Miten Diggaan!-harrasteryhmän nuoret kokevat osallisuuden?

HOPE-hankkeen Diggaan!-digiharrastusryhmiä on takana vuosi Etelä-Karjalassa – on arvioinnin aika. Ryhmiä on pidetty niin Lappeenrannassa, Imatralla kuin verkossa. Digitaalisen harrastamisen ryhmien kesto oli keväällä 10 viikkoa ja syksyllä 12 viikkoa. Keväällä 2025 ryhmän kesto oli 2,5 tuntia ja syksyllä 2025 3 tuntia. Keväällä saadun kokemusten mukaan harrastusryhmien ajallista kestoa pidennettiin. Toiminnassa mukana on ollut vuoden aikana Etelä-Karjalassa yhteensä noin 20 nuorta.

Kirjoittaja: Miia Tyrisevä-Ryösö

Nuoret vastasivat ryhmien alkaessa sekä loppuessa kyselyyn, jossa kysyttiin mm. osallisuuden kokemuksista. Läpikäytävät kysymykset on laadittu seuraavan Likert-asteikon mukaisesti (5= täysin samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa, 3= ei samaa eikä eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 1= täysin eri mieltä). Kysely toteutettiin sähköisen Webropol-työkalun avulla.

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Tutkija Tomi Kiilakosken mukaan osallisuus koskee tapaa, jolla lapset ja nuoret tulevat nähdyiksi ja kohdatuiksi joka päivä. Osallisuus ei rajoitu vain johonkin yksittäiseen toimintoon. Osallisuuden edistäminen edellyttää, että lapsi ja nuori nähdään toimijana, jolla on oikeus olla yhteisönsä arvostettu jäsen, jonka toimijuutta tuetaan systemaattisesti sekä jatkuvasti. (THL 2023.)

THL:n osallisuusindikaattorilla (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS) voidaan mitata osallisuuden kokemusta. Osallisuusindikaattori sisältää kymmenen väittämää, jotka kartoittavat vastaajan kuuluvuuden tunteita, tekemisten merkityksellisyyttä sekä toimintamahdollisuuksia ja hallittavuutta. Osallisuusindikaattori on tieteellisesti validoitu, eikä väittämien muokkaaminen tai soveltaminen ole sallittua. (THL 2025.) Osallisuusindikaattorin väittämiä tarkastellaan vuoden 2025 osalta kokonaisuutena. Vertailutietoa kevään ja syksyn välillä ei tarkastella vastaajien määrän vähäisyyden takia.

Osallisuuden kokemukset ryhmän alkaessa

Aloituskyselyn osallisuuden väittämien keskiarvo oli 3,63. Parhaiten nuoret kokivat osallisuutta ryhmien alkaessa seuraavilta osin: ”Koen, että minuun luotetaan” (4,2), ”Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen” (4,0), ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin” (3,85) ja ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni” (3,8).

Heikoimmat osallisuuden kokemukset aloitusvaiheessa olivat ”Olen tarpeellinen muille ihmisille” (3,2), ”Tunnen, että elämälläni on tarkoitus” (3,2) ja ”Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun” (3,4).

Osallisuuden kokemukset ryhmän loppuessa

Lopetuskyselyn osallisuuden väittämien keskiarvo oli 3,75. Lopetuskyselyssä osallisuus koettiin vahvimpina seuraavissa väittämissä: ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni” (4,2), ”Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen” (4,15) ja ”Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön” (4,05).

Lopetuskyselyssä heikoimmin osallisuus koettiin väittämissä ”Tunnen, että elämälläni on tarkoitus” (3,2), ”Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä” (3,5), ”Olen tarpeellinen muille ihmisille” (3,5) ja ”Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun” (3,6).

Mitä osallisuusindikaattori kertoi meille?

Suurimmat nousut osallisuuden kokemuksissa tulivat kysymyksissä ”Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön” (0,4), ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni” (0,4) ja ”Olen tarpeellinen muille ihmisille” (0,3). Laskua oli väittämien ”Koen, että minuun luotetaan” (-0,2) ja ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin” (-0,05) osalta.

Nousua tapahtui seitsemän väittämän kohdalla, laskua tapahtui kahden väittämän kohdalla ja yksi väittämä pysyi samana: ”Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä”. Aloitus- ja lopetuskyselyjen osallisuuden keskiarvo oli 0,12, joten hienoista nousua osallisuuden kokemuksessa ryhmätoiminnan aikana koettiin. Vastaajien määrän ollessa pieni ei tuloksista voi tehdä kovin suuria päätelmiä. Hankkeessa ollaan kuitenkin onnellisia mittarin pienestäkin värähtämisestä.

Osallisuuden kokemukset kuulsivat myös avoimista vastauksista kysymykseen ”Mikä ryhmätoiminnassa oli mielestäsi hyvää?” Erityisen tärkeäksi nähtiin yhdessäolo, samanhenkiset ihmiset, yhdessä tekeminen ja joukkoon kuuluminen:

Arjen rytmittäminen, tekeminen oli rentoa ja mukavaa, tuntui että kuului joukkoon, vetäjät olivat todella mukavia ja oli tosi kiva käydä.

