Oikeudenmukainen siirtymä – maaseudun ääni kestävyyssiirtymässä

MAMIKSA-hankkeen tavoitteena on oikeudenmukaisen siirtymän tukeminen ja erityisesti turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä. MAMIKSA-hankkeessa etsitään keinoja, joilla energiamurroksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisemmin myös maaseudulle.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Oikeudenmukainen siirtymä kestävyyssiirtymän ytimessä

Kestävyyssiirtymä tarkoittaa yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista ekologisesti kestävämmiksi. Toisin sanoen kestävyyssiirtymä edellyttää kestävää kasvua, eli sellaisten toimintatapojen ja teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, jotka edistävät kestävien yhteiskuntien rakentamista. Kestävyyssiirtymä ei ole ainoastaan teknistaloudellinen muutos, vaan edellyttää myös elämäntapojen, arvojen ja normien uudistumista. Kestävyyssiirtymä herättää kysymyksen siitä, miten haitallista elinkeinotoimintaa voidaan ajaa alas tavalla, joka on samanaikaisesti sekä kestävä että oikeudenmukainen. (Bhatia 2023; Mönkkönen & Salmi 2024.)

Ilman oikeudenmukaisuutta ei ole hyväksyttävää siirtymää

Vallitseva talous- ja yhteiskuntajärjestelmä on rakentunut kestämättömälle pohjalle, mikä on osaltaan johtanut ilmastonmuutokseen ja ekologisiin kriiseihin. Näiden haasteiden seurauksena kestävyyssiirtymästä on tullut keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Taustalla vaikuttaa pitkään jatkunut jatkuvan talouskasvun tavoittelu, joka on heikentänyt luonnonjärjestelmien kestävyyttä. Siirtymä kohti kestävämpää yhteiskuntaa ei kuitenkaan ole vain ympäristökysymys, vaan siihen liittyy olennaisesti myös oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaista siirtymää voidaan tarkastella mm. jako-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka perustuu taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten tarkasteluun. Oikeudenmukaisuusvaikutukset voivat toteutua heti tai pidemmän ajan kuluessa, sekä olla välittömiä tai välillisiä. (Kivimaa ym. 2023; Korhonen 2024.)

Sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien huomioiminen voi hidastaa muutosta, mutta on olennainen osa sen hyväksyttävyyttä. Oikeudenmukaisen siirtymän käsite juontaa juurensa 1980-luvun Yhdysvaltoihin, missä ammattiyhdistykset vaativat turvaa työntekijöille kivihiilikaivosten sulkemisen yhteydessä. (Mönkkönen & Salmi 2024.)

Kestävyyssiirtymään liittyvää oikeudenmukaisuutta tulee mitata sen perusteella, mitä ihmiset todellisuudessa kykenevät tekemään ja saavuttamaan elämässään, ei vain sen mukaan, miten tasaisesti tai epätasaisesti resurssit on jaettu. Hyötyjä ja haittoja ei koskaan saada jaettua täydellisen reilusti, ja tästä syystä minimi vaatimuksena on pidettävä, että hyödyt ja haitat eivät saa kasautua samoille yksilöille, ryhmille ja alueille. Päätöksenteossa on huomioitava, että raha ei välttämättä korvaa kaikkia haittoja, edes silloin, kun haitan rahallinen arvo on helppo laskea. Esimerkiksi työpaikan antamaa yhteisöön kuulumisen ja tarpeellisuuden tunnetta on vaikea korvata yksinomaan rahalla. (Korhonen 2024.)

Kestävyyssiirtymä kansankielellä

Ongelmien ratkomisessa on kuultava niitä, joita ongelmat koskevat. Oikeudenmukaisuuden ongelmat ilmenevät aina paikallisissa tilanteissa, eikä niitä ole aina helppo tavoittaa ylätason järjestelmätarkasteluissa tai vain asiantuntijavoimin (Korhonen 2024). MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina järjesti keväällä 2025 Kestävyyssiirtymä kansankielellä -tilaisuuden, jossa osallistujina oli maaseutualueiden yrittäjiä, metsänomistajia ja niitä henkilöitä, joilla oli kokemusta ja tarttumapintaa myös turvesoihin. Tarkoituksena oli saada kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluville ja jäsentää turpeen käytön luopumisesta seuraavaa tilannetta sekä antaa tilaa myös tulevaisuuskuville ja visioille. MAMIKSA-hankkeen tavoitteena on oikeudenmukaisen siirtymän tukeminen ja erityisesti turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä. (Jordberg-Gilabert 2025; LAB 2025.)

Keskustelu turvealueisiin liittyen oli monipuolista ja herätti paikoin myös henkilökohtaisia muistoja. Osa tilaisuudessa mukana olleista kertoi mm. olleensa itse mukana raivaamassa Taipalsaaren Suurisuon aluetta turvetuotantoa varten. Työtä tehtiin 1970-luvulla, silloin tavoitteena oli ennen kaikkea kotimaisen energian saatavuus ja alueen taloudellinen hyödyntäminen. Haittavaikutuksista ei puhuttu, eikä ympäristövaikutuksia juurikaan pohdittu. Suurisuolla on tuotettu turvetta vuodesta 1979 lähtien. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin, MAMIKSA-hankkeen tilaisuuteen tuotiin vesistönäytteitä alueen valuma-alueilta tarkasteltavaksi. Paljon on muuttunut tultaessa 1970-luvulta nykypäivään ja yhteiskunnassa pohditaan enenevässä määrin talouskasvun tavoittelun mahdollisia haittavaikutuksia mm. vaikutuksia ilmastoon ja vesistöihin. Soiden raivaaminen pelloiksi ja kuivattaminen metsätalouskäyttöön olivat aikansa vallitsevia käytäntöjä, joiden kestävyys arvioidaan nyt uudessa valossa osana kestävyyssiirtymää. (Jordberg-Gilabert 2025.)

