Monialaisen kirjaamisen merkitys tiedolla johtamisessa

Monialaisen kirjaamisen merkitys korostuu sosiaali ja terveydenhuollossa, kun asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeet rakentuvat useiden toimijoiden, ammattiryhmien ja asiakkaan oman kokemustiedon varaan. Palvelukokonaisuuksien ymmärtäminen ja johtaminen edellyttävät ajantasaista, rakenteista ja jaettua tietoa, jossa eri näkökulmat säilyvät erillisinä mutta yhteismitallisina. Uudistunut lainsäädäntö ja THL:n päivitetyt ohjeet luovat perustan monialaiselle ja moniääniselle kirjaamiselle, joka tukee palvelujen laadun, jatkuvuuden, vaikuttavuuden ja tiedolla johtamisen kehittämistä.

Kirjoittajat: Tarja Tolonen ja Päivi Viitanen

Asiakasnäkökulma sosiaalihuollon kirjaamisessa

Sosiaalihuollossa asiakasnäkökulma rakentuu palvelutarpeen arvioinnista ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä (STM 2026a). Kirjaamisen keskiössä ovat asiakkaan elämäntilanne, toimintakyky ja hänen oma kokemuksensa tuen tarpeesta, jotka ohjaavat palvelujen suunnittelua ja toteutusta. Arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen verkostonsa kanssa, mikä vahvistaa osallisuutta ja asiakkaan roolia tiedontuottajana (Immonen ym. 2024, 25–26, 42; Lehmuskoski ym. 2025).

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), hallintolaki (434/2003) ja asiakastietolaki (703/2023) edellyttävät monialaista yhteistyötä ja sen dokumentointia, kun asiakkaan tuen tarve ylittää yhden toimijan osaamisen. Uudistunut asiakastietolaki yhdenmukaistaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä ja sisältää erilliset säännökset monialaisesta kirjaamisesta (luku 7), mikä vahvistaa mahdollisuuksia tuottaa rakenteista, vertailukelpoista tietoa tiedolla johtamisen tarpeisiin (Immonen 2024, 31, 37, 42).

Potilasnäkökulma terveydenhuollon kirjaamisessa

Terveydenhuollossa potilasnäkökulma näkyy kliinisen hoidon, tutkimusten ja päätöksenteon dokumentoinnissa (STM 2026b). Potilasasiakirjoihin kirjataan terveydentila, tutkimustulokset, hoitotoimenpiteet ja hoitosuunnitelmat, jotka muodostavat perustan hoidon jatkuvuudelle, potilasturvallisuudelle ja lääketieteelliselle päätöksenteolle (Immonen ym. 2024, 41–42).

Vaikka kirjaaminen tukee ensisijaisesti potilaan yksilöllistä hoitoa, sillä on myös laajempi merkitys palvelujen koordinoinnissa, erityisesti silloin kun potilaan palvelutarve ulottuu sosiaalihuoltoon. Tällöin terveydenhuollon dokumentointi muodostaa keskeisen pohjan tiedon yhdistämiselle ja palvelujen yhteensovittamiselle (Kauvo ym. 2025).

Monialainen kirjaaminen tiedon yhdistämisen välineenä

Monialaisen kirjaamisen tavoitteena on tuottaa yhteistä, rakenteista ja helposti hyödynnettävää tietoa asiakkaan tai potilaan palvelukokonaisuudesta. THL:n Kirjaaminen monialaisessa yhteistyössä -opas (v3.1) selkiyttää monialaisen kirjaamisen toteutusta ja korostaa yhteisten asiakirjojen, kuten palvelutarpeen arvioiden sekä asiakas‑ ja hoitosuunnitelmien, keskeistä roolia tiedon yhdenmukaistamisessa (Immonen ym. 2024, 5–6). Yhtenäiset rakenteet mahdollistavat sen, että eri ammattilaisten näkökulmat jäsentävät samaa kokonaisuutta ja tukevat yhteistä ymmärrystä sosiaali‑ ja terveydenhuollon rajapinnoilla.

Käytännöt ovat kuitenkin vielä vaihtelevia hyvinvointialueilla, mikä korostaa kansallisen ohjauksen tarvetta. THL:n ja STM:n ohjeissa on tunnistettu kehittämistarpeita erityisesti käyttöoikeuksien, luovutuslupien ja tietojärjestelmäratkaisujen tulkinnoissa (THL 2026). Kanta‑palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa sekä vuoden 2024 asiakastietoasetus (457/2024) ja THL:n sote‑tiedonhallinnan määräykset ohjaavat kohti yhtenäisiä rakenteita, jotka varmistavat tiedon turvallisen ja sujuvan hyödyntämisen yli rekisteri‑ ja organisaatiorajojen.

Asiakas- ja potilasosallisuus moniäänisessä ja monialaisessa kirjaamisessa

Osallisuus on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon keskeinen periaate, ja moniääninen kirjaaminen konkretisoi sen. Moniäänisyys tarkoittaa, että asiakkaan tai potilaan kokemus, näkemykset ja oma ääni tuodaan näkyvästi esiin ammattilaisen havaintojen rinnalla ilman, että ne sulautuvat yhdeksi tulkinnaksi (Immonen ym. 2024; Kääriäinen 2024). Hujanen ym. (2021) osoittavat, että rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa asiakkaan näkemyksen erottamisen työntekijän tulkinnasta, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Monialaisessa työssä moniäänisyys laajenee eri ammattiryhmien tuottaman tiedon yhteensovittamiseksi. THL:n oppaan mukaan yhteiset asiakirjat kokoavat eri toimijoiden tiedot rakenteisesti, mikä tekee näkyväksi myös mahdolliset näkemyserot ja tukee monialaisen yhteistyön laatua. Ylitalo (2024) kuitenkin osoittaa, että alueelliset erot kirjaamiskäytännöissä ja perehdytyksen puutteet heikentävät monialaisen kirjaamisen toteutumista.

Kirjaamisen eettinen ulottuvuus liittyy ammattilaisen tiedolliseen toimijuuteen, miten ammattilainen tunnistaa oman tulkintansa vaikutukset asiakkaan tilanteen jäsentämiseen. Eettisesti vastuullinen kirjaaminen edellyttää tietoista reflektiota myös monialaisessa verkostossa, jossa ammattilaisen tulkinta asettuu suhteeseen muiden toimijoiden havaintojen ja asiakkaan oman äänen kanssa. Moniääninen ja monialainen kirjaaminen tuottaakin laadukasta ja läpinäkyvää tietoa, joka vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja tukee palvelujen kehittämistä sekä tiedolla johtamista. (Kääriäinen 2024, 138–141)

Kirjaaminen tiedolla johtamisen näkökulmasta

Monialainen kirjaaminen on sosiaali‑ ja terveydenhuollossa keskeinen tiedolla johtamisen väline, koska se kokoaa eri ammattiryhmien tuottaman tiedon yhteisiin rakenteisiin asiakirjoihin ja muodostaa jaetun näkymän asiakkaan tai potilaan tilanteesta. Yhteismitallinen ja rakenteinen tieto mahdollistaa palvelutarpeiden, hoitoprosessien ja palveluketjujen tarkastelun yli toimialojen ja rekisterirajojen ja tukee näin sekä päätöksentekoa että vaikuttavuuden arviointia (Immonen ym. 2024).

Tiedolla johtamisen kannalta ratkaisevaa on, että tieto on ajantasaista, oikeellista, kattavaa ja rakenteeltaan yhdenmukaista. Helsingin kaupungin tietojohtamisen suunnitelman (2024–2025) mukaan vaikuttava tiedolla johtaminen edellyttää yhteismitallisia tietorakenteita, yhdenmukaisia kirjaamiskäytäntöjä ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta, jotta tieto voidaan hyödyntää sekä strategisessa että operatiivisessa johtamisessa (Helsingin kaupunki). THL:n Asiakastiedon laadun oppaan (2025) mukaan nämä laatuominaisuudet muodostavat tiedon laadun perustan, ja niiden varmistaminen edellyttää yhteisiä käsitteitä, kansallisesti määriteltyjä tietorakenteita ja järjestelmällistä laadunhallintaa tiedon elinkaaren kaikissa vaiheissa (Achté ym. 2025, 33–36).

