Kokemusosaajatoiminta vahvistuu Etelä-Karjalassa

Miltä palvelut näyttävät niiden käyttäjien silmin? Kokemusosaajat tuovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen näkökulmaa, jota ei löydy oppikirjoista. Kokemusosaajien kertoma kokemustieto lisää ymmärrystä asiakkaiden arjesta, palvelujen toimivuudesta ja toipumisen poluista.

Kirjoittajat: Marjut Lintunen & Mona Taipale

Kookos – Kokemuksesta osaajaksi -hankkeessa vahvistetaan kokemustiedon hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa muun muassa rakentamalla uusia yhteistyömuotoja kokemusosaajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden välille. LAB-ammattikorkeakoulun yhdessä järjestöjen ja kokemusosaajien kanssa toteuttamassa hankkeessa luodaan maakunnallinen kokemusosaajamalli sekä suunnitellaan ja pilotoidaan uudenlainen, orientoiva kokemusosaajavalmennus. (LAB 2026)

Kokemusosaajat tiedon ja ymmärryksen rakentajina

Sosiaali- ja terveysalan palveluissa tulisi korostua asiakaslähtöisyys, osallisuus ja palveluiden kehittäminen yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa (THL 2025). Näiden painotusten myötä kokemusosaajatoiminnan merkitys ja painoarvo on kasvanut.

Kokemusosaaja on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus vaikeasta elämäntilanteesta. Asiantuntemusta voi olla esimerkiksi sairaudesta ja siitä kuntoutumisesta, mielenterveyden haasteista, päihdetoipumisesta tai vammaisuudesta. (Kokemustiedon keskus 2023; Putkuri 2024, 22; Päijät-Hämeen kumppanuusverkosto 2025)

Kokemustieto muuttuu kokemusosaamiseksi, kun henkilö reflektoi omia kokemuksiaan (Putkuri 2024, 21). Kokemusosaajista käytetään erilaisia nimityksiä, jotka riippuvat koulutustaustasta ja toimintaympäristöstä, mutta heidän toimintansa on hyvin samankaltaista. Kokemusosaajan tehtäviin vaaditaan yleensä koulutus, jossa käsitellään omaa tilannetta ja pohditaan valmiuksia toimia kokemusosaajana. (Kokemustiedon keskus 2023)

Erilaisia kokemusosaamisen muotoja

Kokemusasiantuntijalla on henkilökohtainen toipumiskokemus sairaudesta, vammasta tai haastavasta elämäntilanteesta. Hän on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen ja haluaa jakaa kokemustaan. Kokemusasiantuntija voi toimia muun muassa asiakas- ja tukihenkilötehtävissä tai vertaistukiryhmän ohjaajana. (Putkuri 2024, 22; THL 2024.)

Kokemustoimijalla on kokemus omasta tai läheisen sairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemustoimija on koulutettu tehtävään valtakunnalliseen kokemustoimintaverkostoon kuuluvan järjestön kautta. Kokemustoimija työskentelee esimerkiksi ammattilaisten, opiskelijoiden tai potilaiden kanssa. (Kokemustoimijaverkosto 2025; Putkuri 2024, 22.)

Vertaistuki tarkoittaa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien tai olleiden henkilöiden keskinäistä kokemusten jakamista sekä tuen antamista. Vertaistuen antaminen ei edellytä erillistä koulutusta, se perustuu omiin kokemuksiin ja niiden hyödyntämiseen toisten tukena. (Kokemustiedon keskus 2023; Putkuri 2024, 22.)

Kehittäjäasiakas on palvelujen kehittämisestä kiinnostunut palvelujen käyttäjä, joka osallistuu esimerkiksi hyvinvointialueiden palveluiden kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaana toimiminen ei yleensä edellytä koulutusta, vaan osallistuminen perustuu omiin kokemuksiin palvelujen käyttäjänä. (Kokemustiedon keskus 2023)

Termi kokemusosaaja on vakiintumassa yläkäsitteeksi, jonka alla kokemusasiantuntijat, kokemustoimijat, vertaistukihenkilöt ja kehittäjäasiakkaat hyödyntävät omaa kokemustaan tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi.

