Klinikkaopettaja oppimisen tukena sairaanhoitajaopiskelijoiden työharjoittelussa

LAB-ammattikorkeakoulun klinikkaopettaja -toimintamallissa harjoittelua ohjaava opettaja jalkautuu harjoitteluyksikköön ohjaamaan opiskelijoita ja seuraamaan heidän työskentelyään. Opiskelijat ovat kokeneet tutun klinikkaopettajan tukevan heidän tavoitteellista oppimistaan sekä ammatillista kasvua.

Kirjoittaja: Heidi Häll

Ohjattu harjoittelu on tärkeä osa sairaanhoitajakoulutusta

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) mukaan sairaanhoitajan koulutuksesta tulee olla vähintään puolet kliinistä harjoittelua, joka tapahtuu terveydenhuollon yksiköissä sairaanhoitajan ja opettajan ohjauksessa. LAB-ammattikorkeakoulun tarjoama sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä, josta 90 opintopistettä on kliinistä harjoittelua. Tästä 90 opintopisteestä 75 opintopistettä suoritetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä aidoissa potilas- ja asiakaskontakteissa. (Opintopolku.) Koska sairaanhoitajan tutkinnosta lähes puolet on kliinistä harjoittelua, korostuu myös opiskelijaohjauksen merkitys oppimisprosessissa.

Opetushallitus (2023) on määritellyt hyvän ohjauksen kriteerit, jotka on suunnattu perusopetukseen ja toiselle asteelle, mutta suosituksia voi soveltaa mainiosti myös korkeakoulutukseen, etenkin ammatillisen kasvun näkökulmasta. Onnistuneen ohjauksen myötä opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan sekä kehittämään osaamistaan tavoitteellisesti. Nykyisessä työelämässä korostuvat erityisesti hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, resilienssi sekä kyky ennakoida tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja kehittää omaa osaamistaan läpi työuran.

LAB-ammattikorkeakoulussa opiskelija saa monipuolista ohjausta koko opintopolkunsa ajan opintojen eri vaiheissa usealta eri opettajalta. Harjoittelun ohjaus on yksi suuri kokonaisuus, joka toteutetaan koko opettajatiimin yhteistyönä. Ohjaavalta opettajalta vaaditaan kykyä tunnistaa opiskelijan aikaisempaa osaamista, harjoitteluyksikössä vaadittavia osaamis- ja kehittymistarpeita sekä taitoa ohjata opiskelijaa voimavaralähtöisesti kohti hänen henkilökohtaisia osaamistavoitteitaan.

Klinikkaopettaja -toimintamalli Päijät-Hämeen keskussairaalan VOO-harjoitteluissa

LAB-ammattikorkeakoulussa aloitettiin vuoden 2024 alussa uusi harjoitteluohjausmalli, klinikkaopettaja-toimintamalli, jossa hoitotyön opettaja jalkautuu harjoitteluyksiköihin ohjaamaan opiskelijoita ja seuraamaan heidän työskentelyään. Toistaiseksi toimintamallia toteutetaan vain Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgian, neurologian, keuhkosairauksien sekä sisätautien vuodeosastoilla 1 ja 2 sekä Akuutti24:ssa, joissa toteutetaan VOO-harjoitteluohjausmallia. VOO-harjoittelussa opiskelijat työskentelevät yksikön sairaanhoitajan ohjauksessa työpareittain tai tiiminä. VOO-termi tulee sanoista Vastuuta Ottamalla Opit, mikä kuvaa mallin pedagogista periaatetta. Syksyllä 2025 toiminta jalkautuu myös Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosastolle.

Klinikkaopettaja ohjaa opiskelijoita yhdessä työelämäohjaajien kanssa heti harjoittelun ensimmäisestä päivästä lähtien, jolloin opiskelijat perehdytetään keskussairaalaan, sen toimintaan ja tärkeimpiin harjoittelua koskeviin sääntöihin. Klinikkaopettajan tehtävänä on tuolloin paitsi vastata akuutteihin kysymyksiin, myös varmistaa, että jokainen opiskelija saa kulkuluvat, löytää työvaatteet ja oman pukukopin sekä löytää tiensä omaan harjoitteluyksikköön ohjaavan sairaanhoitajan saattelemana. Keskussairaalan toteuttama harjoittelun aloituspäivän info mahdollistaa myös harjoittelua ohjaavien sairaanhoitajien kontaktoinnin. Opiskelijoita ohjaavat ohjaukseen perehdytetyt sairaanhoitajat, joiden ohjausvuoro on kiertävä, joten peräkkäisissä harjoitteluissa on usein eri ohjaajat.

Klinikkaopettaja käy harjoitteluyksikössä noin kerran viikossa muutaman tunnin kerrallaan. Klinikkaopettajan työnkuvan keskiössä on opiskelijan ohjaaminen, mikä tarkoittaa, ettei opettaja osallistu hoitotyöhön vaan ohjaa opiskelijaa esimerkiksi dokumentoinnissa tai hoitotyön päätöksentekoon tarvittavan tiedon etsinnässä. Hoitotyön vastuu on aina yksikön työntekijöillä. Harjoittelun puolivälissä klinikkaopettaja fasilitoi ryhmämuotoisen väliohjauksen, jossa reflektoidaan opiskelijatiimin ja ohjaavien sairaanhoitajien kanssa yhdessä jo opittuja asioita ja kirkastetaan loppuharjoittelun osaamistavoitteita ja -mahdollisuuksia. Harjoittelun loppuarviointi toteutetaan yksilöarviointina yhdessä opiskelijan, ohjaavan sairaanhoitajan ja klinikkaopettajan kanssa. Klinikkaopettajatoiminnan kehittämiseksi VOO-harjoitteluun osallistuneilta klinikkaopettajan ohjauksessa olleilta opiskelijoilta kysytään kirjallista palautetta klinikkaopettajatoimintamallista ja VOO-harjoittelun ohjauksesta.

