmental impact 1900-2050. Journal of Sustainable Tourism. Vol. 23(5), 639–659. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2015.1008500

Hassanli, N., Walters, T., & Williamson, J. 2021. “You feel you’re not alone”: how multicultural festivals foster social sustainability through multiple psychological sense of community. Journal of Sustainable Tourism. Vol. 29(11–12), 1792–1809. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2020.1797756

Mair, J., & Smith, A. 2021. Events and sustainability: why making events more sustainable is not enough. Journal of Sustainable Tourism. Vol. 29(11–12), 1739–1755. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2021.1942480

Richards, G., & Wilson, J. 2004. The Impact of Cultural Events on City Image: Rotterdam, Cultural Capital of Europe 2001. Urban Studies. Vol. 41(10), 1931–1951. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/0042098042000256323

Salmi Platform Oy. 2023. Tapahtumien hiilijalanjälkiseuranta. Case Suomen Paras Vappu, Sataman Valot ja Mustan ja valkoisen teatterifestivaali.

Kirjoittaja

Johanna Heinonen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja TKI-asiantuntija. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti matkailun monipuolinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus.

Artikkelikuva: Teemu L.