Opit KaakkoACT-työpajasta: Yritysten ja organisaatioiden parhaat käytännöt ennakoinnissa

Ennakoinnin merkityksestä ollaan organisaatioissa laajasti samaa mieltä, mutta arjessa sen toteuttaminen törmää usein hyvin konkreettisiin haasteisiin. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeen työpajassa ennakointia tarkasteltiin osallistujien omasta todellisuudesta käsin, mikä ennakointia hidastaa, mutta ennen kaikkea, mitkä käytännöt auttavat viemään tulevaisuustiedon toimintaan.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Ota seuraava askel ennakoinnissa

Työpajaan osallistui 14 yrityksen, julkisen sektorin ja koulutusorganisaation edustajaa. Yli puolet osallistujista edusti yrityksiä, loput julkista sektoria ja koulutusorganisaatioita. Toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan. Menestyvät organisaatiot, yritykset ja alueet eivät jää odottamaan pakon edessä reagoimista, vaan tekevät näkyväksi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tekevät valintoja ajoissa. Ota seuraava askel ennakoinnissa -työpajassa tarkasteltiin ennakoinnin edellytyksiä, erilaisia näkökulmia ennakointiin sekä sen konkreettisia hyötyjä (LAB 2026; LAB 2025). Ennakointi edellyttää pyrkimystä jatkuvaan toimintatapaan, kytkeytymistä organisaation olemassa oleviin toimintoihin erillisten prosessien sijaan sekä älykästä, osallistavuutta tukevaa tietovarastoa tai työkalua, joka mahdollistaa yhteisen havainnoinnin ja tulkinnan (Nisula 2025).

Ennakoinnin arjen haasteet

Työpajassa esiin nousseet haasteet liittyivät osittain ennakointimenetelmien puutteeseen, mutta ennen kaikkea haasteina esiin nousivat aika, rakenteet ja johtaminen. Ennakointi kilpailee huomiosta kiireen kanssa, ja erityisesti yrittäjillä arjen työ vie helposti kaiken ajan. Ennakointi jää taka-alalle, vaikka sen koetaan olevan tärkeää. (LAB 2025.)

Useissa organisaatioissa ennakoinnin haasteet liittyvät erityisesti asenteisiin, rakenteisiin ja tiedon hyödyntämiseen. Keskusteluissa nousi esiin sekin näkökulmaa, että muutokseen suhtaudutaan usein varovaisesti ja jäykät toimintatavat hidastavat uusien näkökulmien omaksumista. Ennakointiin liittyvät vastuut ovat monessa organisaatiossa epäselviä: ei ole selvää, kuka ennakointia tekee, ketkä kokoavat havaintoja ja kuka vie niitä eteenpäin päätöksentekoon. Lisäksi havaintojen keräämiselle puuttuu usein helppokäyttöinen ja kaikkien saatavilla oleva yhteinen paikka, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista ja jättää ennakoinnin helposti irralliseksi arjen toiminnasta. (LAB 2025.)

Kuva 1. Osallistaminen on ennakoinnissa tärkeää. Futuristi Sakari Nisula ohjaamassa työpajaa yhdessä ennakoinnin asiantuntija Anu Nuutisen kanssa. (Kuva: Mirja Harvistola)

Parhaat käytännöt lähtevät yhteisestä tavoitteesta

Työpajassa painotettiin sitä, että toimiva ennakointi ei synny yksittäisistä tempauksista. Pienryhmien koottujen vastausten mukaan ennakoinnin toimivuus perustuu selkeisiin rakenteisiin, jatkuvuuteen ja yhteiseen tavoitteeseen. Organisaatiossa tulisi olla yhteinen käsitys siitä, mitä ennakoinnilla halutaan saavuttaa, ja nimetty vastuuhenkilö, joka koordinoi kokonaisuutta. Toimiva ennakointi edellyttää yhteistä paikkaa ilmiöiden ja heikkojen signaalien keräämiselle, tavoitteellisuutta ja säännöllistä palaamista kerättyyn tietoon. Yksi ryhmä pohti myös tekoälyn hyödyntämistä tiedon analysoinnissa sekä henkilöstön ennakointiosaamisen kehittämistä osana koulutuksia ja kehityskeskusteluja. Tärkeintä ei ole kerättävän tiedon määrä, vaan sen yhdessä tulkitseminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa. (LAB 2025.)

Hyvin toimiva ennakointi ei rajoitu johdon tai kehittämisyksikön tehtäväksi, vaan mukaan tulisi kytkeä henkilöitä eri rooleista ja taustoista, jotta saadaan monipuolisia näkökulmia. Prosessissa on joitain keskeisiä rooleja, mutta muuta henkilöstöä kannattaa osallistaa organisaatioon soveltuvin osin. (Nuutinen 2025a.) Kun ennakointi integroidaan normaaliin toimintaan eikä pidetä ylimääräisenä lisätehtävänä, sen tekeminen helpottuu ja vaikutukset näkyvät arjen päätöksissä. Työpajaan osallistuneet nostivat keskustelussa esiin avoimen kulttuurin merkityksen. Tällöin havainnot ja ideat voidaan tuoda reilusti esiin, mikä vahvistaa sitoutumista ja tekee ennakoinnista aidosti yhteistä toimintaa. Esimerkiksi erään organisaation intrassa on digitaalinen seinä, johon työntekijät voivat jättää tulevaisuuteen liittyvät havaintonsa. (LAB 2025.)

Ennakoinnin juurtuminen arkeen

Työpajan tärkein viesti oli ehkä yksinkertainen, ennakointi toimii silloin, kun se on suunnitelmallista, jatkuvaa ja kytkeytyy arjen päätöksiin. Yksittäiset työpajat tai raportit eivät riitä, jos niihin ei palata eikä niistä seuraa toimintaa. Kun ihmiset näkevät, että heidän havainnoillaan on merkitystä, sitoutuminen kasvaa. (LAB 2025.)

Ennakoinnin kypsyystason mittaaminen voi olla yritykselle ensimmäinen konkreettinen askel kohti jatkuvaa, vaikuttavaa ja arkeen integroitua ennakointia. Sen pohjalta on helppo tunnistaa, mitä osa-alueita organisaatiossa tulisi kehittää, missä on vahvuuksia ja mihin panostamalla ennakointi tuottaa eniten hyötyä päätöksenteolle ja tulevaisuuteen varautumiselle. (Nuutinen 2025b.)

Parhaat käytännöt ennakoinnissa eivät lopulta ole monimutkaisia. Ne vaativat aikaa, selkeyttä ja yhteistä tahtoa, mutta vastineeksi ne tarjoavat organisaatioille paremmat valmiudet tunnistaa muutoksia, varautua niihin ja rakentaa toivottua tulevaisuutta.

Lähteet

LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

LAB. 2025. Ota seuraava askel ennakoinnissa – työpaja yrityksille ja organisaatioille 11.12.2025. KaakkoACT-hanke. Työpajan pienryhmäkeskustelujen muistiinpanot.

Nisula, S. 2025. FIBRES, Ota seuraava askel ennakoinnissa -valmennus 11.12.2025. KaakkoACT-hanke.

Nuutinen, A. 2025a. Toimivan ennakoinnin edellytyksiä. Teoksessa Maijanen, E. (toim.): Katse huomiseen – Ennakointi ja elinvoimaa Etelä-Karjalassa. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. 23–25. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-491-2

Nuutinen, A. 2025b. Ennakoinnin kypsyystason mittaaminen: tuloksia pilotista. LAB Focus. Viitattu 3.2.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ennakoinnin-kypsyystason-mittaaminen-tuloksia-pilotista/