Luontoliikuntaa lasten kehityksen tukemiseksi

Kirjoittajat: Suvi Laitinen, Tiina Laitinen & Mari Mynttinen

Säännöllinen fyysinen aktiivisuus edistää lasten terveyttä ja motorisia taitoja

Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan mitä tahansa luurankolihasten tuottamaa, energiaa kuluttavaa kehon liikettä. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus edistää lasten ja nuorten luuston terveyttä sekä terveen lihaksen kasvua ja kehitystä. Liikunta parantaa motorista ja kognitiivista kehitystä, fyysistä kuntoa, kardiometabolista terveyttä sekä mielenterveyttä. Lisäksi se vähentää kehon rasvaa. (WHO 2024.)

Alle kouluikäisille lapsille suositellaan päivittäin vähintään kolmen tunnin fyysistä liikuntaa, josta vähintään tunti tulisi liikkua vauhdikkaasti. Fyysisen aktiivisuuden on koostuttava monipuolisesti sekä kevyestä, että reippaasta ja vauhdikkaasta liikkumisesta. (OKM 2016, 9, 13–14.) Kouluikäisille lapsille puolestaan suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Lisäksi rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa että luustoa vahvistavaa harjoittelua suositellaan vähintään kolmesti viikossa. (OKM 2021, 11–12, 14–15.)

Lasten motoriset perustaidot, kuten liikkumis-, tasapaino- ja välineiden käsittelytaidot (Rintala ym. 2016, 50) ovat perusta lajikohtaisien ja spesifimpien taitojen oppimiselle (Bourke ym. 2025). Kyky hallita tavoitteellista liikkeiden suorittamista on motorista osaamista, jota lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus vaatii (Bourke ym. 2025). Motorinen osaaminen sisältää motoriset perustaidot (Bourke ym. 2025; Costigan ym. 2025) ja sillä on yhteys fyysisen kunnon ja aktiivisuuden välillä (Costigan ym. 2025).

Asuinympäristö suhteessa suomalaislasten liikkumiseen

Suomalaisista 4–6-vuotiaista lapsista 76 % liikkuu suositusten mukaan.  Lapset harrastavat kevyttä liikuntaa keskimäärin kolme tuntia päivässä, reipasta tai rasittavaa liikuntaa puolestaan 74 minuuttia. Suositukset täyttyvät vanhemmilla lapsilla useammin verrattuna nuorempiin ikäryhmiin sekä kaupunkiympäristössä että maaseudulla. (Mehtälä ym. 2024, 3.) Liikkumissuositukset täyttyvät 7–15-vuotiaista 37 %:lla, ja pojat liikkuvat tyttöjä enemmän (Kokko & Hämylä 2025, 6).

Kaupunki- ja maaseutuympäristöllä on vaikutusta lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja istumiseen. Maaseudulla asuvat harrastavat kevyttä liikuntaa enemmän ja istuvat vähemmän verrattuna kaupunkiympäristöjen lapsiin. Fyysisen aktiivisuuden tai kohtalaisesti rasittavan fyysisen aktiivisuuden määrässä ei ole kuitenkaan havaittu merkitseviä eroa. (McCrorie ym. 2020.) Kaupungeissa lapset liikkuvat todennäköisesti enemmän koulu- ja päiväkotimatkoja kävellen, koska välimatkat ovat lyhyitä. Tämä lisää lasten kevyen liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää. Maaseudulla ja taajamissa kotien piha-alueet voivat olla suurempia ja luonto lähempänä, jolloin lapset ulkoilevat aktiivisesti.

Ulkoilu ja viheralueet lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen tukena

Ulkoilu tukee lasten motorista osaamista ja fyysistä aktiivisuutta (Sääkslahti ym. 2018, 78; Luukkainen ym. 2025). Tiedetään, että lapset, jotka ulkoilevat paljon, ovat usein motorisesti taitavampia (Sääkslahti ym. 2018, 78). Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän on havaittu lisääntyneen jopa 2,2–3,3-kertaisesti ulkoilun avulla (Gray ym. 2015, 6465). Kaupunkien viheralueiden läheisyys on lisännyt alle 12-vuotiaiden lasten fyysistä aktiivisuutta. Mitä lähempänä kotia viheralueet ovat, sitä enemmän lapset niitä käyttävät. (Akpinar 2017.) Kun lapsilla on tilaa leikkiä ja juosta suurilla piha-alueilla, heidän liikuntavälineiden käytön taitonsa sekä perusliikkuminensa vahvistuvat. Lisäksi erilaiset pihan pinnan muodot tukevat lasten perusliikkumis-, tasapainotaitojen ja koordinaation kehittymistä. (Sääkslahti ym. 2018, 78, 80.) Luukkaisen ym. (2025) tutkimuksen mukaan enemmän ulkoilevilla lapsilla, erityisesti 3–5-vuotiailla, on havaittu parempia liikuntavälineiden käsittelytaitoja kuin vähemmän ulkoilevilla. Ulkoileminen 30–60 minuuttia päivässä parantaa sekä välineiden käytön että perusmotorisia taitoja. (Luukkainen ym. 2025.)

