Mielenterveyskuntoutujat osallisiksi digitaalisten SOTE-palveluiden kehittämiseen

Digitaaliset palvelut ovat yhä keskeisempi osa sosiaali- ja terveyspalveluita. Ne tarjoavat mielenterveyskuntoutujille joustavuutta, parempaa saavutettavuutta ja mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään tukeen. Käyttö kuitenkin edellyttää digitaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista, minkä vuoksi palveluiden kehittämisessä on keskeistä huomioida syrjäytymisriskit sekä käyttäjien yksilölliset tarpeet.

Kirjoittajat: Elena Eloranta ja Tuija Rinkinen

Digitaaliset palvelut ja niiden mahdollisuudet

Digitaalisten palveluiden merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa on vahvistunut merkittävästi viime vuosina. Yksi keskeisistä tekijöistä on COVID-19-pandemia, joka on kiihdyttänyt sekä palveluiden tarjontaa että niiden käyttöä. (Kyytsönen ym. 2021, 57–58.) Digitaalisten terveyspalveluiden nopean kasvun myötä ne muuttavat ja haastavat perinteisiä mielenterveyspalveluita maailmanlaajuisesti tuoden mukanaan sekä lupaavia mahdollisuuksia että merkittäviä riskejä. Palveluiden avulla voidaan muun muassa helpottaa oireiden ennaltaehkäisyä, parantaa saavutettavuutta ja tarjota joustavia ratkaisuja erilaisten elämäntilanteiden tueksi. (Löchner ym. 2025.)

Digipalvelut vaativat asiakkailta kuitenkin entistä aktiivisempaa osallistumista, digitaalisia valmiuksia ja itseohjautuvuutta. Samalla niiden käyttöön liittyy riski syrjäytymisen lisääntymisestä, mikäli palvelukulttuuri ei huomioi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujien, tarpeita. (Heponiemi ym. 2020; Silvennoinen & Rantanen 2023.) Tästä syystä digitaalisen osallistamisen tukeminen on olennaista. Verkkopalveluiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota niiden käyttäjäystävällisyyteen, yksilöllisyyteen sekä riittävään ohjaukseen ja tukeen. (Rantanen ym. 2021.)

Mielenterveyskuntoutujat digitaalisten palveluiden käyttäjinä

Elorannan (2025, 42–44) integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin mielenterveyskuntoutujien kokemuksia ja tuen tarvetta digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Tuloksista ilmenee, että mielenterveyskuntoutujien digitaidot vaihtelevat huomattavasti. Osa hallitsee digilaitteiden käytön hyvin ja suhtautuu palveluihin myönteisesti, kun taas osalla puutteelliset digitaidot vaikeuttavat asiointia merkittävästi. Palveluiden käyttöä hankaloittavat lisäksi mielenterveysongelmat, monimutkaiset käyttöliittymät, heikot verkkoyhteydet sekä taloudelliset seikat, kuten digilaitteiden puute.

Digitaalisista palveluista saadut kokemukset ovat kaksijakoisia. Osa kuntoutujista pitää palveluita joustavina ja vähemmän kuormittavina, kun taas toiset kaipaavat kasvokkaisia tapaamisia ja kokevat vuorovaikutuksen jäävän etäiseksi. Videovälitteiset tapaamiset koetaan kuitenkin puhelinpalveluja toimivampina. Myös digipalveluiden tietoturva ja yksityisyys herättävät jonkin verran huolta. Luottamuksellisen hoitosuhteen merkitys korostuu, ja etätyöskentelyn edellytyksenä pidetään ennalta muodostunutta hoitosuhdetta. Kuntoutujat toivovat lisäksi selkeitä ohjeita, ennakoivaa teknistä tukea ja yksilöllisesti räätälöityä opastusta palveluiden käyttöön. (Eloranta 2025, 33–39.)

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä on huomioitava käyttäjien erilaiset tarpeet ja varmistettava palveluiden saavutettavuus. Digitaitojen vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja lisätä digitaalista osallisuutta. Jatkossa digitaalisten palvelujen kehittämisessä on olennaista hyödyntää käyttäjälähtöistä yhteistyötä, jotta palvelut tukevat entistä paremmin mielenterveyskuntoutujien arkea ja hyvinvointia. (Eloranta 2025, 51–53.)

Käyttäjien osallisuuden tukeminen digitaalisissa palveluympäristöissä

Digitaalisella osallisuudella tarkoitetaan osallisuutta, joka rakentuu digitaalisten välineiden ja palveluiden hyödyntämisen kautta. Se ilmenee yksilön kokemuksena kuulumisesta yhteisöön sekä mahdollisuutena vaikuttaa ja osallistua omaa elinpiiriä koskeviin asioihin digitaalisten ympäristöjen välityksellä. (Kuusisto ym. 2022, 17.) Digitaalisen osallisuuden puute voi syventää sosiaalisia ja terveydellisiä eroja sekä rajoittaa pääsyä palveluihin (van Deursen & Helsper 2015).

Digitaaliset palvelut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia mielenterveyskuntoutujien tukemiseen. Parhaimmillaan ne parantavat palveluiden saavutettavuutta ja joustavuutta sekä mahdollistavat pääsyn ennaltaehkäiseviin palveluihin. Samalla niiden käyttö edellyttää digitaalisia taitoja, aktiivista osallistumista ja luottamuksellisia hoitosuhteita. Havaintojen valossa on ilmeistä, että palveluiden kehittämisessä tulee huomioida käyttäjien yksilölliset tarpeet, tarjota riittävästi ohjausta ja tukea sekä ehkäistä syrjäytymisriskejä. (Eloranta 2025, 51–53.)

