Oppia ja inspiraatiota Navarrasta – asiantuntijavaihdosta uusia näkökulmia ihmislähtöiseen kehittämiseen

Kirjoittajat: Sannakaisa Marjamäki-Nieminen & Emma Rautava

Kolmipäiväinen ohjelma tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua paikallisiin kehittämisratkaisuihin ja vaihtaa kokemuksia kansainvälisten kollegoiden kanssa. Matkalle osallistuivat Sannakaisa Marjamäki-Nieminen LAB-ammattikorkeakoulusta, Emma Rautava ja Jenni Valo Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sekä Kati Myyryläinen ja Anna Kuru Lahden Diakoniasäätiöstä.

Dialoginen työote – aitoa kohtaamista ja yhteistä kehittämistä

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme dialogiseen työotteeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä asiakkaiden ja ammattilaisten välillä. Navarrassa dialogista työotetta on viety laajasti käytäntöön kouluttamalla satoja ammattilaisia eri hallinnonaloilta. Alueelle on myös muodostunut aktiivisia dialogiverkostoja. Hauska yksityiskohta suomalaisesta näkökulmasta oli, että kouluttajina ovat Navarrassa toimineet suomalaiset asiantuntijat.

Sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta dialoginen verkostotyö tarkoittaa, että asiakkaalle parhaiten soveltuvia ratkaisuja etsitään sekä ammattilaisten, asiakkaan että hänen läheistensä välisessä yhteistyössä. Keskinäisessä vuoropuhelussa voidaan saavuttaa sellaista ymmärrystä, jota ei ole kenenkään mahdollista yksin saavuttaa. (Seikkula & Arnkil 2009, 14.)

Dialoginen työote korostaa kaikkien osapuolten kuulemista ja yhteistä ratkaisujen etsimistä. Tämä näkyi myös työpajoissa, joissa pääsimme kokeilemaan konkreettisia dialogityökaluja, kuten akvaariokeskustelua ja Puimala-menetelmää. Dialoginen työote soveltuu monipuolisesti niin asiakastyöhön kuin kehittämis- ja projektityöhönkin. Sitä voidaan hyödyntää myös työyhteisöjen keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Dialogisuudessa keskeisintä on suhtautumistapa ja perusasenne, ei menetelmäosaaminen (Seikkula & Arnkil 2009, 14; Jokinen & Rautava 2024).

SER-ohjelma – aistilähtöistä tukea ja osallisuutta

Vierailun toisena päivänä tutustuimme sekä teoriassa että käytännössä SER-ohjelmaan (sensory awareness, interaction, regulation). Se on suunnattu erityisesti henkilöille, joilla on vaativia tuen tarpeita. Ohjelmassa hyödynnetään aistilähtöisiä menetelmiä, kuten Snoezelen-multisensorisia ympäristöjä ja terapeuttista vesiliikuntaa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja itsenäisyyttä. Menetelmä vaatii jonkin verran koulutusta sekä erityisiä tiloja ja välineitä, mutta tarjoaa samalla virkistävän ja palkitsevan tavan työskennellä niin työntekijälle kuin asiakkaalle.

Multisensorisella toiminnalla voidaan yleisesti kuvata kakkia luovia ja toiminnallisia hyvinvoinnin, opetuksen ja kulttuurin työmenetelmiä, jotka perustuvat ihmisen moniaistisuudelle kokemusmaailman ja ympäristön suhteen. Ihmisen yleisimmät aistit, niiden yhdistelmät ja puutteet voivat aiheuttaa haasteita yksilöille. Multisensorinen toiminta tuo avuksi esimerkiksi esteettömät moniaistiset ympäristöt, apuvälineet ja työmenetelmät. Yksi Suomessakin paljon käytetty multisensorinen toiminnan muoto ovat aistihuoneet, joissa voidaan kokea aistimuksiin liittyviä elämyksiä, aktivoitua tai rentoutua. (Ylätupa ym. 2024.)

Multisensorista toimintaa on mahdollista soveltaa myös pienemmässä mittakaavassa. Työpajan myötä pohdimme, miten aistit ja hermoston tasapainottaminen voidaan ottaa huomioon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri vastaanottotiloissa ja –tilanteissa. Multisensorinen toiminta voisi tarjota uusia mahdollisuuksia myös trauma- ja neurokirjon asiakkaiden kanssa työskentelyyn.

Teknologioiden hyödyntämistä osallisuuden vahvistamisessa

Kolmantena päivänä vierailimme Navarra Artificial Intelligence Research (NAIR) -keskuksessa, University Of Navarra:ssa, jossa kehitetään yliopiston ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä innovointiin ja uusien ratkaisujen kehittämiseen.

IA-SPEAK- Projektissa kehitetään tekoälysovellusta, joka tulkkaa puhevaikeuksia kokevien ihmisten puhetta. Generatiivisen tekoälyn ja luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) -mallien käyttöä on tutkittu aivovaurioiden arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Tekoälyllä on todettu olevan merkittävä potentiaali esimerkiksi afasian arvioinnissa ja kuntoutuksessa. (Privitera et al. 2024.) Tekoälyn on todettu tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia afasian arviointiin ja kuntoutukseen hyödyntämällä puheentunnistusta ja luonnollisen kielen käsittelyä, mutta sen kliininen käyttö vaatii vielä lisätutkimusta, validointia ja eettisten haasteiden ratkaisemista (Zhong et. al. 2024).

