Miksi vaikuttavuus on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vaikuttavuusseminaari järjestettiin 2-3.9.26. Teemana oli tänä vuonna asiakkaalle merkittävät vaikutukset. Seminaarissa käsiteltiin sekä kansallisia että eurooppalaisia näkökulmia vaikuttavuuden mittaamiseen ja johtamiseen ja niiden viemiseen ruohonjuuritasolle. Päivien annista jäi käteen ajatus, että sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta kuinka hyvin ammattikorkeakouluna osaamme hyödyntää tätä tietoa sekä tutkimuksessa että koulutuksen kehittämisessä?

Kirjoittaja: Tiina Simola

Seminaarissa käytiin läpi vaikuttavuuden merkitystä, jonka Kokko (2026) tiivisti viiteen eri osa-alueeseen. Vaikuttavuutta tarkastellaan parempina tuloksina asiakkaille ja potilaille, resurssien tehokkaalla kohdentamisella, näyttöön perustuvan tiedon merkityksellä päätöksentekoon, asiakaslähtöisyyden vahvistamisella sekä kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamisella. Esityksen ydinviestinä oli ohjata resurssit sinne, missä niillä saadaan aikaan suurin hyvinvointi ja terveyshyöty asiakkaalle, yhteisölle sekä koko yhteiskunnalle (Kokko 2026). Tämä on tärkeä viesti myös korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Hyvinvointialueet ja valtiotason päätöksenteko tarvitsevat tutkimusta ja opetusta näiden teemojen taustalle entistä enemmän ja niiden tulisi ohjata enenevässä märin myös opetussuunnitelmatyötä hoitotyön koulutuksissa. Jo koulutuksen aikana tulee vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisen kykyä ymmärtää vaikuttavuuden ja vaikuttavien palveluiden merkitystä asiakkaalle.

Eurooppalainen VBHC-malli päätöksenteon tukena

Seminaarissa esitettiin myös eurooppalainen Value-Based Healthcare, VBHC-malli, jota hyödynnetään laajasti vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa ympäri Eurooppaa. Mallissa tarkastellaan vaikuttavuutta useasta näkökulmasta. Ei vain kliinisen tuloksen tai kustannusten kautta, vaan myös asiakkaan äänen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon kautta. Malli rakentuu neljän osa-alueen varaan. Henkilökohtainen arvo tarkoittaa, että hoidon tulee vastata asiakkaan omia tavoitteita, teknisen arvon mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee saavuttaa parhaita mahdollisia tuloksia huomioiden käytettävissä olevan resurssit. Kalliimmat palvelut eivät välttämättä ole laadukkaimpia, kuten esityksessä hyvin tuotiin esiin. Esimerkiksi Amerikassa rahaa kuluu valtavia määriä terveyspalveluihin ja siltikään niillä ei saada läheskään yhtä hyviä tuloksia kuin meillä Euroopassa. Allokatiivisella arvolla tarkoitetaan resurssien oikeudenmukaista jakautumista eri asiakas- ja potilasryhmien kesken ja yhteiskunnallisen arvon mukaan terveydenhuolto tukee osallisuutta sekä yhteiskuntaan kiinnittymistä. (Laing 2026) Myös korkeakoulutuksen resurssit ovat vähentyneet jatkuvasti, ja tulee miettiä uusia tapoja tuottaa palvelua asiakkaille eli opiskelijoille sekä alueen yrityksille. Näitä pilareita voisi hyvin hyödyntää myös opetus ja TKI-sektorilla arvioinnin ja opetuksen tukena.

Kansallinen palvelureformi pyrkii vahvistamaan ennaltaehkäisyä

Suomessa Kansallinen palvelureformi 2024–2027 pyrkii ennaltaehkäisyn vahvistamiseen, integraation ja jatkuvuuden parantamiseen, palvelujärjestelmän selkeyttämiseen, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen sekä varautumisen vahvistamiseen. Palvelureformin rinnalla vaikuttavien palveluiden arvioinnissa hyödynnetään THL:n laaturekistereitä, jotka kokoavat tietoa monista eri lähteistä, kuten Kanta-arkistosta, Reseptikeskuksesta, Kelan rekistereistä, DVV:n väestötiedoista ja Tilastokeskuksesta, ja muodostavat sen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa alueellisen vertailun ja kustannusvaikuttavien palvelujen valinnan.