Digitaalinen osallisuus ei ole vain tekninen taito, vaan se liittyy laajemmin käyttäjän mahdollisuuteen vaikuttaa omaan hoitoon ja terveystietoisuuteen sekä sosiaalisten yhteyksien ylläpitämiseen (Wright ym. 2023; Şener & Göger 2024). Käyttäjälähtöinen palvelukehitys, esteettömyys sekä digitaalisten ja perinteisten palveluiden rinnakkainen ylläpito ovat keskeisiä keinoja varmistaa yhdenvertainen osallisuus. Tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden kehittämisessä on olennaista yhdistää teknologiset innovaatiot, käyttäjien kokemukset ja yhteisöllinen tuki, jotta osallisuus vahvistuu ja digitalisaation mahdollisuudet toteutuvat koko väestölle. (Eloranta 2025, 51–53.)

Osallisuuden edistämiseksi tarvitaan käyttäjälähtöistä palvelukehitystä, joka sisältää käyttäjien osallistamista, iteratiivista yhteissuunnittelua ja monialaista yhteistyötä. Sidosryhmien integrointi ja esteettömyystoimenpiteet varmistavat, että sekä potilaiden että terveydenhuollon tarjoajien näkemykset ohjaavat teknologiaratkaisuja. (Müller & Schaaf 2025.) Samalla digitaalisten taitojen vahvistaminen ja ohjattu oppiminen voivat kaventaa digitaalista kuilua ja lisätä mielenterveyskuntoutujien valmiuksia hyödyntää digitaalisia palveluja osana hoitoaan (Camacho & Torous 2023). Vertaistuki puolestaan toimii inhimillisenä tekijänä, joka vahvistaa sitoutumista digitaalisiin interventioihin ja edistää osallisuutta yhteisöllisen kokemuksen ja jaetun ymmärryksen kautta. Yhteissuunnittelun ja osallistavien menetelmien soveltaminen tukee myös palveluiden saavutettavuutta ja käyttökelpoisuutta. (Fortuna ym. 2020.)

Yksilöllisesti räätälöidyt tukimuodot, tekninen tuki ja käyttäjälähtöinen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät voivat hyötyä digitalisaation mahdollisuuksista eivätkä syrjäydy sen ulkopuolelle. Digitaalisten ratkaisujen rinnalla on tärkeää turvata myös perinteisten palvelumuotojen säilyminen, jotta eri käyttäjäryhmien yhdenvertainen osallistuminen voidaan varmistaa. (Eloranta 2025, 53.)

Lähteet

Camacho, E. & Torous, J. 2023. Impact of Digital Literacy Training on Outcomes for People With Serious Mental Illness in Community and Inpatient Settings. Psychiatric Services. Vol 74 (5). Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1176/appi.ps.20220205

Eloranta, E. 2025. Mielenterveyskuntoutujat digitaalisten palveluiden käyttäjinä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 4.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226863

Fortuna, K., Naslund, J., LaCroix, J., Bianco, C., Brooks, J., Zisman-Ilani, Y., Anjana Muralidharan, A. & Deegan, P. 2020. Digital Peer Support Mental Health Interventions for People With a Lived Experience of a Serious Mental Illness: Systematic Review. Journal of Medical Internet Research. Vol 7 (4). Viitattu 22.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2196/16460

Heponiemi, T., Jormanainen, V., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, A. & Hyppönen, H. 2020. Digital Divide in Perceived Benefits of Online Health Care and Social Welfare Servi-ces: National Cross-Sectional Survey Study. Journal of Medical Internet Research 22 (7). Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://www.jmir.org/2020/7/e17616

Kuusisto, O., Merisalo, M., Kääriäinen, J., Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Taipale, S. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022 (10). Viitattu 4.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-182-7

Kyytsönen, M., Aalto, A., Vehko T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021. Väestön kokemukset. Raportti 7/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-680-0

Löchner, J., Carlbring, P., Schuller B., Torous, J. & Sander, L. 2025. Digital interventions in mental health: An overview and future perspectives. Internet Interventions. Vol 40. Viitattu 4.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.invent.2025.100824

Müller, A. & Schaaf, J. 2025. User or patient/human or person? Development of a practical framework for applying user-centered design to vulnerable populations for digital transformation in healthcare. Sage Journals. Viitattu 5.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/20552076251375835

Rantanen, T., Gluschkoff, K., Silvennoinen, P., Heponiemi, T. 2021. The Associations Bet-ween Mental Health Problems and Attitudes Toward Web-Based Health and Social Care Services: Evidence From a Finnish Population-Based Study. Journal of Medical Internet Research. Vol 23 (9). Viitattu 17.10.2025. Saatavissa https://www.jmir.org/2021/9/e28066

Şener, Ş. & Göger, S. 2024. Do digital health information searches of individuals with chronic diseases affect health literacy and patient empowerment? Saudi Medical Journey. Vol 45 (6). Viitattu 5.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.15537/smj.2024.45.6.20240158

Silvennoinen, P. & Rantanen, T. 2023. Digital agency of vulnerable people as experienced by rehabilitation professionals. Technology in Society vol. 72. Viitattu 23.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2022.102173

van Deursen, A. & Helsper, E. 2015. The third-level digital divide: Who benefits most from being online? Teoksessa Communication and Information Technologies Annual. Vol 10. Emerald Group Publishing Limited. Viitattu 4.10.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/287277656_The_Third-Level_Digital_Divide_Who_Benefits_Most_from_Being_Online

Wright, P., Raynor, P., Bowers, D., Combs, E., Corbett, C., Hardy, H. & Patel, K. 2023. Leveraging digital technology for social connectedness among adults with chronic conditions: A systematic review. Sage Journals. Viitattu 5.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/20552076231204746