Kiertotalous on uuden talouden malli, mutta siihen pääseminen vaatii vielä muutosta ajattelussa, toiminnassa ja rakenteissa. Muutoksen apuna on muotoilu, joka toimii sekä systeemisenä, asioiden kokonaisuuksien hallintana, että yksittäisten tuotteiden suunnitteluna. Kiertotalous käytännössä -tilaisuudessa näistä asioista kertoi Timo Huhtamäki ja Ida Urmas.

Kirjoittaja: Sini Roine

Markkinoiden vaikutus kiertotalouteen ja muutostarpeet

Nykyinen lineaarinen talous perustuu “take-make-waste” -ajatteluun, jossa raaka-aineet otetaan käyttöön, niistä valmistetaan tuote, tuotetta käytetään ja sen jälkeen se muuttuu jätteeksi. Tuotteen arvo ei säily, eikä sitä hyödynnetä uudelleen kierrossa. Kiertotalouden tavoitteena on säilyttää tuotteen arvo mahdollisimman pitkään, sekä käytössä että käytön jälkeen erilaisissa kierroissa. (Ellen MacArthur Foundation 2023; 2026.) Kiertotalous on mahdollisuus uudelle talousmallille, mutta vielä vaaditaan muutosta, jotta kiertotalous on arkipäivää (Huhtamäki 2025). Timo Huhtamäki, EU:n ilmastolähettiläs ja Luonnonperintösäätiön toimitusjohtaja, korostaa, että lineaarisista arvoketjuista pitäisi siirtyä arvosilmukoihin, joiden avulla saadaan hyödynnettyä olemassa olevia resursseja. Arvosilmukoihin kuuluu kuluttajien tuotteiden uudelleen myyntiin saaminen, eli second-hand –markkinat, ja jätteen hyödyntäminen raaka-aineena. (Huhtamäki 2025.)

Miksi kiertotalouteen siirtyminen on niin vaikeaa? Huhtamäki viittaa markkinarakenteisiin ja markkinakäyttäytymiseen. Kiertotaloudelle pitää luoda rakenteita, joiden avulla kiertotalouden liiketoiminta helpottuu ja voidaan toteuttaa käytännössä kiertotalouden liiketoimintamalleja. Lineaarisella taloudella on ns. puolustusmekanismeja, jotka estävät kiertotalouteen siirtymisen. Esimerkiksi arvonlisäverotus on kaikessa liiketoiminnassa, myös korjauspalveluissa. Korjauspalveluissa kuluttaja maksaa kaksinkertaisen arvonlisäveron. Ensin, kun hän ostaa tuotteen ja toisen kerran, kun hän korjauttaa sen.  Huhtamäki kuitenkin muistuttaa, että korjauspalveluilla on positiivinen vaikutus Suomen talouteen, vaikka tuote valmistettaisiin Suomen rajojen ulkopuolella. Toinen esimerkki on vertaisvaihdanta, jossa kuluttajat ostavat suoraan toiselta kuluttajalta tuotteita. Tällaisen toiminnan vaikutukset eivät näy positiivisesti kansantaloudessa. (Huhtamäki 2025.)

Suunnittelua systeemeissä ja muotoilun merkitys

Muotoilu on yksi tärkeä osa kiertotaloussiirtymässä. Ida Urmas, kiertotalousmuotoilija, viittaa Circular Design Suomen kiertotalouden mukaisen suunnittelun määritelmiin. Kiertotalouden mukaisen suunnittelun voi jakaa kahteen eri tapaan, joista ensimmäinen perustuu systeemiseen ajatteluun. Tuotetta tai palvelua ei ajatella yksittäisenä, vaan systeemin osana, jossa on mukana eri toiminnot, kuten toimitusketjut, asiakaskokemus ja brändi (Urmas 2025). Systeemitason ratkaisu tukee tuotetta, joka on suunniteltu kiertotalouden mukaisesti. Toinen kiertotalouden mukaisen suunnittelun tapa on raaka-aineiden pitäminen kierrossa. Tuotteissa otetaan huomioon materiaalit ja kemikaalit, mutta tuotteella on ominaisuuksia, jotka edesauttavat sen korjaamista ja päivittämistä. (Urmas 2025.)