Kookos-hanke vahvistaa kokemusosaamista Etelä-Karjalassa

Kookos – kokemuksesta osaajaksi -hankkeessa pyritään selkeyttämään pirstaleista kokemusosaajatoimintaa Etelä-Karjalassa sekä vahvistamaan kokemusperäisen tiedon hyödyntämistä niin työelämässä kuin sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa (LAB 2026). Hanke on käynnistetty maakunnallisen kokemustoiminnan kehittämisverkoston aloitteesta ja tarpeesta tarkastella ja vahvistaa Etelä-Karjalan kokemusosaajatoimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yksi Kookos-hankkeen tavoitteista on tiivistää yhteistyötä koulutuskentän ja kokemusosaajien välillä. Käytännössä tämä tapahtuu kokeneiden kokemusosaajien ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteisillä luennoilla ja työpajoissa, joiden tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta ja oppimista molemmin puolin. Samalla tulevien ammattilaisten ymmärrys kokemustiedon merkityksestä vahvistuu. Luennoilta ja työpajoista kerätään palaute niin opiskelijoilta kuin kokemusosaajilta toiminnan edelleen kehittämistä varten.

Orientoiva valmennus kokemusosaajaksi ryhtymistä harkitseville

Kookos-hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan orientoiva kokemusosaajavalmennus, jonka osallistujat tutustuvat muun muassa kokemustoiminnan käsitteistöön ja erilaisiin tapoihin toimia kokemusosaajana. Valmennuksen aikana keskustellaan siitä, mitä kokemusosaajatoiminta on, minkälaisilla edellytyksillä sitä tehdään ja mitä se vaatii. Valmennuksen jälkeen kiinnostuneet voivat suunnata esimerkiksi erilaisten järjestöjen toteuttamiin laajempiin kokemusosaajakoulutuksiin.

Valmennusta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen järjestötoimijoiden ja kokemusosaajien kanssa. Sitä pilotoidaan lähi- ja etätoteutuksena Etelä-Karjalan alueella, mutta konseptina se tulee olemaan kopioitavissa myös muualle. Valmennus onkin herättänyt jo etukäteen valtakunnallista mielenkiintoa, koska vastaavaa ei muualla Suomessa ole. Valmennus on osa hankkeen lopputuloksena syntyvää Etelä-Karjalan kokemusosaajamallia.

Lähteet

Kokemustiedon keskus. 2023. Kokemusosaajatoiminta. Viitattu 4.9.2026. Saatavissa https://kokemustiedonkeskus.fi/kokemusosaajatoiminta/

Kokemustoimijaverkosto. 2025. Käsitteet. Viitattu 29.9.2026. Saatavissa https://kokemustoimintaverkosto.fi/kokemustieto_kayttoon/kasitteet/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Kookos – Kokemuksesta osaajaksi. Viitattu 31.8.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kookos-kokemuksesta-osaajaksi

Putkuri, T. 2024. Käsityksiä kokemustiedon asemasta ammattikorkeakoulupedagogiikassa: fenomenografinen tutkimus. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Viitattu 30.9.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032212579

Päijät-Hämeen kumppanuusverkosto. 2025. Kokemusosaajaverkosto. Viitattu 4.9.2026. Saatavissa https://www.kumppanuusverkosto.fi/kokemusosaajaverkosto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2024. Kokemusosaaminen. Viitattu 29.9.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2025. Asiakaslähtöisyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet. Viitattu 29.9.2026. Saatavissa https://sotesanastot.thl.fi/vocabulary/5deffdd9-14bf-4e5c-b1d7-b001cd52619e/concept/4fcbe7b8-ed25-47e2-9e4a-9baf7cd66d51