Pienten lasten liikuntakyky ja motoriset taidot, voima, ketteryys ja koordinaatio sekä tasapaino parantuvat aktiivisen leikin kautta (Howells ym. 2023, 269). Aktiivisella leikillä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen pitkällä aikavälillä, kun sen avulla luusto vahvistuu ja lihasmassa lisääntyy. Samalla lapset omaksuvat fyysistä aktiivisuutta tukevia tapoja. (Truelove ym. 2017, 162.) Riittävä tila liikkua, leikkivälineet ja luonnonmateriaalit ulkoilussa lisäävät lasten fyysistä aktiivisuutta (Iivonen ym. 2021, 41).

Luontoliikunnan ja metsäleikkipaikojen myönteinen merkitys

Lasten fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen kehittymistä voidaan lisätä luontoliikunnalla ja metsäleikkipaikoilla. Monipuoliset leikkielementit ja erilaiset maaston muodot motivoivat lapsia liikkumaan lisäten heidän fyysistä aktiivisuuttaan kuin huomaamatta. Metsäleikkipaikat ovat tarkastelun arvoisia, kun puhutaan luontoliikunnasta. Ne koostuvat monipuolisista luonnonmateriaaleja hyödyntävistä leikkielementeistä ja mahdollistavat motoristen taitojen haastamisen tasapainoa ja kiipeilyä tukevin elementein. Etelä-Savossa sijaitsevaan Kangasniemen kuntaan on suunnitteilla keväällä 2026 luonnonmateriaaleja hyödyntävä lasten metsäleikkipaikka. LAB-ammattikorkeakoulussa valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin, millaisella metsäleikkipaikalla voidaan tukea lasten fyysistä aktiivisuutta ja motoristen taitojen kehittymistä. Lasten ja vanhempien kuvauksissa aktiivisuutta ja motorisia taitoja kehittävä metsäleikkipaikka koostui luonnonmateriaalien hyödynnettävyydestä, monipuolisuudesta, sekä tasapainoilu- ja kiipeilymahdollisuuksista. (Laitinen & Laitinen 2026.)

Luonto tarjoaa lukuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä mahdollistaa terveystaloudellisia säästöjä yhteiskunnalle (Tyrväinen ym. 2024, 4; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a). Luontoliikunnalla on lukuisia positiivisia vaikutuksia niin yksilön kuin koko yhteisön, yhteiskunnan ja kansanterveyden näkökulmasta. Hyvä luontosuhde on mahdollista oppia jo lapsuudessa, kun siihen tarjotaan tukea. Tutkimusnäytön mukaan luontoyhteydellä on myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin (Arola ym. 2023). Lapsuuden aikaiset luontokokemukset ennustavat sitoutumista luontoliikuntaan myös myöhemmin aikuisuudessa (Asah ym. 2018, 825).

Lähteet

Akpinar, A. 2017. Urban green spaces for children: A cross-sectional study of associations with distance, physical activity, screen time, general health, and overweight. Urban Forestry & Urban Greening. Vol. 25, 66–73. Viitattu 24.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ufug.2017.05.006

Arola, T., Aulake, M., Ott, A., Lindholm, M., Kouvonen, P., Virtanen, P., & Paloniemi, R. 2023. The impacts of nature connectedness on children’s well-being: Systematic literature review. Journal of Environmental Psychology. Vol. 85, 101913. Viitattu 1.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2022.101913

Asah, S., Bengston, D., Westphal, L., & Gowan, C. (2018). Mechanisms of Children’s Exposure to Nature: Predicting Adulthood Environmental Citizenship and Commitment to Nature-Based Activities. Environment and Behavior. Vol. 50 (7), 807–836. Viitattu 1.2.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0013916517718021

Bourke, M., Wang, H.F.W., Wicks, H., Barnett, L.M., Cairney, J. & Fortnum, K. 2025. Children’s and Adolescents’ Actual Motor Competence, Perceived Physical Competence and Physical Activity: A Structural Equation Modelling Meta-Analysis. Sports Medicine Auckland, N.Z. Vol. 55 (8), 1923–1936. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s40279-025-02233-2