Kuva 1. MAMIKSA-hanke haluaa kuulla kohderyhmän kokemuksia ja näkemyksiä. (Kuva: Mirja Harvistola)

Hiilinielujen haasteet ja metsäpolitiikan oikeudenmukaisuus

Turvesoiden lisäksi keskustelua Kestävyyssiirtymä kansankielellä -tilaisuudessa herätti metsätalouden ympäristövaikutukset ja metsän omistajiin kohdistuvat vaatimukset. Metsänomistajiin suuntautuva ohjauskeinojen käyttö koskien hiilinielujen kasvattamista nähtiin puheenvuoroissa osin epäoikeudenmukaisena, vaikka hiilinielujen merkitys tunnistettiinkin tärkeänä (LAB 2025b). Suomi on ilmastolaissaan sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Metsien rooli sitoumuksen täyttämisessä on keskeinen hiilinielupontetiaalinsa kautta. Metsien kyky sitoa hiiltä on kuitenkin heikentynyt. Merkittävimmät syyt metsien pienentyneeseen hiilinieluun ovat lisääntyneet hakkuut, metsien hidastunut kasvu sekä tarkentunut tieto turvemaiden maaperäpäästöistä. Hiilinielujen lisäksi metsien nykyinen käyttö uhkaa myös luonnonmonimuotoisuutta. Hakkuiden lisääntyminen on vaikuttanut kielteisesti metsien lajeihin. (Pihlainen & Karhinen 2024.)

Metsäsektorin talous- ja ympäristöpolitiikan oikeudenmukaisuuden ymmärtäminen on kestävän kehityksen avain. Kestävä kehitys pyrkii painottamaan talouskasvun ympäristönsuojelun ja sosiaalisen tasa-arvon kanssa. Kestävyysnäkökulmat on huomioitava, jotta nykyisin elävät eivät rikastu tulevien sukupolvien kustannuksella. Mutta, jos taloudellisten vaikutusten analysoinnissa ei huomioida oikeudenmukaisuusnäkökulmia, seurauksena on helposti katkeruutta ja kasvavia yhteiskunnallisia jännitteitä, erityisesti jos tietyt alueet tai ryhmät kokevat jääneensä jälkeen tai tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Jo yhteiskuntarauhan vuoksi olisikin hyvä pyrkiä tunnistamaan ja lieventämään potentiaalisia konfliktin lähteitä käsittelemällä huolenaiheet ja varmistamalla, että talouskehitystä pidetään reiluna ja kaikkia hyödyttävänä. (Pihlainen, Karhinen 2024.) Jotta siirtymä voidaan tehdä hallitusti ja demokraattisesti, ihmisten enemmistö on saatava vaadittavien päätösten tueksi ja päätökset ja toimenpiteet pitäisi tehdä ihmisiä kuunnellen ja osallistaen (Korhonen 2024; Mönkkönen & Salmi 2024).

MAMIKSA-hanke saa rajoituksensa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hankkeessa tuetaan liiketoiminnan uudistamista, kehitetään uusia yritysideoita sekä vahvistetaan maaseutuyrittäjien osaamista kestävyyssiirtymän ja muutoskyvykkyyden osalta. (LAB 2025.)

Lähteet

Bhatia, R. 2023. Kestävyyssiirtymä vaatii vaihtoehtoisia talousmalleja. Labore. Viitattu 22.05.2025. Saatavissa https://labore.fi/t&y/kestavyyssiirtyma-vaatii-vaihtoehtoisia-talousmalleja/

Jordberg-Gilabert, M. 2025. Kestävyyssiirtymä kansan kielellä -tilaisuus, keynote-puheenvuoro 7.5.2025. Taipalsaari.

Kivimaa, P., Heikkinen, M., Huttunen, S., Jaakkola, J. J. K., Juhola, S., Juntunen, S., Kaljonen, M., Käyhkö, J., Leino, M., Loivaranta T., Lundberg, P., Lähteenmäki-Uutela, A., Näkkäläjärvi, K.,Sivonen, M. H. & Vainio, A. 2023. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi. Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2023. Viitattu 22.5.2025. Saatavissa https://ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisuja/ilmastopolitiikan-oikeudenmukaisuuden-arviointi/

Korhonen, J. 2024. Oikeudenmukainensiirtymä Suomessa 2025. Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 23.5.2025. Saatavissa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/oikeudenmukainen-siirtyma-suomessa-2025-raportti.pdf

LAB. 2025. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Mönkkönen, M. & Salmi, J. 2024. Oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä – tehdäänkö se oikeudenmukaisuus vai kestävyys edellä? Fortran. Viitattu 23.5.2025. Saatavissa https://fortran.fi/oikeudenmukainen-kestavyyssiirtyma-tehdaanko-se-oikeudenmukaisuus-vai-kestavyys-edella/

Pihlainen, S. & Karhinen, S. 2024. Oikeudenmukainen siirtymä metsäalalla. Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 23.5.2025. Saatavissa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/oikeudenmukainen-siirtyma-suomessa-2025-raportti.pdf