Monikulttuuristuva hoitotyö : Vieraskielisten hoitajien kokemuksia integroitumisesta työyhteisöön

Hoitotyöhön Suomeen on 2020-luvulla tullut yhä enemmän hoitajia eri kulttuureista, ja vieraskielisten hoitajien määrä on kasvanut erityisesti kotihoidossa, ikäihmisten palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Monikulttuurisuus tuo työyhteisöihin uusia näkökulmia, osaamista ja mahdollisuuksia, mutta samalla se haastaa perehdytyksen, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden rakenteita. Elma 2.0 -hankkeessa on kuultu vieraskielisten hoitajien kokemuksia rekrytoinnista, perehdytyksestä ja työyhteisöön integroitumisesta – heidän äänensä tuo arvokasta tietoa kehittämistyön tueksi.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Suomessa hoitotyön työyhteisöt ovat monikulttuuristuneet 2020-luvulla. SuPerin selvityksen (Kiuru & Siranko 2025) mukaan vuonna 2021 kyselyyn vastanneista SuPerin jäsenistä 54 % ilmoitti, että heillä on vieraskielisiä työkavereita. Vuonna 2024 toistetussa kyselyssä 70 % vastanneista ilmoitti, että heillä on vieraskielisiä työkavereita. Vuonna 2024 kyselyyn vastanneista 13 % työskenteli kotihoidossa ja 52 % ikäihmisten palveluissa. Juuri näihin työpisteisiin monet vieraskieliset työntekijät sijoittuvat saapuessaan Suomeen. Kuitenkin vieraskielisiä työtekijöitä työskentelee myös erikoissairaanhoidossa yhä enenemässä määrin.

Monikulttuurisen työyhteisön edut ja haasteet

Monikulttuurisen työyhteisön eduksi nähdään työpaikoilla erilaisten näkökulmien lisääntyminen, innovaatio- ja kehittämiskyvyn paraneminen, osaamisen monipuolistuminen, työntekijöiden maailmankuvan laajeneminen ja asiakaspalvelun paraneminen – monikulttuurinen henkilöstö pystyy tarjoamaan palvelua monikulttuuriselle asiakaskunnalle (Bergbom ym. 2020).

Toisaalta monikulttuurisessa työyhteisössä on myös haasteita. Haasteet liittyvät hoitotyön työyhteisöissä vuorovaikutukseen ja siinä keskeisenä osana vieraskielisten suomen kielen taitoon, kulttuurieroihin ja ammatilliseen kompetenssiin. Lisäksi haasteeksi koetaan työyhteisön yhteisöllisyyden heikentyminen – erityisesti jos työyhteisössä on samaa vierasta kieltä käyttäviä henkilöitä ja he haluavat keskustella omalla äidinkielellään esimerkiksi tauoilla. Myös syrjintää ja ennakkoluuloja ilmenee monikulttuurisissa työyhteisöissä. Vieraskieliset hoitajat kokevat rasismia, epäasiallista käytöstä niin potilaiden, kollegoiden kuin esihenkilöiden taholta. (Kiuru & Siranko 2025; Reinikainen 2025) Kulttuurisesti monimuotoiset työyhteisöt eivät luonnostaan sulaudu yhteen vaan tarvitaan aikaa ja mahdollisuuksia keskustelulle. Lisäksi tarvitaan tietoa jo työyhteisöissä työskentelevien vieraskielisten hoitajien kokemuksista työyhteisöön sopeutumisesta.

Vieraskielisen työntekijän ääni kuuluviin osana kehittämistyötä

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Koulutuskeskus Salpauksen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisen Euroopan unionin osarahoittaman Elma 2.0-hankkeen avulla pyritään tukemaan työyhteisöjen monikulttuurisuustaitoja yhdessä työyhteisöjen kanssa palvelumuotoiluajatteluun perustuvan yhteissuunnittelun avulla (LAB-ammattikorkeakoulu 2024). Tähän kehittämistyöhön lähtivät mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen keskussairaalan teho- ja tarkkailuosasto ja leikkaussalit. Kyseisten osastojen osastonhoitajilta nousi toive saada esiin yksiköissä jo toimivien vieraskielisten hoitajien kokemuksia perehdytyksestä, työskentelystä työyksikössä ja työyhteisöön integroitumisesta. Osastonhoitajat kysyivät yksiköissään toimivilta vieraskielisiltä hoitajilta halukkuutta haastatteluun, jossa näitä teemoja heidän kokemuksenaan kartoitetaan.

Haastateltavaksi ilmoittautui kolme hoitajaa. Haastattelut tehtiin toukokuussa 2025 osastojen tiloissa. Haastattelun teemoja olivat: rekrytointi, perehdytys, tuki perehdytyksen jälkeen, työyhteisöön integroituminen ja tulevaisuuden suunnitelmat. Jokaisesta haastattelusta tehtiin muistiinpanot, joiden pohjalta haastattelun teemoista tehtiin yhteenveto. Lisäksi aineistosta tehtiin SWOT-analyysi.

Harjoittelun kautta osaksi työyhteisöä

Haastateltavat kokivat, että suomen kielen osaamisella oli merkittävä rooli työllistymisessä. Suomen kielen osaamista kartoitettiin rekrytoinnin yhteydessä. Myös aikaisempi työkokemus vastaavista työtehtävistä ja opintojen aikainen harjoittelu vastaavilla osastoilla koettiin eduksi rekrytoinnissa. Rekrytointiprosessi koettiin positiiviseksi.

