Kulttuuriharrastusten yhteys hyvinvointiin

Työelämän jatkuvat muutokset ja vaatimukset edellyttävät ihmiseltä joustavuutta ja palautumiskykyä. Havainnot kulttuuriharrastamisen yhteydestä koettuun sopeutumis- ja mukautumiskykyyn ovat kiistattomia. Taide ja kulttuuri rikastuttavat elämää myös pelkästään kokemuksina. Nämä kaikki vaikuttavat hyvinvoinnin lisäksi työssä ja opinnoissa menestymiseen. Silti taidelähtöisen toiminnan tunnustaminen laajemmin yhdeksi hyvinvoinnin osatekijäksi puuttuu. Uraauurtavaa olisi nähdä terveydenhuollon toimijat suosittelemassa taidelähtöisiä menetelmiä jaksamisen tueksi.

Kirjoittajat: Kati Aho & Minna-Maria Behm

Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Kehityksen ja globaalin epävakauden seurauksena on tapahtunut vuosikymmeniin suurin työelämään vaikuttava muutos, jolloin ihmisen oman resilienssin tärkeys on korostunut. Työelämässä vaaditun muutosvalmiuden ja jatkuvan kehittymistarpeen vuoksi vapaa-ajalle tarvitaan jaksamista ja palautumista tukevia aktiviteetteja. (Ranki ym. 2023; Kokkinen ym. 2020, 6.) Haasteista selviämisen kuvaajana toimii hyvin resilienssi (Laitinen 2017, 30).

Hyvinvoinnin näkökulmasta työn ja vapaa-ajan tulisi olla tasapainossa (Ranki ym. 2023). Parhaiten vapaa-ajalla palautumista tukee työn vastapainoinen toiminta (Työterveyslaitos 2024). Työn ja vapaa-ajan tasapaino tukee palautumista eli kehon ja mielen elpymistä stressistä ja kuormituksesta (Työterveyslaitos 2024; Virtanen 2020).

Kulttuuriharrastaminen resilienssin vahvistajana

Dufva (2024) on kuvannut resilienssiä kykynä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja taitona kohdata kriisejä ja häiriöitä murtumatta. Resilienssiä vahvistamalla ihminen pystyy ottamaan käyttöön voimavaroja, jotka säilyttävät muutostilanteissa hyvinvoinnin (Koirikivi & Benjamin 2020). Moilasen (2022) mukaan hyvä resilienssiä vahvistavaa toimintaa on sellainen vapaa-ajan harrastaminen, jossa taidot ja uskallus kokeilla uutta kehittyvät. Harrastuksissa onnistumiset kannattelevat tulevissa haasteissa.

WHO:n (2019, 21) mukaan kulttuuriharrastamisen merkitys korostuu hyvinvointikokemuksessa. Luovan toiminnan on kuvattu olevan tärkeää hyvinvoinnin tukemisessa (Shen ym. 2021, 1046). De Bloomin ym. (2018) tutkimuksessa verrattiin vapaa-ajan erilaisia harrastusryhmiä toisiinsa. Näistä kulttuuriperustainen harrastusryhmä raportoi eniten suotuisia palautumiskokemuksia. Myös Wheatley ja Bickerton (2017) havaitsivat kulttuuriharrastusten vahvan yhteyden subjektiiviseen hyvinvointiin. Suomen terveyspolitiikassa ei kuitenkaan korosteta kulttuuriharrastusten terveellisyyttä, vaikka myönteiset vaikutukset hyvinvointiin on kansainvälisestikin tutkimuksilla havaittu (Hyyppä 2023). Onkin harmillista, ettei kuormittunut ihminen saa ohjausta kulttuurin pariin samalla tapaan kuin vaikkapa urheiluun (Aho 2024).

Ikäläisen (2017, 6) mukaan taidelähtöiset menetelmät koostuvat eri taiteenaloista ja työskentelymuodoista. Niitä yhdistävänä pyrkimyksenä on vaikuttaa ja saada aikaan muutoksia menetelmiin osallistuvien ajattelussa ja toiminnassa. Tuhkusen (2019, 17) mukaan olennaista taidelähtöisille menetelmille on, että kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, esimerkiksi taidoista riippumatta. Taiteen avulla tehdään asioita näkyviksi, jolloin niiden käsittely on helpompaa. Luova ryhmätoiminta mahdollistaa etäisyyden ottamisen arjesta, ja näin omien kokemusten tarkastelun eri näkökulmista (Huhtinen-Hildén & Karjalainen 2019).