Costigan, S., Gråsten, A., Huhtiniemi, M., Kolunsarka, I., Stodden, D. & Jaakkola, T. 2025. Developmental Patterns of Objectively Measured Motor Competence and Musculoskeletal Fitness among Finnish Adolescents. Medicine & Science in Sports & Exercise. Vol. 57 (3), 572–578. Viitattu 28.11.2025 Saatavissa https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000003576

Gray, C., Gibbons, R., Larouche, R., Hansen Sandster, E.B., Bienenstock, A., Brussoni, M., Chabot, G., Herrington, S., Janssen, I., Pickett, W., Power, M., Stranger, N., Sampson, M. & Tremblay, M.S. 2015. What Is the Relationship between Outdoor Time and Physical Activity, Sedentary Behaviour, and Physical Fitness in Children? A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 12, 6455–6474. Viitattu 24.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph120606455

Iivonen, S., Niemistö, D., Sääkslahti, A. & Kettukangas, T. 2021. What makes John move? Outdoor play physical environmental factors changing a child’s activity from sedentary to physically active: longitudinal mixed-method case study. Journal of Early Childhood Education Research. Vol. 10 (3), 21–53. Viitattu 24.1.2026. Saatavissa https://journal.fi/jecer/article/view/114169/67368

Laitinen, S. & Laitinen, T. 2026. Luontoliikunnasta virtaa lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja motoristen taitojen kehittämiseksi. Suositus koko perheen metsäleikkipaikasta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603043733

Luukkainen, N., Laukkanen, A., Niemistö, D. & Sääkslahti, A. 2025. Children’s outdoor time and multisport participation predict motor competence three years later. Journal of Sports Sciences. Vol. 43 (5), 431–439. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02640414.2025.2460892

McCrorie, P., Mitchell, R., Macdonald, L., Jones, W., Coombes, E., Schipperijn, J. & Ellaway, A. 2020. The relationship between living in urban and rural areas of Scotland and children’s physical activity and sedentary levels: a country-wide cross-sectional analysis. BMC Public Health. Vol. 20, 304. Viitattu 6.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-020-8311-y

Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Asunta, P., Hakonen, H., Kukko, T., Kulmala, J. Kämppi, K. & Tammelin, T. 2024. Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa: Piilo tutkimuksen tuloksia 2023. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:10. Viitattu 6.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-739-0

OKM. 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. Viitattu 6.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-410-8

OKM. 2021. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Viitattu 6.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-853-3

Rintala, P., Sääkslahti, A. & Iivonen, S. 2016. 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta & Tiede. Nro 53 (6), 49–55. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_rintala_lowres.pdf

Sääkslahti, A., Niemistö, D., Nevalainen, K., Laukkanen, A., Korhonen, E. & Juutinen-Finni, T. 2018. Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin. Liikunta & Tiede. Nro 56 (2–3), 77–83. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2019/lt_2-3_19_tutkimusartikkeli-saakslahti_lowres.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024a. Selvitys: Luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa. Viitattu 26.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/-/selvitys-luontoymparistot-voivat-tarjota-jopa-satojen-miljoonien-eurojen-hyodyn-kansantautien-torjunnassa

Truelove, S., Vanderloo, L. M. & Tucker, P. 2017. Defining and Measuring Active Play Among Young Children: A Systematic Review. Journal of Physical Activity and Health. Vol. 14 (2), 155–166. Viitattu 24.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1123/jpah.2016-0195

Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Energren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Helsinki: Luonnonvarakeskus.  Viitattu 7.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5

WHO. 2024. Physical activity. Viitattu 6.9.2024. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/physical-activity

Kirjoittajat

Suvi Laitinen valmistui fysioterapeutiksi (YAMK) LABin Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee fysioterapeuttina perusterveydenhuollossa ja on kiinnostunut lasten ja nuorten terveyden edistämisestä liikunnan avulla.

Tiina Laitinen valmistui fysioterapeutiksi (YAMK) LABin Kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee fysioterapeuttina yksityisellä sektorilla ja on kiinnostunut lasten ja nuorten terveyden edistämisestä liikunnan avulla.

Mari Mynttinen, TtT, AmO, th toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina YAMK-koulutuksessa. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/metsa-puut-syksy-lapsuus-5549263/ (Pexels Licence)

Viittausohje

Laitinen, S., Laitinen, T. & Mynttinen, M. 2026. Luontoliikuntaa lasten kehityksen tukemiseksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/luontoliikuntaa-lasten-kehityksen-tukemiseksi/