Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kuntoutustarpeita, mutta perheillä ei tutkitusti ole riittävästi tietoa kuntoutuksesta tai suomalaisesta palvelujärjestelmästä. Koulujen ja oppilashuollon henkilöstö kohtaa arjessa eri taustoista tulevia lapsia ja nuoria, jolloin myös ammattilaisten tiedot ja taidot eli osaaminen on keskeistä. Lisäksi tarvitaan selkeä toimintamalli sekä erilaisia menetelmiä ja materiaaleja tuen tarpeiden tunnistamiseen. Ammattilaisten sekä maahanmuuttajataustaisten perheiden roolin vahvistaminen on keskeistä lasten kuntoutusasioiden edistämisessä.

Kirjoittajat: Sanna Imeläinen ja Johanna Irjala

Lapsistrategia turvaamassa lasten oikeuksien toteutumista

Lapsistrategia pyrkii luomaan lapsen oikeuksia kunnioittavan, lapsi- ja perhemyönteisen Suomen, jossa oikeuksien toteutuminen ei riipu syntyperästä, perhetaustasta tai muista piirteistä. Strategia korostaa lasten palveluiden johdonmukaista saatavuutta ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten erityistä huomioimista, sillä heidän tukensa ja palvelujensa saanti ei aina toteudu nykyisellään. Palvelujen saavutettavuuden varmistaminen edellyttää viranomaisilta ja toimijoilta voimavaroja, tietoa ja rakenteellisen syrjinnän vähentämistä. (Valtioneuvosto 2021.)

Lapsistrategian päätavoitteena on lasten hyvä elämä, jota toimiva lasten ja perheiden palvelujärjestelmä tukee (Valtioneuvosto 2021). Maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat pääosin samaan opetukseen ja koulutukseen kuin kantaväestö. Kielen ja muiden tarpeellisten valmiuksien saavuttamiseksi järjestetään tukea, valmistavaa opetusta tai valmentavaa koulutusta. (Opetushallitus 2025a.)

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöoikeus riippuu oleskeluluvan luonteesta, mutta vakituisen asuinkunnan omaavat voivat käyttää palveluita kansalaisuudesta riippumatta, ja välttämätön toimeentulo turvataan kaikille sitä tarvitseville. (STM 2024a.) Oppilashuollon palvelut, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut, kuuluvat sote-palveluista kaikille peruskoulun oppilaille (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287).

Oppilaalla on oikeus saada tukea koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tueksi

Perusopetuslain (21.8.1998/628) mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki eroaa kuitenkin oikeudellisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolain (30.12.2013/1287) mukaisesta yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta.  Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei puolestaan edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta. Molemmissa on kuitenkin lähtökohtana yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaan ja huoltajan kanssa. (Opetushallitus 2025b.)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa on kolme eri tasoa: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Erilaisia tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Oppimisen tuen järjestelmä muuttuu 1.8.2025. (Opetushallitus 2025c.) Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. (THL 2023.)

Toimiva moniammatillinen yhteistyö on yksi inklusiivisen perusopetuksen keskeinen tekijä (Holmström 2022). Yksittäisen oppilaan tai opiskelijan monialaista opiskeluhuoltoa toteutetaan tarvittaessa erikseen koottavassa asiantuntijaryhmässä. Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla tarpeellista tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon tuen järjestämiseksi. (THL 2023.)

Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on moninaisia kuntoutuksen tarpeita

Kuntoutus edistää yksilön toimintakykyä, itsenäisyyttä, osallistumista ja työkykyä kuntoutujan tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvan suunnitelmallisen prosessin avulla. Se tukee aktiivisuutta ja osallisuutta sekä huomioi lähipiirin ja toimintaympäristön. Lasten ja nuorten kuntoutus toteutuu perheen arjessa sekä mahdollisuuksien mukaan varhaiskasvatuksessa ja koulussa. (STM 2024b.)