Yksi muotoilun valttikortteja on asiakasymmärrys, joka auttaa kiertotalouden liiketoimissa. Asiakasymmärrys tarkoittaa asiakkaan lähtökohtien ymmärtämistä, mitä hän tarvitsee, miten hän käyttäytyy ja mikä häntä miellyttää. Tietoa hyödynnetään tuotteiden suunnittelussa ja samalla se voi auttaa löytämään uusia markkina- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkaan ottaminen mukaan tuotteen suunnitteluprosessiin luo sitoutumista, jolloin ihmiset hyväksyvät ja omaksuvat tuotteet paremmin, niiden ollessa jo tuttuja. Lisäksi Design Forum Finlandin mukaan on hyvä mahdollistaa tuotteen sopiminen sekä jakamistalouteen, eli ne sopivat yhden ihmisen omistuksen lisäksi myös useamman ihmisen käyttöön. (Urmas 2025.)

Yrityksille työkaluja oman liiketoiminnan kehittämiseen

Kiertotalouden periaatteita ja muotoilun mahdollisuuksia käytiin läpi Kiertotalous käytännössä -tilaisuudessa toukokuussa 2025. Tilaisuus oli ensimmäinen osa Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta – MAKE-hankkeen valmennussarjasta. Valmennussarjan tarkoituksena on lisätä yritysten ymmärrystä kiertotaloudesta, pääteemana kiertotalouden mukaisen suunnittelun osaamisen lisääminen. (LAB-ammattikorkeakoulu 2026.) MAKE-hanke toteutti tilaisuuden yhteistyössä Design Collaboration for Sustainable Business – DeCo– hankkeen kanssa. DeCo-hankkeen toimenpiteinä on kerätä kiertotalouden hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, ja jakaa niitä laajasti erilaisille sidosryhmille (Interreg Europe 2026).

Työpohja, jossa kaksi ympyrää vierekkäin, vasemmalla organisaatio, oikealla asiakas. Ympyröiden välissä sana: arvolupaus. Ympyröiden ulkopuolella tuotteen elinkaaren erivaiheet sekä apukysymyksiä. Alla logot Euroopan osarahoittama, Päijät-Hämeen liitto, sekä LAB-ammattikorkeakoulu.

Kuva 1. Kiertotalouden kaksoissilmukka -työpohja. Muokattu Design Forum Finlandin Design Sprint 4.0 -työpohjasta. (Kuva: Sini Roine & Kati Kilponen)

Tilaisuudessa Timo Huhtamäki ja Ida Urmas herättelivät osallistujia kiertotalouden hyödyntämiseen. Puheenvuorojen jälkeen järjestettiin työskentelyosuus, missä osallistujat pääsivät miettimään ja arvioimaan oman yrityksensä näkökulmasta kiertotalouden toimiaan ja mahdollisuuksia visualisoidulla tehtäväpohjalla. Tehtäväpohjana hyödynnettiin muokattua versiota Design Forum Finlandin Design Sprint 4.0 kiertotalouden muotoilun strategiat -työpohjaa. Työpohjaan oli valittu valmiiksi elinkaaren pidentämisen liiketoimintamalli, koska tilaisuudessa korostettiin kestävää valmistusta ja tuotteiden kokonaisvaltaista suunnittelua. Työpohjan täyttö aloitettiin yrityksen näkökulmasta. Osallistujat kävivät tuotteensa elinkaaren vaiheet läpi, jonka jälkeen vaihdettiin näkökulmaa asiakkaaseen. Tehtävän aikana osallistujat keskustelivat ahkerasti ja pohtivat mahdollisuuksia oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Työpohjien tuloksia ei käyty yhteisesti läpi, vaan ne jäivät jokaiselle kehittämistyön tueksi.

