Nyt puhutaan rasismista

Rasismi on vakava ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Etniset vähemmistöt kokevat vihapuhetta, syrjintää ja ennakkoluuloja. Usein rasismi on kuitenkin piilevää, mikä tekee sen tunnistamisesta haastavaa. Tällöin puhutaan systeemisestä tai rakenteellisesta rasismista. Aiheen arkaluontoisuus vaikeuttaa rasismin käsittelyä: aiheesta puhuminen voi herättää kielteisiä tunteita, mikä estää aiheen tutkimista ja antirasistisen toiminnan edistämistä. Rasismista puhumisen helpottamiseksi on hyvä ymmärtää siihen liittyvää historiaa ja rasismin käsitteitä. Tämän artikkelin tarkoitus on selventää näitä käsitteitä sekä luoda perusteita sosiaali- ja terveyspalveluiden rasismipuheelle.

Kirjoittajat: Tarja Korpela, Mari Mynttinen & Anne Suikkanen

Mitä ovat rotu, rodullistaminen, rasismi, etnisyys ja toiseus?

Jotta rasismista voidaan keskustella, on tärkeää tuntea sen keskeiset määritelmät ja käsitteet. Rasismin juuret ulottuvat 1600‑luvun siirtomaavallan aikaan. Tuolloin rasismi perustui käsitykseen roduista ja ajatukseen siitä, että ihmiset kuuluvat erilaisiin roturyhmiin, jotka eroavat toisistaan kykyjensä ja kognitiivisten taitojensa perusteella. Ihmisten biologinen perimä näkyy erilaisina fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina ominaisuuksina. Siirtomaavallan aikana eroja käytettiin perusteena hierarkioille ja eriarvoiselle kohtelulle. Tummaihoisuuteen liitettiin alempi yhteiskunnallinen asema, mikä johti syrjintään, epätasa‑arvoon ja sortoon. Valkoihoisuus puolestaan miellettiin ylemmän yhteiskuntaluokan merkiksi, ja valkoihoisille myönnettiin etuoikeuksia pelkästään ihonvärin perusteella. (Puuronen 2011, 48–50; Ryynänen 2020, 331; Garret 2023.)

Ihmisten rotuun perustuva ajattelu on nyttemmin korvautunut käsitteellä rodullistaminen. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa ihmiset ryhmitellään rodullisten piirteiden perusteella. Rodullistaminen ei perustu biologisiin eroihin, vaan rodulliset ryhmät ovat sosiaalisesti ja tietoisesti rakennettuja kategorioita. Tällöin tietyille ryhmille liitetään leimaavia ominaisuuksia, jotka erottavat heidät valtaväestön normeista ja hyväksytyistä toimintatavoista. (Keskinen ym. 2021, 51, 53.)

Nykyinen rasismitutkimus korostaa rodullistamisen kulttuurista ulottuvuutta. Kulttuurisella rasismilla tarkoitetaan rasismia, jossa eriarvoisuutta ja syrjintää perustellaan kulttuuristen erojen, kuten kielen, uskonnon, tapojen tai arvojen, avulla. Tällainen rasismi rakentuu väitteille kulttuurien yhteensopimattomuudesta sekä hierarkioista, joissa valtakulttuuri nähdään normaalina ja muut kulttuurit alempiarvoisina, takapajuisina tai uhkaavina (Shiao & Woody 2021, 499). Käytännössä kulttuurinen rasismi näkyy maahanmuuttokeskusteluissa ja työelämän tilanteissa. Rekrytoinnissa työnhakijoita voidaan syrjiä oletettujen kulttuuristen piirteiden perusteella, esimerkiksi nimen, pukeutumisen, uskonnollisten tapojen tai huivin ja burkan käytön vuoksi. Tällöin henkilö nähdään lähtökohtaisesti sopimattomana työyhteisön kulttuuriin (ks. Kymäläinen 2025). Tilanteissa ei arviointi kohdistu yksilöön itseensä, vaan kulttuurisiin yleistyksiin, jotka oikeuttavat syrjinnän ja ulossulkemisen. Ryynäsen (2020, 329) esittämä käsiteanalyysi kuvaa osuvasti: ”Kulttuurinen rasismi on ennakkoluuloista, vihamielistä, holhoavaa tai alentuvaa asennoitumista tai käytöstä toisia ihmisiä kohtaan siksi, että heidän katsotaan kuuluvan johonkin tiettyyn etniseen ryhmään.”

