Migrants Care – Itävaltalainen malli maahanmuuttajien ohjaamiseen hoito- ja hoiva-alan opintoihin

Suomessa erilaiset mallit maahanmuuttajien kouluttamiseksi hoitoalalle yleistyvät jatkuvasti. Taustalla on huoli hoitajien riittävyydestä väestön vanhetessa: hoitoa tarvitsevien määrä tulee kasvamaan ja hoitajia jää eläkkeelle enemmän kuin uusia hoitajia koulutetaan. Monet Euroopan maat ovat saman haasteen edessä. Itävallassa ratkaisuksi ongelmaan on kehitetty Migrants Care -projekti, jonka tavoitteena on innostaa maahanmuuttajia hakeutumaan hoiva- ja hoitoalan koulutukseen ja siten edistää maahanmuuttajien integroitumista Itävallan työmarkkinoille hoiva- ja hoitoaloilla. Projektissa toimivat yhdessä niin kolmas sektori, valtio kuin työvoimahallintokin.

Kirjoittajat: Noora Kukkonen & Tytti Lindeberg

Mikä Migrants Care on?

Migrants Care on jo vuonna 2012 alkunsa saanut laajaan yhteistyöhön perustuva projekti, jonka kokonaisuutta koordinoi Bundesarbeitsgemeinschaft Freie Wohlfahrt (BAG), eli Itävallan sosiaalialan järjestöjen yhteinen edunvalvoja ja kattojärjestö. Käytännön tasolla Migrants care -projekti tarkoittaa maahanmuuttajille suunnattuja valmennuskursseja, joiden toteutuksesta vastaavat BAG:n jäsenorganisaatiot, kuten Caritas, Diakonie, Hilfswerk, Österreichisches Rotes Kreuz sekä Volkshilfe.

Valmennuskurssien toteutustavat vaihtelevat hieman alueittain: esimerkiksi Wienissä toimintaa voi vetää Caritas ja Grazissa Punainen Risti. Yhteistyötä tehdään myös Österreichischer Integrationsfondsin (ÖIF) kanssa, joka vastaa esimerkiksi valmennuskurssien saksan kielen opetuksesta. Rahoitus tulee liittokanslerinvirastolta Bundeskanzleramtilta, ja keskeinen kumppani on myös työvoimahallinto Arbeitsmarktservice (AMS), jonka rooli liittyy ennen kaikkea osallistujien ohjaukseen, työmarkkinapoliittiseen tukeen ja rahoitukseen. (Diakonie; BAG; ÖIF; Österreichisches Rotes Kreuz.)

Kuva 1. Valmennuskurssi järjestetään samaan aikaan eri puolilla maata, esimerkiksi Caritas-järjestön tiloissa Wienissä. (Kuva: Caritas Wien)

Migrants care -valmennuskurssien tavoitteena on tukea osallistujien mahdollisuuksia päästä opiskelemaan hoiva-avustajaksi, lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. (Michlica-Zottl.) Valmennuskurssille valitaan 16 maahanmuuttajtaustaista henkilöä, joiden äidinkieli ei ole saksa. Edellytyksenä on, että saksan kielen taito on kurssille tultaessa vähintään B1. Lisäksi kurssille osallistuvalta edellytetään voimassa olevaa työlupaa, vähintään 21 vuoden ikää ja peruskoulun päättötodistusta.

Yksi valmennuskurssi kestää 12 viikkoa, ja kursseja järjestetään kahdesta neljään vuodessa alueesta riippuen. Hoiva- ja hoitoalan sisältöjä opiskellaan yhtenä päivänä viikossa, ja saksan kielen opetusta on neljänä päivänä viikossa. Opetusta on kuusi tuntia päivässä. Kurssiin integroitu työelämäjakso (“Schnupperpraktika”) suoritetaan neljännellä kurssiviikolla. Opiskelijat ovat viikon ajan työharjoittelussa kotihoidossa, eli he käyvät ohjaajansa työparina asiakkaiden kotona. Valmennuskurssiin kuuluu myös yksilöllistä ohjausta, tukea urasuunnitteluun sekä valmistautumista jatkokoulutukseen hakeutumiseen. Kurssin päätyttyä osallistujia tuetaan konkreettisesti koulutuspaikan löytämisessä ja ohjataan siirtymisessä työelämään. (Zottl-Michalica.)

Valmennuskurssin aikana opiskelijat saavat realistisen kuvan hoiva- ja hoitoalan koulutuksesta ja ammatista työelämään tutustumisen kautta. Keskeistä on myös itsevoimaantuminen (selfempowerment): opiskelijoille annetaan työkaluja esimerkiksi syrjinnän kohtaamiseen ja oman kulttuurienvälisen osaamisen tietoiseen hyödyntämiseen. Kurssilla harjoitellaan myös itsereflektiota hoitoon liittyvistä teemoista, kuten ikääntymisestä, vanhustenhuollosta, hoitamisesta ja häpeän tunteesta. Koulutuksen painopiste on kuitenkin osallistujien kielitaidon kehittämisessä ja etenkin hoitotyön saksan oppimisessa. Näillä sisällöillä pyritään sekä tukemaan maahanmuuttajien pääsyä tutkintokoulutuksiin että ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja lyhyttä työssä pysymisaikaa.