Tällainen tietoinfrastruktuuri on arvokas juuri siksi, että se tekee vaikuttavuuden näkyväksi ja vertailukelpoiseksi alueiden välillä. (Tahkola 2026) Laaturekisterit ovat valmiita datan lähteitä myös TKI-työhön ja näiden avulla myös korkeakoulukenttä pystyy paremmin vastaamaan valtakunnalliseen tutkimustiedon tuottamiseen. Rekistereitä voisi hyödyntää laajemminkin TKI-työn tukena, sekä hankeideoinnissa että tutkimustyössä.

Ammattikorkeakoulujen rooli vaikuttavien palveluiden taustalla

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli vaikuttavien palveluiden taustalla, jota ei aina tunnisteta riittävästi. Niissä koulutetaan uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä perustutkinnoissa että erityisesti YAMK-tutkinnoissa, joista valmistuu usein juuri niitä henkilöitä, jotka myöhemmin vastaavat palvelujen kehittämisestä ja johtamisesta työelämässä. Jos vaikuttavuusajattelu ja näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet eivät ole koulutuksen ytimessä, viesti ei myöskään siirry käytäntöön. Jos näyttöön perustuvan toiminnan implementointia ei nosteta koulutuksen keskiöön, kuilu tutkitun tiedon ja arjen käytännön välillä ei kavennu.

Seminaarissa nostettiin esiin myös kansainvälinen havainto, esimerkiksi Norjassa noin 70 prosenttia laadunparannushankkeista epäonnistuu nimenomaan implementointivaiheessa. (Os 2026). Tietoa siitä, miten hyvät käytännöt saadaan todella juurrutettua arkeen on edelleen liian vähän. Implementaatiotiede on tieteenalana vielä nuori, mutta juuri siksi siihen kannattaisi panostaa nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan laajasti sekä Suomessa että Euroopassa. Tämä haaste näkyy myös Suomen korkeakouluissa TKI- ja hanketyössä. Kansallisesti isona haasteena on esimerkiksi hankkeiden tulosten ja valmiiden mallien implementointi jatkuviksi toimintamalleiksi ja työskentelytavoiksi.

Vaikuttavuus syntyy ihmisten arjessa

Vaikuttavuusseminaari herätti ajatuksen, että ammattikorkeakoulut ovat tutkimusorganisaatioita, mutta tutkitaanko niissä riittävästi omia palveluketjuja ja niiden vaikuttavuutta? Miten esimerkiksi AVOP-kyselyiden tulokset ja muu asiakaspalautetieto todella hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä? Tällä hetkellä tämä yhteys ei näy kentälle juuri mitenkään. Jos halutaan olla uskottavia näyttöön perustuvan toiminnan opettajia, on myös itse elettävä sen mukaan eli katsottava omaa toimintaa samalla tavalla, jota opetetaan opiskelijoille, erityisesti nyt kun resurssit ja rahoitus kiristyvät koko ajan.

Kaikkien näiden mallien, rekistereiden ja reformien ytimessä on lopulta yksinkertainen lähtökohta; vaikuttavuus syntyy ihmisten arjessa, ja asiakkaan ääntä tulee kuulla ja sen tulee näkyä myös päätöksenteossa. Vaikuttavuustyötä ei voida suorittaa pelkillä rakenteilla tai rahoitusmalleilla, vaan varmistamalla, että näyttöön perustuva ja ihmislähtöinen toiminta on aidosti koulutuksen, johtamisen ja päätöksenteon keskiössä, kansallisesti ja EU-tasolla. Tämä koskee yhtä lailla myös korkeakouluorganisaatioita ja laadukasta opetusta sekä TKI-työtä.

Lähteet

Kokko, P. 2026. Katse tulevaisuuteen: kansallinen vaikuttavuuden edistäminen seuraavalla hallituskaudella. Konferenssiesitys. Kansallinen vaikuttavuusseminaari 2026, Helsinki, 3.9.2026.

Laing, H. 2026. Value-based health care: the approach in Wales. Conference presentation. Kansallinen vaikuttavuusseminaari 2026, Helsinki, 3.9.2026.

Tahkola, A. 2026. Mitä kansalliset laaturekisterit kertovat vaikuttavuudesta – uudet löydökset ja oivallukset. Konferenssiesitys. Kansallinen vaikuttavuusseminaari 2026, Helsinki, 3.9.2026.

Os, K.A. 2026. How the patient safety incident reporting system benefits patients and professionals. Conference presentation. Kansallinen vaikuttavuusseminaari 2026, Helsinki, 3.9.2026.

Kirjoittaja

Tiina Simola on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän on mukana väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston näyttöön perustuva digitaalinen terveydenhuolto -tutkimusryhmässä ja tämän lisäksi mukana valtakunnallisessa OKM-kaksoistutkintojen uudistamishankkeessa terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman kehittämisen työpaketin projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Tiina Simola