Miltä tulevaisuus näyttää generatiivisen tekoälyn näkökulmasta?

Digitalisaation ja tekoälyn kehittyminen ja arkipäiväistyminen voi luoda teknologisen osaamisen kuilua. Kaikki eivät välttämättä pysy kehityksen ja viimeisimpien trendien perässä, ja toiset eivät edes välttämättä halua opetella. Tekoälyn ammattilaisille voi syntyä selkeää kilpailuetua. Voiko silloin olla vaarana, että syvempi tekoälyosaaminen jää tämän pienen asiantuntijajoukon hallintaan? Jotkut myös epäilevät, että tekoäly on pelkkä hypekupla – jossain vaiheessa kupla puhkeaa, kun tekoälyn viehätys lakkaa, eikä tekoäly lopulta muuttanutkaan maailmaa.

Kirjoittajat: Jenna Kalsi & Minna Ahlstén

Generatiivinen tekoäly työelämässä ja liiketoiminnassa

Generatiivisen tekoälyn muutokset tulevat vaikuttamaan työelämään eri osa-alueilla. Osa ammateista ja työtehtävistä tulee muuttamaan muotoaan, osa poistuu kokonaan ja uusia syntyy. Tekoäly tulee kuitenkin vahvimmin muuttamaan työnteon muotoa, ei täysin korvaamaan sitä. Tekoälyn käytöstä ja promptaamisesta voidaan olettaa tulevan uusi työelämätaito muiden sovellusten, kuten Excelin, käytön ohella. Tekoäly haastaa politiikkaa, koulutusjärjestelmää ja työvoimapalveluita. Pysyäkseen mukana työelämän muutoksissa, työntekijät ja yrittäjät tarvitsevat koulutusta ja hyviä digitaitoja: kyse on jatkuvasta oppimisesta ja uuteen sopeutumisesta. Tätä on edistetty mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana -hankkeessa, joka pyrkii auttamaan Etelä-Karjalan alueen yrittäjiä ottamaan generatiivisen tekoälyn käyttöönsä liiketoimintansa tehostamiseksi.

Viime aikoina on noussut esiin paljon tutkimuksia ja keskusteluita aivoterveydestä ja siitä, miten moderni työelämä vaikuttaa aivoihin (esim. Kalsi & Ahlstén 2025b). Moisala (2025) avaa teoksessaan sitä, miten aivot todella tarvitsevat lepoa viriketulvan keskellä. Jos yrityksissä aletaan hyödyntää tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti, jää aikaa rutiininomaisten työtehtävien jälkeen muuhun. Onko siinä tilaisuus alkaa tekemään enemmän työtä samassa ajassa, tai vaihtoehtoisesti varmistaa aivojen palautuminen lyhentämällä työviikon tai työpäivien pituutta?

Generatiivinen tekoäly tarjoaa pk-yrityksille työkaluja, jotka ovat aiemmin olleet vain suuryritysten ulottuvilla, kuten asiakaspalveluchatit tai automaatio markkinoinnissa. Future of Jobs –raportin mukaan tulevaisuudessa digitaalinen saavutettavuus tulee kasvamaan entisestään (World Economic Forum 2025). Toisaalta suuret toimijat saattavat saada suhteettoman suurta kilpailuetua, mikäli pk-yritykset eivät pysy digitaalisessa kehityksessä mukana.

Keskustelua on noussut myös siitä, korvaako tekoäly juniorien työt. Palkataanko yrityksiin enää harjoittelijoita, opiskelijoita, vasta valmistuneita tai työntekijöitä, joille on kertynyt työkokemusta työstä vasta vähän? Korvataanko heidän työpanoksensa generatiivisella tekoälyllä? Tämä saattaa lyhyellä ajanjaksolla olla yrityksille edullisempaa, mutta osaamisen ja työkokemuksen kannalta huono asia ja vaikeuttaa alalle pyrkivien työnsaantia. Tämä taas voi suuremmassa mittakaavassa vaikuttaa laajalti talouteen ja työelämään.

Generatiivinen tekoäly luovassa työssä

Miten generatiivinen tekoäly muuttaa luovan työn, kuten taiteen, viestinnän ja suunnittelun kenttää? Hwang & Wu (2025) totesivat tutkimuksessaan, että generatiivinen tekoäly voi parantaa luovaa ajattelukykyä. Esimerkiksi musiikkikappaleen luominen tekoälytyökalun avulla ei vie montaa minuuttia, eikä vaadi generatiivisen tekoälyn käyttäjältä mitään musiikillista osaamista, saati omia soittimia tai laulutaitoa. Viekö tekoäly tilaa inhimilliseltä itseilmaisulta, vai helpottaako tekoäly sitä?