Verkostoitumismahdollisuuksien visualisointia

MAKE-hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia yritysverkostoja Päijät-Hämeessä on tuotteiden elinkaarten pidentämisen edistämiseksi tai olisiko sellaista mahdollista luoda. Kiertotalous käytännössä – työkaluja liiketoimintaan –tilaisuuden lopuksi osallistujat täyttivät kiertotalouskuvioon, mitä tarjontaa heillä on ja mitä he toivoisivat saavansa yhteistyössä toisten yritysten kanssa kiertotalouden edistämiseksi. Tarjonnan ja tarpeiden keräämisen tavoitteena oli saada näkyväksi yrityksille, mitä mahdollisuuksia kiertotalous voisi tuottaa ja kehen voisi olla yhteydessä yhteistyön merkeissä. Tarjonnan ja tarpeiden keräämistä jatkettiin MAKE-hankkeen tulevissa valmennuspäivissä.

Puuverhoilulle seinälle kiinnitettynä MAKE-hankeen juliste, jossa kiertotalouskuvio. Kiertotalouskuvion päälle on kiinnitetty muistilappuja, joissa osallistujien tarjontaa ja tarpeita.

Kuva 2. Yritysten tarjontaa ja tarpeita kiertotalouskuviolla. (Kuva: Kati Kilponen, muokannut Sini Roine)

Elämän helpottamista ja testaukseen kannustamista

Timo Huhtamäki ja Ida Urmas jakoivat vielä viimeiset vinkin tilaisuuden lopuksi. Huhtamäki peräänkuulutti uusien rutiinien opettamista ja ihmisten elämän helpottamista. Nostetaan asioita puheeksi, jonka jälkeen ihmiset pohtivat niitä ja lopulta ajattelu vaihtuu toiminnaksi. Rutiinien kautta voidaan luoda markkinat kiertotaloudelle. (Huhtamäki 2025.) Urmas halusi kannustaa yrityksiä pilotointiin, eli uuden kokeiluun ja ennakointiin, esim. jo ennen kuin Euroopan unionin säädökset tulevat voimaan. Pilotoinnilla voidaan testata asioita, mutta Urmas halusi muistuttaa, ettei pidä lopettaa liian aikaisin, jos joku ei heti toimi. Täytyy miettiä, mikä tässä ratkaisussa ei toimi ja kehittää ratkaisua eteenpäin. (Urmas 2025.)

Artikkeli on tuotettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta – MAKE-hanketta.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation. 2023. What is the linear economy? Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://www.ellenmacarthurfoundation.org/what-is-the-linear-economy

Ellen MacArthur Foundation. 2026. What is the meaning of a circular economy and what are the main principles? Viitattu 9.3.2026. Saatavissa https://www.ellenmacarthurfoundation.org/topics/circular-economy-introduction/overview

Huhtamäki, T. 2025. Kiertotaloudella luomme uuden talouden. Esitys Kiertotalous käytännössä – työkaluja liiketoimintaan –tapahtumassa 20.5.2025.

Interreg Europe. 2026. DeCo Design Collaboration for Sustainable Business. Viitattu 23.2.2026 Saatavissa https://www.interregeurope.eu/deco

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta. Viitattu 23.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/make

Urmas, I. 2025. Kiertotalouden periaatteet sekä suunnittelu. Esitys Kiertotalous käytännössä – työkaluja liiketoimintaan –tapahtumassa 20.5.2025.

Kirjoittaja

Sini Roine työskentelee projektisuunnittelijana Muotoilulla arvoa kasvavasta elinkaaresta – MAKE-hankkeessa ja on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valmennussarjaa.

Artikkelikuva: Timo Huhtamäki johdattelee kuulijoita kiertotalouteen. (Kuva: Tommi Mustaniemi)

Viittausohje

Roine, S. 2026. Kiertotalouden suunnittelu tutuksi yrityksille. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kiertotalouden-suunnittelu-tutuksi-yrityksille/