Opiskelijoiden kokemuksia klinikkaopettaja-toimintamallista

Suurin osa sairaanhoitajaopiskelijoista on kokenut VOO-harjoittelun ja klinikkaopettamallin hyvänä ohjaustapana. Kolmivuorotyöstä huolimatta suurin osa opiskelijoista tapasi klinikkaopettajan yhdestä neljään kertaa harjoittelujaksonsa aikana ja he kokivat opettajalta saadun tuen ja ohjauksen riittävänä. Erityisen positiivisena koettiin opettajan läsnäolo yksikössä, jolloin opettaja pystyi seuraamaan opiskelijoiden työskentelyä harjoitteluyksikössä saaden samalla tuntumaa yksikön toimintatapoihin. Opiskelijat kokivat, että tutuksi tulleelta klinikkaopettajalta oli helppo kysyä ja ottaa puheeksi mieltä askarruttavia asioita. Opettajan läsnäoloa ei myöskään koettu millään tavalla häiritseväksi. Ryhmämuotoisen väliarvioinnin ilmapiiri koettiin turvalliseksi ja sen koettiin edistävän omien osaamistavoitteiden saavuttamista. Opiskelijat toivoivat, että klinikkaopettaja voisi olla nykyistä enemmän yksikössä sekä osallistua hoitotyöhön.

Opiskelijapalautteen perusteella on kehitetty ennen harjoittelua tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Nykyään klinikkaopettajan ohjaamaan VOO-harjoitteluun osallistuville opiskelijoille järjestetään VOO-harjoittelun info, jossa käydään läpi VOO-harjoittelun ja klinikkaopettaja-toimintamallin periaatteita. Infon tavoitteena on valmistella opiskelijat VOO-harjoitteluun, konkretisoida osaamistavoitteiden laatimista, muistuttaa muista harjoitteluun liittyvistä asioista sekä vähentää VOO-harjoitteluun liittyvää jännitystä.

Reilun vuoden kokemuksen perusteella klinikkaopettaja-toimintamalli voidaan todeta toimivaksi ohjaustavaksi myös korkeakoulussa. Vastaavasta ohjausmallistahan on jo pitkät perinteet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijan osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja arviointi sekä opiskelijan ohjaaminen itse oppimistilanteissa on helpompaa, kun opettaja on fyysisesti paikalla seuraamassa opiskelijan työskentelyä. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset opiskelijat hyötyvät klinikkaopettaja-toimintamallista. Opettajan läsnäolo mahdollistaa yksilöllisen kielen oppimisen tuen päivittäisessä hoitotyössä esimerkiksi potilaskontakteissa ja ohjaustilanteissa, suullisessa raportoinnissa sekä hoitotyön dokumentoinnissa. Opettajana on ollut ilo huomata maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osaamisen kehittyminen hoitotyön kädentaitojen lisäksi myös suomen kielen kirjallisessa ja suullisessa taidossa.

Klinikkaopettaja-toimintamallin mukainen opiskelijan ohjaus on linjassaan vuonna 2020 laadittujen ammattikorkeakouluille tarkoitettujen terveysalan harjoitteluiden laatusuositusten kanssa. Laatusuosituksen mukaan opiskelijan oppimista edistää, jos opiskelijan ja opettajan välille muodostuu myönteinen ja motivoiva vuorovaikutussuhde, opettaja on opiskelijan ja ohjaavan sairaanhoitajan saavutettavissa ja opettaja pystyy arvioimaan opiskelijan toimintaa sekä kehittymistä harjoittelun aikana yhdessä opiskelijan ja ohjaavan sairaanhoitajan kanssa. (Jokelainen ym. 2020). LAB-ammattikorkeakoulun keräämään opiskelijapalautteen mukaan edellä mainitut asiat toteutuvat klinikkaopettaja-toimintamallissa. Opiskelijapalautteen keräämistä jatketaan edelleen ja palautetta hyödynnetään opiskelijan harjoitteluohjauksen sekä harjoitteluohjaukseen osallistuvien yhteistyötahojen toiminnan kehittämiseen. Klinikkaopettajamallin myötä myös hoitotyön opettajan on mahdollista ylläpitää ja kehittää omaa kompetenssiosaamistaan, mikä vaikuttaa positiivisesti sekä opiskelijan ohjaukseen että teoriaopintojen opettamiseen.

Lähteet

Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EY. EUR-Lex. Euroopan Unioni. Viitattu 23.4.25. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2005/36

Jokelainen, M. Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J. & Suua, P. 2020. Terveysalan harjoitteluiden laatusuositus ammattikorkeakouluille. Viitattu 23.4.25. Saatavissa https://amkterveysala.wordpress.com/wp-content/uploads/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf

Opetushallitus. 2023. Hyvän ohjauksen kriteerit. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Hyv%C3%A4n%20ohjauksen%20kriteerit_0.pdf

Opintopolku. LAB-ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitaja (AMK), verkkopainotteinen monimuotototeutus, Lahti. Viitattu 23.4.25. Saatavissa https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.00000000000000006621