Kokemuksia kulttuuriharrastuksen yhteydestä hyvinvointiin

LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä toteutetussa YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin ja pilotoitiin osallistujaryhmän kokeiltavaksi taidelähtöisiin menetelmiin perustuva Oma hetki -hyvinvointipäivä osana yrittäjyyshaavetta. Tulevaisuuden työelämämuutokset edellyttävät yhä enemmän voimavaroja, joten vapaa-ajalle tarvitaan resilienssiä lisääviä aktiviteetteja. Tavoitteena oli selvittää, vahvistaako taidelähtöinen aktiviteetti osallistujan kokemusta hyvinvoinnista sekä tuottaa lisäksi tietoa palveluidean jatkokehittämiseksi. (Aho 2024.)

Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen ja se toteutettiin tapaustutkimuksena etnografiaa soveltaen (Ojasalo ym. 2015; Kallinen & Kinnunen 2021). Aineisto kerättiin kyselyjen, havainnoinnin ja palautelomakkeen avulla pilottiin osallistuneilta. Käsiteltäviä teemoja olivat palautuminen, jaksaminen ja voimavarat resilienssin osatekijöinä. Ahon (2024) aineistossa kuvattiin kokemuksia lisääntyneestä itseymmärryksestä ja luovan aktiviteetin merkityksestä voimavaroille. Hyvinvointikokemusta tuki mahdollisuus arjesta irrottautumiseen, omaan aikaan ja yhdessä tekemiseen. Nämä tulokset mukailevat taidelähtöisten menetelmien vaikutusten aiempia tutkimustuloksia. Niiden mukaan taidetoiminta osallistaa, rohkaisee ja lisää kokemusta vaikuttamisen mahdollisuuksista (Rantala & Hiltunen 2013). Kulttuuriharrastus lisää myös harrastukseen liittyvien taitojen lisäksi itsetuntemusta ja minäpystyvyyttä (Pulkkinen 2023, 8, 27).

Oma hetki -toiminnassa kuvattiin tärkeänä mahdollisuutta mielikuvituksen käyttöön ja itseilmaisuun sekä aitoa luovuuden iloa, ja näiden arvioitiin kasvattavan itsereflektiota (Aho 2024). Havainnot tukevat Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön (2020) tutkimuksen tuloksia: kulttuuri ja taide kehittävät kuvittelukykyä eli mielikuvitusta, joka auttaa muutostilanteissa näkemään tulevaisuuden uudessa valossa. Tätä voisi kutsua myös resilienssin vahvistumiseksi (Aho 2024). Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kulttuuriharrastusten vahva yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin erityisesti silloin, kun luova harrastaminen tapahtui tiheämmin (Wheatley & Bickerton 2017). Oma hetki -hyvinvointipäivän kehittämisideat liittyivätkin osallistujien toiveeseen saada tehdä luovia toimintoja lisää. Osallistujat arvioivat, että tiheämmin harrastaminen vahvistaisi heidän kokemustaan palautumisesta (Aho 2024).

Taidelähtöisillä menetelmillä kohti hyvinvoivaa (työ)elämää

Yhteenvetona voidaan todeta, että havainnot vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että luova aktiviteetti tukee hyvinvointia. Oma hetki -hyvinvointipäivästä voisivat hyötyä kaikki, ketkä kokevat tarvitsevansa taidelähtöistä toimintaa jaksamiseen ja palautumiseen, ja erityisesti sen tuomaa omaa aikaa ja arjesta irtautumista. Pilotista saatuja tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan jatkokehityksessä osana yritysidean konseptia. Saavutettuja tuloksia voivat myös hyödyntää kaikki, jotka kehittävät luoviin menetelmiin pohjautuvia kulttuuriaktiviteetteja hyvinvoinnin tukemiseen. (Aho 2024.) Myös Ikäläinen (2017, 19) on pohtinut taidelähtöisten menetelmien tehokkuutta merkittävimpien sairauspoissaolojen ennaltaehkäisemisessä. Suomessa lähetetoiminta kulttuurin piiriin ei ole kuitenkaan vielä käytäntönä vakiintunut (Houni ym. 2020, 145). Olisikin tärkeää, että terveyshuollon toimijat ottaisivat vahvemmin taidelähtöiset menetelmät osaksi toimintaansa. Tulevaisuudessa uraauurtavaa olisikin nähdä terveydenhuolto suosittelemassa taidelähtöisiä menetelmiä jaksamisen tueksi (Aho 2024).

