Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa toteutettiin keväällä 2025 lajittelunaapurikokeilu yhteistyössä Savitaipaleen vuokratalojen kanssa. Neljässä vuokratalokohteessa lajittelunaapuri antoi kahden kuukauden ajan naapureilleen palautetta ja opastusta biojätteen lajittelusta. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, onko lajittelua valvovalla aktiivisella asukkaalla vaikutusta biojätteiden lajitteluun. Tässä artikkelissa kerrotaan kokeilun suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta.

Kirjoittajat: Heli Kasurinen, Kaisu Isomäki & Katariina Pakarinen

Aiemmat pienen mittaluokan koostumustutkimukset eivät tuottaneet tietoa biojätteen lajittelun tehostamiskokeilun onnistumisesta

ASKI-hankkeessa toteutettiin vuotta aiemmin Lappeenrannan Lauritsalassa biojätteen lajittelun tehostamiskokeilu, joka sisälsi muun muassa asukkaille suunnattua viestintää, maksuttomia lajitteluastioita ja paperisia biojätepusseja (Maijanen & Heikkilä, 2024). Lauritsalassa kokeilun onnistumisen mittarina käytettiin sekajätteen (Etelä-Karjalassa kuivajäte) koostumustutkimuksia. Vastaavia tutkimuksia käytetään kansallisella tasolla mittaamaan eri jakeiden osuuksia sekajätteessä. Hankkeessa tutkimusten todettiin kuitenkin olevan riittämätön tapa arvioida lyhytaikaisen tiettyyn kohteeseen suunnatun tehostamiskokeilun/-kampanjan onnistumista, sillä kohdekohtainen ennen-jälkeen tutkimus osoittautui paikoitellen sattumanvaraiseksi ja herkäksi tutkimustulokseen vaikuttaville poikkeavuuksille.

Lajittelunaapurikokeiluun yhdistettiin biojätteen lajittelun tehostamistoimia ja jatkuvaa lajittelun kehittymisen seurantaa

Syksyllä 2024 hanke järjesti Savitaipaleen vuokratalojen asukaskokouksessa työpajan, jossa pyrittiin selvittämään biojätteen lajittelua haastavia seikkoja ja ideoimaan niihin ratkaisuja. Asukaskokouksen ja muualla Suomessa toteutettujen esimerkkien pohjalta hanketiimi suunnitteli lajittelunaapurikokeilun. Lajittelunaapurikokeiluun saatiin inspiraatiota Kymenlaakson Jätteen toteuttamasta kokeilusta, jossa jäteautonkuljettaja laputtaa väärin lajiteltuja jätteitä sisältäviä jäteastioita punaisilla tarroilla (Lönnblad 2024) sekä HSY:n Asukasaktiivipilotista, jossa taloyhtiöiden omat asukkaat kannustivat naapureitaan lajittelemaan paremmin (Tukiainen 2023).

Lajittelunaapurikokeilun tavoitteiksi asetettiin asukkaiden herätteleminen lajittelemaan tarkemmin biojätteet ja sitä kautta biojätteen ja kuivajätteen laadun parantaminen jakaen samalla tietoa lajittelun merkityksestä ja lisäten aiheesta keskustelua taloyhtiöissä. Ideasta keskusteltiin vielä Savitaipaleen vuokratalojen asukastoimikunnan edustajan kanssa, joka oli kiinnostunut ajatuksesta järjestää biojätteen lajitteluun liittyvää yhteisöllistä, aktivoivaa toimintaa.

Neljä asukasta ilmoittautui lajittelunaapuriksi

Lajittelunaapurien hakuilmoitus jaettiin kirjepostilla maaliskuussa 2024 kaikkiin kymmeneen Savitaipaleen vuokratalojen rivi- ja kerrostalokohteeseen. Viisi asukasta viidestä talosta ilmoittautui mukaan kokeiluun. Yksi asukas perui osallistumisensa ennen kokeilun alkua, joten lopulta lajittelunaapurikokeilu aloitettiin neljän henkilön kanssa. Heille järjestettiin ennen kokeilun alkua infotilaisuus, jossa käytiin läpi käytännön asiat ja lajittelunaapurin tehtävät. Samana päivänä kaikille kokeiluun osallistuvien talojen asukkaille toimitettiin postilaatikkoon tai -luukkuun paperisia biojätepusseja, biojätteen lajitteluohjeistus sekä tiedote kokeilun alkamisesta. Kokeilun kesto oli kaksi kuukautta ajalla 1.4.-31.5.2025 ja siinä oli mukana 62 kotitaloutta sisältäen lajittelunaapurit.