Generatiivisen tekoälyn työkalut, joilla voi luoda musiikkia, on koulutettu tekijänoikeuksien alaisella materiaalilla. Tämä voi uhata artistien tuloja. Sarmento ym. (2024) totesivat tutkimuksessaan, että ihmiset suosivat enemmän ihmisen tuottamaa musiikkia, kuin generatiivisen tekoälyn tuottamaa. Tutkittavat yhdistivät ihmisen tuottamaan musiikkiin tunteellisuutta, luovuutta ja “sielukkuutta”. Tekoälyn tuottamasta musiikista siis puuttui tietynlainen inhimillisyys. Siihen kone ei nyt pysty, mutta voiko tekoäly vielä tulevaisuudessa saada emotionaalisia tai inhimillisiä piirteitä?

Generatiivinen tekoäly mainonnassa ja markkinoinnissa

Hakukoneiden toiminta tulee muuttumaan; ne siirtyvät entistä enemmän tekoälyn generatiivisiin malleihin, jotka tarjoavat vastauksia keskustelunomaisesti. Hakukoneiden käyttämät AI-yhteenvedot tulevat vähentämään orgaanista liikennettä eli vierailujen ja klikkausten määrää verkkosivuilla. Tämä uhkaa sisällöntuottajien ja pienempien yritysten näkyvyyttä ja tuloja. Yritysten tulee pyrkiä näkymään AI-yhteenvedossa ja pääsemään tekoälyn siteeraamaksi. Kilpailu näkyvyydestä tiukentuu – SEO:n eli hakukoneoptimoinnin (Search Engine Optimization) tilalle tulee vakiintumaan tekoälyoptimointi. (Aggarwal ym. 2024; Raittila 2025.)

Omasta sisällöstä kannattaa tehdä tekoäly-ystävällistä, jotta olisi todennäköisempää, että tekoäly poimii kyseistä tekstiä vastauksiinsa. Tekstin tulee olla riittävän kohdennettua; yksinkertaista ja selkeää. Otsikot kannattaa muotoilla kysymysmuotoon, jotta tekoäly saa mahdollisesti suoran vastauksen suoraan kysymykseen. Tekstiä selkeyttävät myös tiivistelmät tekstin alussa ja listat. Lisäksi tekstin sisällä toisista kappaleista riippumattomat ja helposti ymmärrettävät osuudet ovat kannattavia. Tekoäly myös arvioi tekstin uskottavuutta ja luotettavuutta, johon vaikuttavat käytännön kokemuksen ja asiantuntijuuden tuominen esiin, brändin vahvistaminen, läpinäkyvyys ja tekstin tuoreus. (Raittila 2025; Ikola 2025; Puustinen 2025.) Ikolan (2025) mukaan tekoäly valitsee mieluummin sisällön, joka on julkaistu asiantuntijan nimissä, tieteellisellä lähteellä tai tunnetulla sivustolla, vaikka se ei olisikaan hakutuloksissa ensimmäisenä.

Tekoälyn myötä markkinoinnista tulee myös personoidumpaa; esimerkiksi analysoimalla asiakaspersoonia tehokkaammin, luomalla kustomoituja chatbotteja ja yhdistämällä yksittäisten asiakkaiden ostotiedot muihin tietolähteisiin, voidaan kehittää ja esittää räätälöityjä markkinointiviestejä suurelle asiakaskunnalle (Grewal ym. 2024).

Eettiset riskit tulevaisuudessa

Tekoälystä on hyötyä myös riskienhallinnan ja turvallisuuden näkökulmasta. Nykyään koneoppimisalgoritmien, syväoppimistekniikoiden ja data-analyysin avulla tekoäly voi parantaa petosten havaitsemista nopeammin, tarkemmin ja tehokkaammin päihittäen edelliset, sääntöpohjaiset järjestelmät (Islam ym. 2024).

Lainsäädäntö tulee myös tarkentumaan ja tiukentumaan, kun tekoälyn käyttö lisääntyy entisestään. Tekoälyn käyttö edellyttää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja avoimuutta. Tulevaisuudessa toivottavasti lainsäädäntö ohjaa myös generatiivisen tekoälyn kehittämistä ympäristöystävällisemmäksi. Tulevaisuudessa muutoksia uskotaan tulevan energian tuotantoon, varastointiin ja jakeluun (World Economic Forum 2025).

Kuten aiemmin (Kalsi & Ahlstén 2025a) todettiin, tekoälyn käytön odotetaan vakiintuvan niin, että tekoälyn käytöstä tulee mainita vain niissä tilanteissa, joissa sen tuotos korvaa ihmisen luomuksen.  Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli generatiivista tekoälyä hyödynnetään työkaluna, erillistä mainintaa tekoälyn käytöstä ei enää tarvita. Voiko tämä aiheuttaa luottamuspulaa mediaa, tiedettä tai journalismia kohtaan? Digitaalisuuden kehittyminen ja tekoälyn yleistyminen edellyttää tekoälylukutaitoa. Opetushallituksen (2025) mukaan tekoälylukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää tekoälyteknologioiden toimintaa, niiden tuottaman tietojen luotettavuutta ja vaikutuksia sekä tekoälyn käytön eettisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Joka tapauksessa ihmisen kyky kriittiseen ajatteluun korostuu.