Lähteet

Aho, K. 2024. Kokemuksia kulttuuriharrastuksen yhteydestä hyvinvointiin: Oma hetki -hyvinvointipäivän pilotti. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730696

Bloom, J. D., Rantanen, J., Tement, S. & Kinnunen, U. 2018. Longitudinal Leisure Activity Profiles and Their Associations with Recovery Experiences and Job Performance. Leisure Sciences. An Interdisciplinary Journal. 40(3), 151–173. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/01490400.2017.1356254

Dufva, M. 2024. Megatrendit 2024. Puheenvuoro. Sitra. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/megatrendit-2024/

Houni, P., Turpeinen, I. & Vuolasto, J. 2020. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. 2. korjattu painos. Viitattu 27.11.24. Saatavissa https://www.taike.fi/fi/file-download/download/public/130

Huhtinen-Hildén, L. & Karjalainen, A-L. 2019. Luova toiminta siltana itseen, toisiin ja osallisuuteen. Teoksessa Karjalainen, A-L. (toim.). Heimonen, K., Huhtinen-Hildén, L., Iivanainen, S. &. Karjalainen, A-L. Luovan toiminnan työtavat: käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. E-kirja. PS-kustannus. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524519182

Hyyppä, M. 2023. Kulttuuri ja terveys. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01283

Ikäläinen, P. 2017. Taiteesta tukea hyvinvointiin. Taiteen edistämiskeskus, Tule luo taide, ARTS EQUAL, Työterveyslaitos & #taidetoimii. Viitattu 26.11.24. Saatavissa https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/taiteesta_tukea_tyohyvinvointiin_web.pdf

Kallinen, T. & Kinnunen, T. 2021. Etnografia. Teoksessa Vuori, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus

Koirikivi, P. & Benjamin, S. 2020. Mitä resilienssi on? Kasvatustieteellisen tiedekunnan koordinoima opetustoimen asiantuntijaverkosto. Helsingin yliopisto. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/resilienssi-ja-vakivaltaistuneet-asenteet-opetustoimessa/ajankohtaista/mita-resilienssi-on

Kokkinen, L., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T., Varje, P., Väänänen, A. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Työelämässä vaikuttaa neljä keskeistä muutosvoimaa. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos, 6-8. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö. 2020. Viisi tapaa, joilla taide ja kulttuuri vahvistaa resilienssiä. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://kulttuurijataide.fi/5-tapaa-joilla-taide-ja-kulttuuri-vahvistaa-resilienssia

Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042718648

Moilanen, S. 2022. Resilienssi työssä ja arjessa. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/10/Resilienssi-tyossa-ja-arjessa.pdf

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3–4. painos. E-kirja. Sanoma Pro. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

Pulkkinen, H. 2023. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2022. Selvitysraportti. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi 2023. Viitattu 27.11.24. Saatavissa https://kansalaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2023/02/kulttuuriharrastamisen_koetut_vaikutukset_2022_selvitys.pdf

Ranki, S., Koivula, A. & Helaskoski, E. 2023. Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin. Työterveyslaitoksen tiedote 13.1.2023. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/kaynnissa-on-suurin-tyoelaman-muutos-vuosikymmeniin

Rantala, P. & Hiltunen, S-M. 2013. Tieto syntyy toiminnassa: toimintatutkimusta taiteen ja työelämän rajapinnoilla. Teoksessa Rantala, P. & Jansson S-M. (toim.) Taiteesta toiseen: taidelähtöisten menetelmien vaikutuksia. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 143-149.

Shen, W., Hua, M., Wang, M. & Yuan, Y. 2021. The mental welfare effect of creativity: how does creativity make people happy? Psychology, Health & Medicine 26(9), 1045–1052. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/13548506.2020.1781910

Tuhkunen, M. 2019. Taidelähtöinen ja toiminnallinen oppiminen. Teoksessa Stack, S., Atrofberg, A. & Letiche, M. (toim.) Taidelähtöiset ja toiminnalliset menetelmät kulttuurienvälisen oppimisen tukena. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://kansalaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2019/01/Taidelahtoiset_ja_toiminnalliset_menetelmat_verkko-opas_FI.pdf

Työterveyslaitos. 2024. Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/palaudu-aivotyossa-tietopankki/tyon-ja-vapaa-ajan-tasapaino

Virtanen, A. 2020. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Työpiste -verkkolehti. Työterveyslaitos. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita

Wheatley, D. & Bickerton, C. 2017. Subjective well-being and engagement in arts, culture and sport. Journal of Cultural Economics. Vol. 41, 23-45. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10824-016-9270-0

WHO. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report 67. World Health Organization. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/329834/9789289054553-eng.pdf