Kriittinen rotuteoria luo perustaa systemaattisen ja rakenteellisen rasismin ymmärtämiselle

Nykyinen rasismitutkimus korostaa rodullistamisen kulttuurista ulottuvuutta. Kulttuurisella rasismilla tarkoitetaan rasismia, jossa eriarvoisuutta ja syrjintää perustellaan kulttuuristen erojen, kuten kielen, uskonnon, tapojen tai arvojen, avulla. Tällainen rasismi rakentuu väitteille kulttuurien yhteensopimattomuudesta sekä hierarkioista, joissa valtakulttuuri nähdään normaalina ja muut kulttuurit alempiarvoisina, takapajuisina tai uhkaavina (Shiao & Woody 2021, 499). Käytännössä kulttuurinen rasismi näkyy maahanmuuttokeskusteluissa ja työelämän tilanteissa. Rekrytoinnissa työnhakijoita voidaan syrjiä oletettujen kulttuuristen piirteiden perusteella, esimerkiksi nimen, pukeutumisen, uskonnollisten tapojen tai huivin ja burkan käytön vuoksi. Tällöin henkilö nähdään lähtökohtaisesti sopimattomana työyhteisön kulttuuriin (ks. Kymäläinen 2025). Arviointi ei kohdistu tällöin yksilöön itseensä, vaan kulttuurisiin yleistyksiin, jotka oikeuttavat syrjinnän ja ulossulkemisen. Ryynäsen (2020, 329) esittämä käsiteanalyysi kuvaa osuvasti: ”Kulttuurinen rasismi on ennakkoluuloista, vihamielistä, holhoavaa tai alentuvaa asennoitumista tai käytöstä toisia ihmisiä kohtaan siksi, että heidän katsotaan kuuluvan johonkin tiettyyn etniseen ryhmään.”

Biologiaan perustuva rotuoppi väistyi 1970‑luvulta lähtien, kun kriittinen rotuteoria (CRT, Critical Race Theory) alkoi kehittyä. Delgado ja Stefancic (2023) loivat teoreettisen viitekehyksen, jonka tavoitteena oli ymmärtää rotua ja rasismia yhteiskunnallisina ja rakenteellisina ilmiöinä. Heidän esittämänsä periaatteet ovat keskeisiä rasismin tarkastelussa. Kriittinen rotuteoria tuo esiin rasismin monimutkaisuuden (kuva 1). Rasismi ei rajoitu yksilön kokemuksiin tai asenteisiin, vaan siihen liittyy systeemisiä ja rakenteellisia mekanismeja. Nämä mekanismit ovat juurtuneet yhteiskunnan instituutioihin, normeihin sekä kirjoitettuihin ja kirjoittamattomiin käytäntöihin ja uskomuksiin. Tämä saa aikaan epäoikeudenmukaista kohtelua ja sortoa vähemmistöasemassa oleville ryhmille, mikä vaikuttaa laajasti heidän hyvinvointiinsa (Braveman ym. 2022, 171–172).

Kuva 1. Rasismin viisi piirrettä kriittisen rotuteorian mukaan (Kuva: Tarja Korpela mukaellen Lynn & Dixson 2013, 34–47; Delgado & Stefancic 2023)

Bravemanin ym. (2022, 171) mukaan systeeminen ja rakenteellinen rasismi kytkeytyvät toisiinsa, mutta painottavat eri asioita. Systeeminen rasismi viittaa kokonaisiin järjestelmiin, kuten terveydenhuoltoon tai koulutukseen ja siihen, miten ne toimivat rasistisesti. Rakenteellinen rasismi puolestaan korostaa järjestelmien käytänteitä ja toimintamalleja, jotka aiheuttavat tai ylläpitävät eriarvoisuutta (Braveman ym. 2022, 171–172). Rakenteellisia käytänteitä ovat opetussuunnitelmat, jotka tukevat ensisijaisesti enemmistön oppimista tai puutteelliset tulkkipalvelut, joiden vuoksi muuta kuin valtaväestön kieltä puhuva saa heikompaa palvelua. Systeeminen rasismi on usein valtaväestölle näkymätöntä: se näyttäytyy normaalina, itsestään selvänä toimintana eikä sitä välttämättä tunnisteta vääräksi tai epäeettiseksi. (Braveman ym. 2022). Systeeminen rasismi asettaa etniset vähemmistöt järjestelmällisesti epäedulliseen asemaan yhteiskunnassa.