Perehdytys koettiin riittävän pitkäksi ja se oli mukautettu työtekijän tarpeisiin joustavasti. Perehdytyksen aikainen päivittäinen palaute perehdyttäjältä ja esimiehen kanssa käydyt palautekeskustelut koettiin arvokkaiksi. Lisäksi perehdytyksen suunnitelmallisuus nähtiin tärkeänä asiana. Varsinkin arvostettiin sitä, että perehtyjän omilla arvioilla omasta osaamisestaan oli vaikutusta perehdytyksen suunnitteluun. Toisaalta organisaation muutoksiin liittyvissä työnkuvan muuttumisissa koettiin perehdytyksen olleen vähäistä.

Perehdytyksen jälkeisessä tuessa korostuu työyhteisön kollegiaalisuus ja halu auttaa. Haastatellut kokivat saavansa tarvittaessa työyhteisöltä apua ja tukea. Toisaalta he myös mainitsivat, että tukea pitää osata myös pyytää. Haasteena he kokivat yksiköiden erikoissanaston ja valtavan määrän erilaista välineistöä, jonka nimistö ja käyttö pitää ottaa haltuun. Lisäksi he korostivat jatkuvan oppimisen tarvetta.

Haastateltavat kokivat integroituneensa hyvin työyhteisöihin. He kokivat, että työyhteisö on ottanut heidät hyvin vastaan. He näkivät, että integroitumisessa auttaa omat vuorovaikutustaidot ja asenne. Valitettavasti he olivat kuitenkin nähneet rasistista käyttäytymistä potilaiden taholta vieraskielistä työkaveriaan kohtaan.

Tulevaisuuden haastateltavat näkevät avoimena ja haluavat jatkaa nykyisessä työpaikassa. Ammatillinen jatkokouluttautuminen kiinnostaa tulevaisuudessa.

Vahvuudet, haasteet, mahdollisuudet ja uhat monikulttuuristuvassa työyhteisössä

Vahvuuksina voidaan nähdä monipuolinen kielitaito, jolla haastateltavat voivat tukea potilaita heidän äidinkielellään. Tämä auttaa, kun pitää selittää potilaalle vieraita lääketieteellisiä termejä. Haastateltavat olivat toimineet tulkkeina hyödyntäen omaa kielitaitoaan. Lisäksi haastateltavat olivat motivoituneita ja sitoutuneita oppimaan koko ajan uutta ja halusivat itse aktiivisesti integroitua työyhteisöön.

Haasteina koettiin hoitotyön erityissanasto erityisesti puhekielen ja hoitotyön slangisanojen osalta. Lisäksi leikkaussalissa erilaisten leikkausten vaatima osaaminen koettiin haasteeksi. Pitää oppia paljon ja perehtymiseen kaikkien erikoisalojen leikkaussalityöskentelyyn menee aikaa ja ennen kuin kaikkiin erikoisaloihin on perehtynyt, ei voi toimia päivystystyössä.

Mahdollisuuksina yksiköissä on kulttuurisen osaamisen hyödyntäminen. Monikulttuuriset hoitajat voivat toimia sillanrakentajina monikulttuuristen potilaiden ja hoitajien välillä. Lisäksi haastateltavat näkivät monikulttuuristen työntekijöiden lisäävät moninaisuuden hyväksyntää työyhteisössä ja tukevan kaikkien työntekijöiden maailmankuvan laajentumista.

Uhkina nähtiin rasismi ja ennakkoluulot potilaiden taholta. Lisäksi kulttuurierojen vuoksi voi syntyä ulkopuolisuuden tunne, jos työyhteisöön integroitumista ei tueta riittävästi. Kiireinen työtahti voi myös estää riittävän perehdytyksen. Kielitaidon ja työyhteisöön integroituminen voi jäädä liiaksi työntekijän omalle vastuulle ilman rakenteellista tukea.

Vieraskielisen työntekijän integroituminen edellyttää yhteistyötä

Vieraskielisen työntekijän integroituminen työyhteisöön on ”kahden kauppa”. Työntekijä oppii suomen kieltä ja työyhteisön toimintatapoja. Niin ammatillisesti kuin työyhteisön sosiaalisessa verkostossa. Työyhteisö oppii kulttuurista sensitiivisyyttä ja moninaisuuden hyväksyntää. Tähän tarvitaan rakenteita, jotka tukevat perehdytystä, kielitaidon vahvistumista ja monikulttuurisuustaitoja työyhteisöissä.

Lähteet

Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. 2020. Monimuotoisuusbarometri 2020. Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 6.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619471

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. ELMA 2.0. Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 6.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Kiuru, E. & Siranko, H. 2025. Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia. Seurantatutkimus 2024. Helsinki: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Viitattu 6.11.2025. Saatavissa https://www.superliitto.fi/wp-content/uploads/2025/01/maahanmuutto-ja-kielitaito-2024-super-lahihoitajien-kokemuksia.pdf

Reinikainen, T. 2025. Hoitajien näkökulmia monikulttuurisen työyhteisön johtamisesta sosiaali- ja terveysalalla: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Viitattu 6.11.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20251313