Hyvä ilmapiiri, mukavat ohjaajat, erilainen tekeminen ja yhdessäolo.

Samanhenkiset ihmiset oli kiva löytää.

Avoimet vastaukset sisälsivät myös ohjaajiin liittyviä kommentteja. Ohjaajat koettiin rohkaisevina, kannustavina ja kohtaavina:

Hengailu, kuuluvuuden tunne, yhteisöllisyys, turvalliset kannustavat ohjaajat, arjen rytmitys. Parhainta oli kuitenkin ihanat ohjaajat jotka kohtasivat minut omana itsenäni ja kannustivat sekä auttoivat pohtimaan koulutuspaikkaa.

Mukava ryhmä ohjaajia myöten.

Mukavaa saada seurata ohjaajia, kuin myös muita ryhmässä olleita, se loi hyvän pienen yhteisön.

Ohjaajat ovat taitavia ja mukavia, rohkaisevat sosiaalisuuteen sekä itsehyväksyntään ja auttavat kehittymään.

Kokemus vaikuttamisen mahdollisuuksista

”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin” –väittämän vastaukset laskivat – mistä tämä voisi johtua? Suomessa on nyt Euroopan korkein työttömyysaste (10,6 %), aiemmin Suomi on ollut toisella sijalla Espanjan jälkeen (YLE 2026). Etelä-Karjala on saanut synkeitä uutisia syksyn 2025 aikana niin Hyvinvointialueen kuin teollisuuden yt-neuvottelujen osalta (YLE 2025). Etelä-Karjala on saanut kokea vahvasti viime vuosina myös itärajan sulkemisen taloudelliset vaikutukset. Maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan Etelä-Karjalan maakunta menettää rajan kiinni olemisen myötä päivittäin noin 1 miljoonaa euroa. Tämä vaikuttaa myös siihen, että moni erikoisliike on lopettanut. (MTV 2021.) Tämä vaikuttaa vääjäämättä nuorten työllistymismahdollisuuksiin ja tulevaisuuden uskoon Etelä-Karjalan alueella.

Keväällä 2025 uuden Imatran Ohjaamon avajaisissa eräs lahjakas nuori lausui koskettavan itse kirjoittamansa runon, missä kerrotaan millaista on olla nuori Imatralla, missä melkein viimeinen tähtikin on taivaalta sammunut. Kieltämättä runo kosketti ja sai miettimään, että tuleeko jokaisen imatralaisen nuoren olla muuttolintu saadakseen töitä ja päästäkseen elämässään eteenpäin? Maakunnasta löytyy loistavia opiskelupaikkoja kaikilla opiskeluasteilla, toivottavasti nuorillemme löytyy myös työpaikkoja.

Luottamus laski alku- ja lopetuskyselyn välillä. Väittämä ”Koen, että minuun luotetaan laski” 0,2 yksikköä. Tämä on hienoinen lasku, mutta herättää silti mietteitä. Luottamus on laaja ja monimuotoinen käsite, ja peruste yleensä kaikkeen toimintaan. Tämä vaatii HOPE-yhteishankkeessa (LAB 2026; HUMAK 2026) tarkempaa tarkastelua.

Nuoret tarvitsevat vaikuttamisen ja osallisuuden kokemuksen, yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksen. Jos näin ei tapahdu, niin mitä tapahtuu? Nuoret tarvitsevat tähtiä taivaalle elämäänsä valaisemaan jatkossakin!

Lähteet

HUMAK. 2026. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään. Viitattu 19.1.2026. Saatavissa https://www.humak.fi/hope/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hope-hyvinvointia-osallisuutta-ja-polkuja-tyoelamaan

MTV uutiset. 2021. Menetämme vajaan miljoona euroa päivässä. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/menetamme-vajaan-miljoona-euroa-paivassa-etela-karjalassa-venalaisturistien-poissaolo-nakyy-karulla-tavalla/8027240

THL. 2023. Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/lapsen-oikeudet-lapsiperhepalveluiden-suunnittelussa/lasten-ja-nuorten-osallistuminen-ja-vaikuttaminen

THL. 2025. Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuusindikaattori-mittaa-osallisuuden-kokemusta

YLE. 2025. Jopa 700 työpaikkaa lähtee Etelä-Karjalasta – kunnat odottavat valtiolta erityistukea irtisanomisaaltoon. Viitattu 12.12.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20187261

YLE. 2026. Suomessa on nyt Euroopan huonoin työttömyysaste – Espanja jäi kakkoseksi. Viitattu 14.1.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20203092

Kirjoittaja

Miia Tyrisevä-Ryösö (TtM) työskentelee hoitotyön lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii HOPE (Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään) hankkeessa asiantuntija-nimikkeellä tällä hetkellä Imatran Diggaan! -ryhmässä.

Artikkelikuva: Retu nauttii osallisuudesta NäittenPaikan Diggaan!-ryhmässä. (Kuva: Miia Tyrisevä-Ryösö)