IA-SPEAK-projekti pyrkii tukemaan henkilöitä, joilla on puheentuoton tuoton häiriöitä, tekoälypohjaisen sovelluksen avulla. Sovellus analysoi äänen akustisia piirteitä ja tuottaa ymmärrettävää puhetta tai tekstiä, mahdollistaen sujuvamman vuorovaikutuksen esimerkiksi hoitohenkilökunnan tai läheisten kanssa. Projektissa yhdistyvät biolääketieteellinen teknologia, puheentunnistus ja koneoppiminen, ja sen kehityksessä ovat mukana mm. ADACEN ja Miguel Servet -säätiö. IA-SPEAK edustaa askelta kohti inklusiivisempaa viestintää, jossa tekoäly toimii puheen tulkkina ja inhimillisen yhteyden mahdollistajana. (NAIR center-Navarra Artificial Intelligence Research 2025.)

Tutustuimme myös mielenkiintoiseen Motion Composer -laitteeseen, jonka avulla liikkeet voidaan muuttaa ääniksi ja musiikiksi. Laite mahdollistaa henkilöiden, joilla on merkittäviä toimintarajoitteita, osallistumisen luovaan toimintaan. Kokemuksena Motion Composer oli mielenkiintoinen ja herätti ajatuksen, että laite tuo kehon kielelle äänen. Motion Composer on innovatiivinen laite, joka muuntaa liikettä musiikiksi ja tarjoaa erityisesti liikunta- ja kehitysvammaisille henkilöille uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun, vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laite tukee monenlaisia vuorovaikutustapoja (Peñalba et al. 2015), ja sen suunnittelussa on pyritty tasapainottamaan kausaalisuutta ja musiikillista vaihtelua käyttäjäkokemuksen rikastamiseksi (Bergsland & Wechsler 2016). Lisäksi Motion Composerin ääniympäristöjen ja liikkeen välisten suhteiden suunnittelu on keskeinen osa sen terapeuttista ja pedagogista potentiaalia (Bergsland 2013).

Lisäksi kuulimme projektista, jossa on kehitetty tekoälypohjaisia ratkaisuja järjestämällä yhteisiä työpajoja palvelujen käyttäjille ja teknologia-asiantuntijoille mahdollistamalla suora vuoropuhelu ja yhteiskehittäminen näiden kahden eri ryhmän välillä. Työpaja kokonaisuudessaan herätti meissä ajatuksia siitä, miten teknologiaa voitaisiin kehittää käyttäjälähtöisemmin myös Suomessa, ja miten erilaisten teknologioiden avulla voitaisiin eri tavoin vahvistaa muun muassa osallisuutta.

Yhteiset oivallukset

Kansainvälinen vaihto toi niin uusia näkökulmia kuin konkreettisia työkalujakin, kuten dialogiset menetelmät. Monia haasteita ja tavoitteita jaetaan yli maiden rajojen. Työpajat korostivat ihmislähtöisyyttä, osallisuutta ja yhteiskehittämistä sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä näiden edistämisessä. Menetelmät ovat sovellettavissa myös suomalaisessa kontekstissa, ja jo pienilläkin muutoksilla voidaan edistää yksilölähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Lähteet

Bergsland, A. 2013. Movement-Music Relationships and Sound Design in MotionComposer: an Interactive Environment for Persons with and without Disabilities. Tabanque. Revista Pedagógica. Viitattu 17.10.2025. Saatavissa osoitteessa https://www.academia.edu/4952472

Bergsland, A., & Wechsler, R. 2016. Turning movement into music – issues and applications of the MotionComposer. SoundEffects – An Interdisciplinary Journal of Sound and Sound Experience. 6(1), 24–47. Viitattu 17.10.2025. Saatavissa https://hdl.handle.net/11250/2648405

Jokinen, O. & Rautava, E. 2024. Dialogi on menetelmä, dialogisuus on suhtautumistapa. LAB Focus. Viitattu 13.10.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/dialogi-on-menetelma-dialogisuus-on-suhtautumistapa/

NAIR center-Navarra Artificial Intelligence Research. 2025. IA-SPEAK – Artificial Intelligence for Speech Rehabilitation. Viitattu 17.10.2025. Saatavissa https://www.naircenter.com/en/projects/ia-speak/

Peñalba, M., Wechsler, R., & Bergsland, A. 2015. Types of interaction in the use of MotionComposer, a device that turns movement into sound. Proceedings of ICMEM 2015. Viitattu 13.10.2025. Saatavilla osoitteessa https://www.researchgate.net/publication/276282017

Privitera, A.J., Ng, S.H.S., Kong, A.P.-H. & Weekes, B.S. 2024. AI and Aphasia in the Digital Age: A Critical Review. Brain Sciences. 14, 383. Viitattu 13.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/brainsci14040383

Seikkula, J. & Arnkil, T. E. 2009. Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ylätupa, M. & Multisenso-verkoston asiantuntijat. 2024. Multisensorinen toiminta. Papunet. Viitattu 13.10.2025. Saatavissa https://papunet.net/multisensorinen-toiminta/

Kirjoittajat

Sannakaisa Marjamäki-Nieminen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja asiantuntijana NEAR-hankkeen (LAB 2023) osatoteutuksessa.

Emma Rautava toimii NEAR-hankkeessa osatoteutuksen projektipäällikkönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa.

Artikkelikuva: Emma Rautava

Viittausohje

Marjamäki-Nieminen, S. & Rautava, E. 2025. Oppia ja inspiraatiota Navarrasta – asiantuntijavaihdosta uusia näkökulmia ihmislähtöiseen kehittämiseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa