Monialainen verkostotyöskentely on mielenterveys- ja päihdehoitotyön keskeinen toimintamalli, jonka tarkoitus on vastata monisyisen asiakastarpeiden tehokkaaseen ja kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Tämän lähestymistavan merkitys mielenterveys- ja päihdehoitotyössä korostuu erityisesti sen vuoksi että asiakkaiden haasteet eivät ole yksiselitteisiä, vaan niihin liittyy usein psykologisia, sosiaalisia ja muita ympäristötekijöitä. Monialaisella verkostotyöskentelyllä on suuri merkitys nykypäivän hoitokäytännöissä.

Kirjoittaja: Mia Kröneck

Monialaisuus eri alojen ammattilaisten kanssa mahdollistaa erilaisten näkökulmien huomioimisen asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostotyö tuo yhteen mielenterveyspalveluita käyttävän henkilön hoitoon osallistuvia työntekijöitä, jotka tukevat häntä kuntoutuksessa ja arkielämässä selviytymisessä. Kokoonpanot vaihtelevat asiakkaan tilanteen mukaan mutta esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehoitotyössä tämä voi tarkoittaa yhteistyötä psykiatrian, sosiaalityöntekijöiden, psykologien, päihdetyöntekijöiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Joskus verkostoon osallistuu myös asiakkaan perheenjäseniä. (Mielenterveystalo 2025)

Verkostotyöskentelyn tavoitteena on saada yhtenäinen käsitys asiakkaan tilanteesta, hoidosta ja hoidon tavoitteista. Lisäksi se tulee vahvistaa verkostossa toimivien vuorovaikutusta ja tiedonsaantia sekä löytää tapoja, joilla asiakasta voi auttaa. Ennen kaikkea tarkoituksena on edistää asiakasta tulemaan kuulluksi ja ymmärretyksi. (Mielenterveystalo 2025) Kokonaisvaltainen näkemys rakentuu luottamukselle ja avoimelle viestinnälle ja onnistuneena yhteistyönä lisää hoidon vaikuttavuutta.

Verkostotyöskentelyn tarkoitus ja periaatteet

Verkostotyöskentelyn ensisijaisena tarkoituksena on saada lisää tietoa asiakkaan tilanteesta ja voinnista sekä mahdollistaa asiakkaan ja hänen läheisensä kuulluksi tuleminen. Tarkoitus on löytää yhdessä keinoja asiakkaan auttamiseen ja tarvittaessa tukea häntä ja hänen läheisiään. (Aalto-Setälä et al. 2023)

Yhteistyön onnistumista edesauttaa se, että ammattilaiset tuntevat palvelujärjestelmän kokonaisuuden ja mitä sen eri osissa tehdään. Kun ammattilaiset ymmärtävät toisten organisaatioiden perustehtävän ja lähestymistavan se auttaa heitä suhteuttamaan heidän oman toimintansa asiakkaan tuki- tai hoitokokonaisuuteen. Jotta asiakkaan monipuoliset tarpeet ja vahvuudet voidaan ottaa huomioon, yhteistyö eri alojen ammattilaisten välillä on tärkeää. Asiakkaan näkemyksiä ja heidän läheisiään tulee kuulla ja arvostaa koska se lisää sitoutumista ja motivaatiota hoitoon ja tukiprosesseihin. Selkeät etukäteen määritellyt roolit ja tiedonsiirto vähentävät päällekkäisyyksiä ja varmistavat että kaikki osalliset työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta. (Aalto-Setälä et al. 2023)

Verkostotyöskentely vaatii myös joustavuutta. Toimijoiden täytyy myös pystyä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ja muuttaa toimintatapoja, jos asiakkaan tarpeet niitä vaativat. Kaiken pohjalla on luottamuksen luominen asiakkaaseen sekä muihin monialaisen tiimin jäseniin. Ilman luottamusta avoin kommunikaatio ei ole mahdollista. (Aalto-Setälä et al 2023)

Verkostotyöskentelyn haasteet ja ratkaisut

Usein kun yhteistyö asiakkaan hoidon suunnittelu moniammatillisen verkoston kanssa alkaa, keskustelu voi aluksi helposti fokusoitua ongelmiin ja esteisiin tilanteen muuttumiselle. On hyvä ja tärkeää että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi tässä kohtaa, jotta keskustelun voi tämän jälkeen ohjata tulevaisuuteen ja voimavaroihin. Tämä vaatii yhteistyöosaamista, neuvottelutaitoja ja kykyä luoda ilmapiiri, jossa moniammatilliset asiantuntijat kuuntelevat myös toisiaan ja kunnioittavat toistensa asiantuntemusta, näkemystä ja käytäntöjä. Asiantuntijat, joilla on erilainen koulutus, ammattisanasto tai vastuu asiakkaaseen nähden voivat aiheuttaa yhteistyövaikeuksia ja ristiriitoja, kun yhteinen käsitys tilanteesta vaikeutuu tai kaikki osalliset eivät ole sitoutuneita yhteistyöhön. Eri toimijoilla voi olla erilaisia kulttuurisia taustoja ja käytäntöjä tai muuten erilaisia tavoitteita auttamiseen mikä vaikuttaa yhteistyön sujumiseen ja yhteisen linjan löytymiseen. Lisäksi asiakkaan ja heidän läheisensä jaksamisen saattaa olla koetuksella mikä vaikuttaa kokonaisuuden toimivuuteen. (Aalto-Setälä et al. 2023)

Yhteistyöllä on mahdollisuus kehittyä parempaan suuntaan, kun ymmärretään yhteistyövaikeudet ovat luonnollinen osa monialaisen verkostotyöskentelyn prosessia eikä aina merkki työskentelyn epäonnistumisesta. Haasteet antavat mahdollisuuden kiinnittää huomiota työtapoihin tietoisesti. Toisiinsa luottava työryhmä jakaa omat havaintonsa ja kokemuksensa avoimesti ja ovat kiinnostuneita toisten näkökulmista. Jokainen asiantuntija ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja työryhmänä ei jumiuduta yhteen näkökulmaan ja muistetaan että tavoitteena on asiakkaan ongelmien ratkaisu. Tässä voi auttaa esimerkiksi toimenpiteiden tarkastelu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Myös valmius kysyä muilta verkoston jäseniltä apua on suotavaa, jos oman sektorin toimenpiteet eivät ole saaneet haluttuja tuloksia. Jokaisella on vastuu rennon ja joustavan ilmapiirin luomisesta. (Aalto-Setälä et al. 2023)

Monialainen verkostotyöskentely on välttämätöntä mielenterveys- ja päihdehoitotyössä, koska se mahdollistaa kokonaisvaltaisen ja vaikuttavan hoidon. Sen tärkeys korostuu myös siinä, että mielenterveys- ja päihdeongelmat usein kehittyvät pitkään ilman riittävää tukea ja monialainen verkostotyö mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn. Toimintamallin avulla voidaan vastata paremmin asiakkaiden monimuotoisiin tarpeisiin, ehkäistä kriisitilanteita ja edistää pitkäaikaista hyvinvointia. Tulevaisuudessa onkin tärkeää vahvistaa yhteistyön rakenteita monialaisessa verkostotyössä ja varmistaa, että kaikki osapuolet työskentelevät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi onnistuneesti.

Lähteet

Aalto-Setälä, Terhi; Huikko, Eeva; Appelqvist-Schmidlechner, Kaija; Haravuori, Henna; Marttunen, Mauri. 2023. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa: Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.7.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/147334

Mielenterveystalo. 2025. Perhe- ja verkostotyö mielenterveyspalveluissa. Viitattu 16.7.2025. Saatavissa
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/perhe-ja-verkostotyo-mielenterveyspalveluissa

Kirjoittaja

Mia Kröneck, mielenterveys- ja päihdehoitotyön hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/toiminta-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-yhteisty%C3%B6-2277292/ (Pixabay Content License)

Viittausohje

Kröneck, M. 2025. Monialainen verkostotyö hoidon vaikuttavuutta lisäämässä mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/monialainen-verkostotyo-hoidon-vaikuttavuutta-lisaamassa-mielenterveys-ja-paihdehoitotyossa/