Etnisyys viittaa suuriin ihmisryhmiin, jotka ovat muodostuneet rodullistamisen seurauksena. Arjessa vain vähemmistöön kuuluvien etnisyyttä korostetaan (Harjula ym. 2021, 306; Garret 2023). Arkikielessä valkoisuutta tai suomalaisuutta ei yleensä tunnisteta etnisyydeksi. Sen sijaan etninen liitetään johonkin, joka nähdään normista poikkeavana, eksoottisena tai ”muuna”. Kun puhumme etnisistä ravintoloista tai etnisestä musiikista, viittaamme johonkin, joka nähdään valtakulttuurista eroavaksi (ks. Nurmi 2019, 4–5). Ryynänen (2020, 332) kuvaa tätä ilmiötä käsitteellä toiseus. ”Toiset” ovat niitä, jotka nähdään erilaisina kuin ”me”. Toiseus on nykyisen rasismin keskeinen ilmentymä. Sen tarkoitus ei välttämättä ole loukata, mutta jatkuvana, huomaamattomana ja usein tahattomana se viestii, etteivät jotkut ole yhtä hyväksyttyjä kuin valkoiseen enemmistöön kuuluvat kansalaiset.

Miksi rasismista tulee puhua myös sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Maahanmuuttajien määrän kasvu ja asenteiden muuttuminen maahanmuuttoa kohtaan näkyvät sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vaikka Suomea pidetään tasa-arvoisena yhteiskuntana, tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että sosiaali- ja terveydenhuollossa esiintyy rasismia (Sim ym. 2021). Asiakaskunta koostuu yhä useammin maahanmuuttajista ja muista rodullistetuista ryhmistä. Rasismikokemukset vaikuttavat asiakkaiden ja potilaiden terveyteen, toimintakykyyn, hyvinvointiin sekä luottamukseen palvelujärjestelmää kohtaan. Rasistiset käytännöt heikentävät hoidon saavutettavuutta ja kasvattavat terveyseroja vähemmistöryhmien ja valtaväestön välillä (Hamed ym. 2022; Cubelo ym. 2023; Garof ym. 2024; Klemettilä ym. 2024). Rasismi, oli se rakenteellista, kulttuurista tai yksilöllistä, on myös yhdenvertaisuuslain (1325/2014) vastaista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Bahmanin (2024) mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan välittömiä ja vahvoja rasisminvastaisia toimia. Avoin keskustelu rasismista sekä ilmiön tunnistaminen ja tunnustaminen työyhteisöissä ovat ensimmäisiä askelia kohti antirasistisia toimintatapoja ja yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja myös vähemmistöryhmille. Vaikka aihe voi herättää voimakkaita tunteita ja jopa häpeää (Ahmed 2014; Keisalan 2025, 24 mukaan), on rohkeutta puhua rasismista rasismina ilman ilmiön keventämistä käyttämällä muita termejä, kuten syrjintä, toiseus tai ennakkoluulo (ks. Ryynänen 2020, 339).

Lähteet

Bahmani, A. 2024. Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Blogi 18.01.2024. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Viitattu 20.12.2025. Saatavissa https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/tuoreimmat-tutkimustulokset-korostavat-tarvetta-toimia-rasismin-kitkemiseksi-ja-yhdenvertaisuuden-edistamiseksi

Braveman, P. A., Arkin, E., Proctor, D., Kauh, T. & Holm, N. 2022. Systemic And Structural Racism: Definitions, Examples, Health Damages, And Approaches to Dismantling: Study examines definitions, examples, health damages, and dismantling systemic and structural racism. Health affairs. Vol 41 (2). 171-178. Viitattu 8.11.2026. Saatavissa https://www.healthaffairs.org/doi/pdf/10.1377/hlthaff.2021.01394

Cubelo, F. 2023. Linguistic racism towards internationally educated nurses in Finland: Critical reflective analysis. Public Health Nursing. Vol 40 (6), 813-816. Viitattu 4.12.2026. Saatavissa DOI: 10.1111/phn.13233