Maahan muuttaneet käyttävät terveys-, kuntoutus- ja mielenterveyspalveluita Suomessa harvemmin kuin muu väestö. Palveluihin pääsyä hankaloittavat esimerkiksi yhteisen kielen puute, tuntematon palvelujärjestelmä ja tiedon puute, myös palveluverkko voi vaikuttaa sekavalta. Monikielisyyden vuoksi lasten kielen kehityksen ongelmia ei aina tunnisteta, mikä voi viivästyttää kuntoutukseen ohjautumista. Viiveitä on havaittu myös autismikirjon, kehitysvammaisuuden ja mielenterveyskysymysten osalta. (THL 2024a; Paavonen & Partanen 2022.)

Kouluissa työskentelevät ammattilaiset havaitsevat herkemmin autismikirjon piirteitä valtaväestön lapsissa kuin vähemmistöryhmien lapsissa (Burke ym. 2015). Oppimisvaikeuksien taustalla voivat olla myös traumakokemukset (Jacobson 2021; Siltala 2020, 49). Ne voivat liittyä lähtömaan sotatilanteeseen, väkivaltakokemuksiin, eroon perheenjäsenistä tai psykososiaaliseen kuormitustilanteeseen (Griswold ym. 2021; Siltala 2020, 49).

Yhteiskehittämisellä työkaluja ammattilaisille lasten kuntoutuksen tarpeiden tunnistamiseen

Kela on kehittänyt aikuisten maahanmuuttajien kuntoutuspalveluita Mahku-hankkeessa, jossa tuotettiin tietoa muun muassa Kelan kuntoutuspalveluista eri kielillä. Kelan kuntoutuksen palveluntuottajille tarjottiin hankkeen myötä kulttuurisensitiivistä työotetta ja kulttuurista kompetenssia vahvistavaa koulutusta. (Kela 2025.) Paavosen ja Partasen (2022) tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin haasteita esimerkiksi Kelan järjestämään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutukseen ohjautumisessa ja hakeutumisessa.

Kelan osarahoittama Tuulta-hanke keskittyy vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutustarpeiden tunnistamista ja edistämistä. Tutkimuksiin ja alueellisten toimijoiden näkemyksiin pohjautuva hanke kehittää ammattilaisten ja vanhempien kanssa materiaaleja tukemaan lasten arkea, palveluihin ohjautumista ja moniammatillista yhteistyötä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024; LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)

Tuotetut tukimateriaalit on tarkoitus pilotoida Lahden kolmessa perusopetuksen koulussa, lisäksi yhteistyötä tehdään myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen oppilashuollon henkilöstön kanssa. Pilotoinnista saatu palaute hyödynnytetään materiaalien viimeistelyssä, jonka jälkeen on tarkoitus viestiä ja levittää hankkeessa tuotettuja materiaaleja sekä alueellisesti, että kansallisesti. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024.) Hankkeen toimien alueellista vaikuttavuutta selvitetään erillisellä arviointitutkimuksella hankkeen loppuvaiheessa.

Maahanmuuttajataustaisten perusopetuksen oppilaiden lisääntynyt määrä tuo muutoksia ja haasteita koulun ammattilaisten työhön. Työskennellessä eri kulttuureista tulevien kanssa on tärkeää olla tietoinen myös omista kulttuurisista taustoista ja ennakkoluuloista, sekä ymmärrettävä miten nämä voivat vaikuttaa omaan toimintaan esimerkiksi opetuksessa ja vuorovaikutustilanteissa lasten vanhempien kanssa (Opetushallitus 2025d). Kaikilla koulun ammattilaisilla tulee olla taitoa kohdata ja kommunikoida eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden ja vanhempien kanssa kunnioittavasti ja arvostavasti eli kulttuurisensitiivisesti.

Opetuksessa on tunnistettava ja otettava huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja taustat, jotta voidaan tarjota tukea ja ohjausta, joka edistää oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Kulttuurisensitiivisyys vaatii jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota, jotta ammattilaiset voivat kehittää taitojaan ja ymmärrystään eri kulttuureista. (THL 2024b.) Hankkeessa toteutettavat työpajat kokoavat maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia perusopetuksesta ja oppilashuollosta yhteisen keskustelun kautta tunnistamaan, millaiset toimintamalli, menetelmät ja materiaalit lisäisivät yhteistä ymmärrystä ja auttaisivat maahanmuuttajataustaisten lasten tuen tarpeiden, mukaan lukien kuntoutustarpeiden, tunnistamisessa.