Lajittelunaapureiden tehtävinä arvioida lajittelun onnistumista ja opastaa naapureitaan

Lajittelunaapurien pääasiallisena tehtävänä oli arvioida biojäteastian sisältöä ja lajittelun onnistumista vähintään 1–3 kertaa viikossa kahden kuukauden ajan. Lajittelunaapuri suoritti arvion silmämääräisesti katsomalla biojäteastiaan – sisältöön ei tarvinnut koskea. Lajittelunaapuri antoi arvion jätekatokseen näkyvälle paikalle kiinnitetyn laminoidun kalenterin avulla, johon hän merkitsi arvionsa eri värisillä tarroilla. Punainen tarra tarkoitti, että biojäteastiassa oli sinne kuulumatonta jätettä, kuten muovipusseja. Vihreä tarra puolestaan kertoi, että biojäteastiaan oli laitettu asianmukaisesti vain biojätettä.

Lajittelunaapuri sai tuekseen sähköisen biojätteen lajitteluoppaan ja tietopaketin, johon oli koostettu tietoa biojätteen hyödyntämisestä Etelä-Karjalassa ja lajittelun hyödyistä luonnon ja ympäristön kannalta, lajittelun taloudellisesta näkökulmasta ja vaikutuksesta vuokraan, lajitteluvelvoitteesta ja Etelä-Karjalasta biojätteen lajittelun edelläkävijänä. Lajittelun eri hyötynäkökulmien esille tuomisen tavoitteena oli tukea lajittelunaapuria mahdollisissa keskusteluissa naapuriensa kanssa ja sopivan lajittelumotivaation herättävän aiheen löytämisessä erilaisille asukkaille.

Palautteen annon lisäksi lajittelunaapurin tehtävänä oli kirjata havaintonsa biojäte- ja kuivajäteastian sisällöstä erilliselle lomakkeelle, joka toimitettiin hanketiimille. Seurantalomaketta täytettiin säännöllisesti joko sähköisenä tai paperisena.​ Lomakkeen yhteyteen lajittelunaapuria pyydettiin liittämään myös ottamiaan valokuvia jäteastioista. Lajittelunaapurit saivat lisäksi kirjata vapaasti tuntemuksiaan lajittelunaapurikokeilun sujumisesta.

Biojäteastian yhteyteen oli kiinnitettynä myös vihkonen, johon muut naapurit saivat jättää kysymyksiä tai kommentteja lajittelusta. Lajittelunaapurin tehtäviin kuului tarkistaa säännöllisesti vihkosta, ovatko naapurit kirjoittaneet sinne kysymyksiä ja vastata kysymyksiin, mikäli mahdollista.

Hanketiimi oli lajittelunaapurien tukena koko kokeilun ajan ja naapurit saivat lähettää tarvittaessa kysymyksiä sähköpostitse. Kokeilun aikana tarvittiinkin muun muassa täydennystä tarravarastoihin ja toivottiin biojäteastian siirtämistä sopivampaan paikkaan jätekatoksessa ja biojäteastiaan teipattavaa selkeää ohjetta siitä, ettei biojäteastiaan saa laittaa muovia. Kaikki lajittelunaapurit pysyivät kokeilussa aktiivisesti mukana ja raportoivat hanketiimille lajittelun kehittymisestä. Kokeilun tulokset on koottu artikkeliin Lajittelunaapurikokeilun tulokset Savitaipaleella (Isomäki ym. 2025).

Kirjoittajat

Heli Kasurinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja kiertotalouden asiantuntijana EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Katariina Pakarinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilun asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa sekä projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa Yhdyskuntataidetta – monialaista prosessiosaamista julkisen taiteen ja yhdyskuntasuunnittelun yhteistyönä -hankkeessa.

Artikkelikuva: Heli Kasurinen

Lähteet

Isomäki, K., Kasurinen, H. & Pakarinen, K. 2025. Savitaipaleen lajittelunaapurikokeilun tulokset. LAB Pro. Viitattu 6.8.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/savitaipaleen-lajittelunaapurikokeilun-tulokset/

Lönnblad, K. 2024. Jätekuskit keksivät keinon taloyhtiöiden lajitteluongelmiin: ottavat käyttöön punaiset tarrat. YLE. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20106245

Maijanen, M. & Heikkilä, H. 2024. Lauritsalan biojätekokeilut: Asukaslähtöisiä ratkaisuja Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 4.7.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/lauritsalan-biojatekokeilut-asukaslahtoisia-ratkaisuja-etela-karjalassa/

Tukiainen, H. 2023. Asukasaktiivit ja biojätteen lajittelu taloyhtiöissä, HSY:n pilotin tulokset. Kiertotalous ja innovaatiot kasvun vauhdittajina -seminaari. YouTube-video.  Viitattu 30.6.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=Ynyab7gAxTE.

Viittausohje

Kasurinen, H., Isomäki, K. & Pakarinen, K. 2025. Lajittelunaapurikokeilu biojätteen lajittelun parantamiseksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/lajittelunaapurikokeilu-biojatteen-lajittelun-parantamiseksi/