Delgado, R. & Stefancic, J. 2023. Critical race theory: An introduction. 3. painos. New York: New York University Press. Viitattu 20.12.2025. Johdanto saatavissa https://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=xU6VEAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA19&dq=Delgado,+R.,+%26+Stefancic,+J.+(2017).+Critical+race+theory:+An+introduction+(3rd+ed.).+New+York+University+Press.+&ots=IuhD0sRXeu&sig=faXmhv4GQ7LWq_6mq3Mdx6h4eVk&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false

Garoff, F., Lehti, V. & Castaneda, A. 2024. Rasismin vaikutukset mielenterveyteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 140, 3–8.

Garrett, J. 2023. Equality Vs equity: Tackling Issues of Race in the Workplace. Bringley: Emerald Publishing.

Hamed, S., Bradby, H., Ahlberg, B. M. & Thapar-Björkert, S. 2022. Racism in healthcare: a scoping review. BMC Public Health. Vol. 22, 988. Viitattu 15.12.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-022-13122-y

Harjula, M., Annola, J. & Ekholm, L. 2021. Etniset ja sosiaaliset vähemmistöt Suomessa. Teoksessa Markkola, P., Niemi, M. & Haapala, P. (toim.) Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Osa II: Yhteisöt ja identiteetit. Tampere: Vastapaino. 189–325. Viitattu 19.1.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211238586

Keisala, M. 2025. Institutionaalisen rasismin uudelleen tuottaminen suomalaisissa yliopistossa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Aikuiskasvatustiede. Turku. Viitattu 15.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235504

Keskinen, S., Mkwesha, F. & Seikkula, M. K. 2021. Teoreettisen keskustelun avaimet: Rasismi, valkoisuus ja koloniaalisuuden purkaminen. Teoksessa Keskinen, S., Seikkula, M. & Mkwesha, F. (toim.) Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. 45–68. Viitattu 21.1.2026. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/340499

Klemettilä, K-L., García Velázquez, R., Skogberg, N., Castaneda, AE., Eid, M. & Kuusio, H. 2024. Experiences of discrimination in Finnish healthcare services. European Journal of Public Health. Vol. 34 (3), 144–2051.

Kymäläinen, S. 2025. Islamilainen yhdyskunta pettyi burkakieltopuheisiin: luo uhkakuvia, joita ei todellisuudessa ole. Yle. Viitattu 17.12.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20178898

Lynn, M. & Dixson, A. D. (toim.). 2013. Handbook of critical race theory in education. ProQuest Ebook Central. New York, NY: Routledge.

Nurmi, R. 2019. Understanding racism in Finland: A qualitative study on social workers’ interpretations of racism. Master thesis. Umeå University, Faculty of Social Sciences, Department of Social Work. Umeå. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://urn.kb.se/resolve?urn=urn%3Anbn%3Ase%3Aumu%3Adiva-163866

Puurunen, V. 2011. Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus.

Ryynänen, S. 2020. Puhummeko nyt rasismista? Media & viestintä. Vol. 43 (4), 326–344. Viitattu 14.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23983/mv.100619

Shiao, J. & Woody, A. 2021. The meaning of “racism”. Sociological Perspectives 2021, Vol. 64 (4), 495–517. Viitattu 8.1.2026. Saatavissa https://r.jordan.im/download/politics/shiao2021.pdf

Sim, W., Lim, W. H., Ng, C. H., Chin, Y. H., Yaow, C. Y. L., Cheong, C. W. Z, Khoo, C.M., Samarasekera, D.D., Devi, K. & Chong, C. S. 2021. The perspectives of health professionals and patients on racism in healthcare: A qualitative systematic review. PLoS One. Vol 16 (8). Viitattu 20.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0255936

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Viitattu 10.1.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325

Kirjoittajat

Tarja Korpela toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu YAMK-koulutuksen koordinaattorina. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Mari Mynttinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä lehtorina YAMK-koulutuksessa. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK-koulutuksen tuutorina. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/protesti-mustilla-ihmisill%c3%a4-on-v%c3%a4li%c3%a4-5305400/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Korpela, T., Mynttinen, M. & Suikkanen, A. 2026. Nyt puhutaan rasismista. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/nyt-puhutaan-rasismista/