Kun monialaisesti tuotettu tieto on laadukasta ja eri toimijoiden havainnot säilyvät rinnakkain, se lisää tiedon läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa palveluprosessien kriittisten kohtien ja kehittämistarpeiden tunnistamisen. Laadukas, monialainen tietopohja tukee hyvinvointialueiden kykyä johtaa palveluja vaikuttavasti, turvallisesti ja asiakaslähtöisesti, sillä se muodostaa luotettavan perustan päätöksenteolle ja palvelujen jatkuvalle kehittämiselle (Immonen ym. 2024).

Lähteet

Achté, P., Lähdesmäki, A. & Mykkänen. J. 2025. Asiakastiedon laadun opas sote – organisaatioille 1.0. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULALOS?preview=/275360535/275360719/Asiakastiedon%20laadun%20opas%20sote-organisaatioille%20v1.0.pdf

Hallintolaki 434/2003. Finlex. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/434

Helsingin kaupunki. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tietojohtamisen suunnitelma 2024–2025. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://www.hel.fi/static/sotepe/Tietojohtamisen-suunnitelma-2024-2025.pdf

Hujanen, K., Kinnunen, U-M., Ailio, E. & Koivumäki. L. 2021. Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 13(4), 360-371. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.109933

Immonen, M., Kauvo, T., Lehmuskoski, A., Lohijoki, H. & Ålander, A. 2024. Kirjaaminen monialaisessa yhteistyössä 3.1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULMOKI?preview=/64433619/253856229/Kirjaaminen%20monialaisessa%20yhteisty%C3%B6ss%C3%A4-v3.1.pdf

Kauvo, T., Virkkunen, H. & Ålander, A. (toim.) 2025. Potilastiedon kirjaamisen yleisopas 7.0. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 06/2025. Viitattu 5.2.2026. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULPOKY?preview=/67033162/243663711/Potilastiedon%20kirjaamisen%20yleisopas%20versio%207%202025_0623.pdf

Kuorikoski, T. 2025. Aikuissosiaalityön moniäänisen tietopohjan rakentuminen. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. JYU Dissertations 981. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0995-7

Kääriäinen, A. 2024. Tekstit sosiaalityössä. Asiakirjat, kirjoittaminen ja tiedonmuodostus. Gaudeamus.

Laki sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/703

Lehmuskoski, A., Palm, N., Korhonen, K. & Suhonen, M. 2025. Kantapalvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille. Versio 4.5. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille – Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille – Oma työpöytä

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 457/2024. Finlex. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2024/457

STM 2026a. Sosiaalipalvelut. Viitattu 28.1.2026. Saatavissa https://stm.fi/sosiaalipalvelut

STM 2026b. Terveyspalvelut. Viitattu 28.1.2026. Saatavissa https://stm.fi/terveyspalvelut

THL 2026. Tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Määräykset. Viitattu 16.2.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/maaraykset-ja-maarittelyt/maaraykset

Ylitalo, M. 2024. Monialainen kirjaaminen sosiaali‑ ja terveydenhuollon välisessä yhteistyössä. Pro gradu -tutkielma. Itä‑Suomen yliopisto. Kuopio. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Viitattu 27.2.2026. Saatavissa https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/ea343611-21a6-48bc-8ca2-f37068267a16/content

Kirjoittajat

Tarja Tolonen, YTM sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, sosionomi YAMK, AmO, toimii sosionomikoulutuksen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana sosiaalihuollon kirjaamiskoulutuksessa.

Päivi Viitanen, terveydenhoitaja YAMK, AmO, toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriopintoja hän on perehtynyt terveydenhuollon tiedonhallinnan lisäksi tiedolla johtamiseen ja kirjaamiseen myös sosiaalihuollon näkökulmasta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/team-spirit-teamwork-community-2447163/
(Anemone123 Pixabay License)