Mitä voimme oppia Itävallan mallista?

Migrants care -projektin valmennuskurssit muistuttavat paljon ammattikorkeakoulujen Suomessa järjestämää korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta maahanmuuttajille. Valmentavat koulutukset voivat olla alakohtaisia, esimerkiksi sairaanhoitajan tutkintokoulutukseen valmentavia, tai monialaisia toteutuksia. Osallistumisen edellytykset, esimerkiksi B1-tason kielitaito, ovat melko samanlaiset molemmissa maissa. Erona on kuitenkin se, että valmentavan koulutuksen tavoitteena on tukea nimenomaan korkeakouluopintoihin pääsemistä, kun taas Migrants care -kurssilta hakeudutaan niin hoiva-avustajan, lähihoitajan kuin sairaanhoitajankin tutkintoon johtaviin koulutuksiin eri koulutusasteille.

Yksi Itävallan mallin vahvuuksista suomalaisiin koulutuksiin verrattuna on varhainen työelämäkontakti. Valmennuskurssin työelämätutustumisjakson aikana opiskelijat saavat kuvan alan arjesta ja voivat miettiä omaa soveltuvuuttaan alalle ennen varsinaiseen tutkintokoulutukseen hakemista. Tutustumisjakso voi vähentää opintojen keskeyttämistä ja tukee realistisia odotuksia työstä.

Migrants care -mallissa mielenkiintoista on kiinteä yhteistyö eri sektoreiden välillä ja aluerajojen yli. Suomessa valmentavia koulutuksia toteutetaan yhteisen kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti, mutta jokainen korkeakoulu toteuttaa koulutukset itsenäisesti ja yhteistyö on vähäistä. Yhteistyötä toisen asteen koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin tai työelämän kanssa ei tietääksemme tehdä.

Väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja kasvattaa samalla alan työvoimakysyntää (THL 2026a; THL 2026b). Samaan aikaan koulutuksen järjestäjät joutuvat toimimaan yhä niukemmilla resursseilla. Tulevaisuuden osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttääkin uudenlaisia ratkaisuja. Voisiko yksi tarkastelun arvoinen vaihtoehto olla eri koulutusasteiden välinen yhteistyö hoiva- ja hoitoalan opintoihin valmentavien koulutusten järjestämiseksi?

Lähteet

BAG. Migrants Care. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.freiewohlfahrt.at/migrants_care

Diakonie. Neue Perspektiven in der Pflege für Migrant:innen und geflüchtete Menschen. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.diakonie.at/unsere-angebote-und-einrichtungen/migrants-care

THL. 2026a. THL:n ennuste: Tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille kasvaa vuoteen 2045 asti, kasvu johtuu pääosin väestön vanhenemisesta. Viitattu 18.8.2026. Saatavissa https://thl.fi/-/thl-n-ennuste-tarve-sosiaali-ja-terveydenhuollon-palveluille-kasvaa-vuoteen-2045-asti-kasvu-johtuu-paaosin-vaeston-vanhenemisesta

THL. 2026b. Väestön ikääntyminen haastaa sote-palvelut – palvelutarpeen kasvuun on varauduttava nyt. Viitattu 14.10.2026. Saatavissa https://thl.fi/nakemyksemme/suomi-vanhenee-vauhdilla/vaeston-ikaantyminen-haastaa-sote-palvelut-palvelutarpeen-kasvuun-on-varauduttava-nyt

Zottl-Michalica, C. Migrants care. Wiener Rotes Kreuz Ausbildunszentrum. Esite.

ÖIF. Einstieg leicht gemacht! Mit ”migrants care” zum Pflegeberuf. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.integrationsfonds.at/kurse/migrantscare/

Österreichisches Rotes Kreuz. Migrants Care. Vorbereitungskurs für pflege- und betreuungsberufe. Viitattu 21.5.2026. Saatavissa https://www.roteskreuz.at/steiermark/migrants-care

Kirjoittajat

Noora Kukkonen ja Tytti Lindeberg toimivat suomen kielen ja viestinnän lehtoreina LAB-ammattikorkeakoulussa. Molemmat opettavat hoitotyön suomen kieltä Fast track -koulutuksessa maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille, ja he kävivät tutustumassa Migrants Care -projektiin koulutuksen kasvupaketin työelämäjaksolla.

Artikkelikuva: Itävallan Punaisen Ristin Steiermarkin uudessa pääkonttorissa järjestetään Migrants Care -projektin valmennuskursseja maahanmuuttajille. (Kuva: Tytti Lindeberg)