Lähteet

Burke, D. A., Koot, H.M. & Begeer, S. 2015. “Seen but Not Heard: School-Based Professionals’ Oversight of Autism in Children from Ethnic Minority Groups.” Research in autism spectrum disorders 9, 112–120. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.rasd.2014.10.013

Griswold, K.S., Vest, B.M., Lynch-Jiles, A., Sawch, D., Kolesnikova, K., Byimana, L. & Kefi, P. 2021. “I just need to be with my family”: resettlement experiences of asylum seeker and refugee survivors of torture. Global Health. Vol. 17 (27). Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12992-021-00681-9

Holmström, A. 2022. Moniammatillinen yhteistyö on voimavara opettajan työssä. Turun yliopisto. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://blogit.utu.fi/elavaa/2022/05/18/moniammatillinen-yhteistyo-on-voimavara-opettajan-tyossa/

Jacobson, M.R. 2021. An exploratory analysis of the necessity and utility of trauma-informed practices in education. Preventing school failure: alternative education for children and youth. Vol. 65 (2), 124–134. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/1045988X.2020.1848776

Kela. 2025. Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke. Viitattu 31.1.2025. Saatavissa https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-kuntoutuksen-kehittaminen-kelan-hankkeet-mahku-hanke

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Tunnistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutuksen tarve – Tuulta -hanke. Viitattu 9.1.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/Tuulta

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. TUULTA-hankesuunnitelma.

Opetushallitus. 2025a. Maahanmuuttotaustaiset oppijat. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/maahanmuuttotaustaiset-oppijat

Opetushallitus. 2025b. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja opiskeluhuolto.  Viitattu 9.1.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki-ja-opiskeluhuolto

Opetushallitus. 2025c. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Viitattu 9.1.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki

Opetushallitus. 2025d. Kulttuuritietoisuus – Ymmärrystä itsestä ja muista. Viitattu 31.3.2025. Saatavissa  Kulttuuritietoisuus – Ymmärrystä itsestä ja muista | Opetushallitus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. Finlex. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287

Paavonen, A-M. & Partanen, T. 2022. Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus. Haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa. Kela: Helsinki. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/344235.

Perusopetuslaki 21.8.1998/628. Finlex. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa  https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L7P31a

Siltala, T. 2020. Mielenterveyden ja oppimisen haasteet maahanmuuttajien kuntoutuksessa ja kielen oppimisessa. Teoksessa Alanko, S. (toim.). Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke. Kehittämistä, kokeilua, kohtaamisia ja taitojen vahvistumista. Kela: Helsinki. Kuntoutusta kehittämässä 24/2020. 46–55. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/321982.

STM. 2024a. Maahanmuuttajien sosiaaliturva, hyvinvointi ja terveys. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa  https://stm.fi/maahanmuuttajien-hyvinvointi

STM. 2024b. Kuntoutus. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa  https://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus

THL. 2023. Yksilökohtainen opiskeluhuolto. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/yksilokohtainen-opiskeluhuolto

THL. 2024a. Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-terveys-ja-sosiaalipalvelut

THL. 2024b. Kulttuurisensitiivinen työote.

Valtioneuvosto. 2021.  Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5

Kirjoittajat

Sanna Imeläinen on työskennellyt hoitotyön lehtorina ja TUULTA-hankkeen asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja aloitti tammikuussa 2025 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen opiskeluhuollon tulosyksikköpäällikkönä.

Johanna Irjala työskentelee TKI-asiantuntijana ja TUULTA-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/550457 (CC0)

Viittausohje

Imeläinen, S. & Irjala, J. 2025. Maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskentely ja tuentarpeiden tunnistaminen vaatii koulun ammattilaisilta osaamista ja monialaista yhteistyötä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/osaaminen-ja-monialainen-yhteistyo-avainasemassa-maahanmuuttajataustaisten-lasten-tukemisessa/