Tekoälypohjaiset algoritmit muokkaavat jo nyt sitä, mitä ihmiset näkevät sosiaalisessa mediassa. Tämä voi vaikuttaa yksilön mielipiteisiin ja käyttäytymiseen, ja niiden myötä esimerkiksi vaalituloksiin. Tämä herättää kysymyksiä manipuloinnista, väärän tiedon leviämisestä ja yksilön toiminnanvapauden kaventumisesta (Poleac & Gherguț-Babii 2024).

Yhteenveto

Pk-yrityksen näkökulmasta generatiivinen tekoäly tuo liiketoiminnan prosesseihin muutoksen, jota ei kannata vähätellä. Se tulee näkymään markkinoinnissa, sisäisissä prosesseissa ja yrityksen arvovalinnoissa. Eettisten riskien minimointi voidaan taata aiheeseen perehtymällä.

Lähteet

Aggarwal, P., Murahari, V., Rajpurohit, T., Kalyan, A., Narasimhan, K. and Deshpande, A., 2023. GEO: Generative Engine Optimization. Cornell University. Viitattu 14.7.2025. Saatavissa https://arxiv.org/abs/2311.09735

Grewal, D., Guha, A. & Becker, M. 2024. AI is Changing the World: For Better or for Worse? Journal of Macromarketing. Vol. 44 (4) 870–882. Viitattu 8.7.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/02761467241254450

Hwang, Y. & Wu, Y. 2024. The influence of generative artificial intelligence on creative cognition of design students: a chain mediation model of self-efficacy and anxiety. Frontiers in Psychology. Vol 15. Viitattu 14.7.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2024.1455015

Ikola, J. 2025. Miten optimoit sisällöt AI-hakukoneita varten. AI-sanomat. Viitattu 14.7.2025. Saatavissa https://www.aisanomat.fi/p/miten-optimoit-sisallot-ai-botteja-varten

Islam, T., Islam, S. A. M., Sarkar, A., Obaidur, A. J. M, Khan, R., Paul, R. & Bari, M. S. 2024. Artificial Intelligence in Fraud Detection and Financial Risk Mitigation: Future Directions and Business Applications. Viitattu 10.7.2025. Saatavissa https://doi.org/g688pt

Kalsi, J. & Ahlstén, M. 2025a. Mitä pk-yrityksen tulisi tietää tekoälyn eettisistä riskeistä? LAB Pro. Viitattu 1.7.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/mita-pk-yrityksen-tulisi-tietaa-tekoalyn-eettisista-riskeista/

Kalsi, J. & Ahlstén, M. 2025b. Onko generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen mielikuvituksettomuutta ja laiskuutta? LAB Pro. Viitattu 8.8.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/onko-generatiivisen-tekoalyn-hyodyntaminen-mielikuvituksettomuutta-ja-laiskuutta/

Moisala, M. 2025. Tyhmä työelämä: kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot. Helsinki: Otava.

Opetushallitus. 2025. Tekoäly ja muuttuva lukutaito. Viitattu 13.7.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/tekoaly-ja-muuttuva-lukutaito

Poleac, G., & Gherguț-Babii, A.-N. 2024. How social media algorithms influence the way users decide – Perspectives of social media users and practitioners. Technium Social Sciences Journal. 57(1), 69–81. Viitattu 10.7.2025. Saatavissa https://doi.org/10.47577/tssj.v57i1.10955

Puustinen, J. 2025. SEO, AI ja tiedonhaun muutos – verkkosivustojen uusi aikakausi. Meom Oy. Viitattu 14.7.2025. Saatavissa https://www.meom.fi/hakukoneoptimointi/seo-ai-ja-tiedonhaun-muutos/

Raittila, A. 2025. Mitä on AI-optimointi? Viitattu 7.7.2025. Saatavissa https://www.hopkins.fi/artikkelit/ai-optimointi/

Sarmento, P., Loth, J. & Barthet, M. 2024. Between the AI and Me: Analysing Listeners’ Perspectives on AI- and Human-Composed Progressive Metal Music. Cornell University. Viitattu 14.7.2025. Saatavissa https://doi.org/10.48550/arXiv.2407.21615

World Economic Forum. 2025. The Future of Jobs Report 2025. Viitattu 9.7.2025. Saatavissa https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-report-2025/

Kirjoittajat

Jenna Kalsi on LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomiopiskelija. Jo loppusuoralla olevat opinnot ovat painottuneet taloushallinnon ja markkinoinnin osa-alueille.

Minna Ahlstén toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja mAInIO – Generatiivinen tekoäly liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana –hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: luotu Sora-tekoälytyökalulla (https://openai.com/sora/)