Onnistunut teknologian käyttöönotto helpottaa ammattilaisten työtaakkaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä ja potilasturvallisuutta. Kotihoidon resurssipula ja huonosti toimivat tietoliikenneyhteydet voivat silti lisätä uuden teknologian käyttöönoton vastustusta. Teknologiamyönteisyyttä voidaan lisätä kehittämällä kotihoidossa käytössä olevan teknologian käyttäjätukea.

Kirjoittajat: Satu Annala, Sini Heino, Fiona O’Sullivan-Salminen, Tiia Palviainen, Hannele Tiittanen & Tuija Rinkinen

Teknologiamyönteisyydellä tarkoitetaan tässä artikkelissa teknologian hyväksyntää (technology acceptance) ja myönteisiä odotuksia teknologian hyödyistä (Davis ym. 1989, 985; Kivekäs ym. 2020, 229).  Alan tutkimuksessa teknologian hyväksyntää selittävä TAM-malli (Technology Acceptance Model) kuvaa teknologian käyttöön liittyviä asenteita. Teknologian käyttöä kohtaan koettu hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden kokemus on suorassa yhteydessä aikomukseen käyttää teknologiaa. (Davis ym. 1989, 985.) Osittain TAM-malliin pohjautuvan UTAUT-mallin (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology) mukaan teknologian käyttöönottoon liittyy käyttäjän henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi neljä päätekijää: odotukset tehokkuudesta sekä vaivannäöstä, sosiaalinen malli ja käyttöönoton mahdollistavat olosuhteet (Venkatesh ym. 2003, 447; Kivekäs ym. 2020, 232).

Kuviossa 1 on havainnollistettu TAM- ja UTAUT-malleihin pohjautuvia teknologian hyväksyntään vaikuttavia tekijöitä sekä viimeaikaista tutkimusta hyväksyntään liittyen. Esihenkilön tuki, rohkaisu ja empatia lisäävät tehokkaasti teknologian hyväksyntää. Palautteen kysyminen, aito kuunteleminen ja hyödyntäminen prosessien parantamisessa ovat tästä hyviä esimerkkejä.  (Smith 2021, 56.) Asenteisiin ja osaamiseen voidaan työyhteisössä vaikuttaa teknologiakoulutettujen ammattilaisten tuella. Osaamisen lisääntyessä työyhteisön eettinen kuormittuminen vähenee, työhyvinvointi lisääntyy ja teknologian käyttöön sitoutuminen paranee.  (THL 2023a.) Esihenkilöiden teknologiaosaamisen vahvistaminen voi lisätä teknologiamyönteisyyttä työyhteisössä. Työntekijöiden motivaatio on yhtä tärkeää kuin taidotkin (Honkanen ym. 2023; Imeläinen ym. 2022; Virtanen ym. 2021).

Kuvio 1. Teknologiamyönteisyyttä lisäävät tekijät (Davis ym. 1989, 985; Venkatesh ym. 2003, 447; Virtanen ym. 2021; Innokylä 2022; Imeläinen ym. 2022; Lampi & Sihto 2022, 429; Borges do Nascimenton ym. 2023; Pennanen ym. 2023, 45–46, muokannut Satu Annala, Sini Heino, Fiona O’Sullivan-Salminen, Tiia Palviainen, Hannele Tiittanen & Tuija Rinkinen)

Palveluntarjoajien on tärkeää ottaa asiakasrajapinnassa työskentelevät ammattilaiset mukaan työn kehittämiseen ammattilaisten sitoutumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Heille on kertynyt myös arvokasta kokemusperäistä tietoa, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Ammattilaisten osallisuuden vahvistamisella parannetaan palvelujen vaikuttavuutta. (THL 2023b, 122–123.) Myös riittävä digiosaaminen tulee varmistaa IT-tuella tai digikehittäjien, digimentoreiden, koordinaattoreiden tarjoamalla tuella. Organisaatioissa tulisi mahdollistaa moniammatillinen yhteistyö, verkostoituminen ja vuorovaikutus. (Pennanen ym. 2023, 52, 56; Lipponen 2017, 22–23.)

Innovoimalla uusi ratkaisu teknologian käytön tueksi

LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijakoulutuksen (YAMK) opiskelijat tekivät osana opintojaan kehittämistehtävän, jossa he lähtivät innovoimaan Suvanto Care -yrityksen heille antamaa haastetta. Suvanto Care tarjoaa teknologisia ratkaisuja, joilla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista. Suvanto Care haastoi opiskelijoita miettimään, mikä lisäisi ja tukisi kotihoidon työntekijöiden teknologiamyönteisyyttä ja helpottaisi teknologian käyttöä.

Innovointiprosessi käynnistyi perehtymällä aihetta koskeviin tutkimuksiin ja ideoimalla ratkaisuja yhteiskehittämisalusta Mirossa ja hyödyntämällä aivoriihimenetelmää. Seuraavaksi tutustuttiin olemassa oleviin hyväksi todettuihin käytäntöihin, jotka edistävät henkilökunnan digitaalisten sovellusten ja muun teknologian käyttöönottoa ja käyttöä. Benchmarkingia eli vertaiskehittämistä käytetään parhaiden menetelmien ja toimintatapojen tunnistamiseksi, ymmärtämiseksi, soveltamiseksi sekä oppimiseksi ja haasteiden tunnistamiseksi, näin voidaan välttää muissa projekteissa tehtyjä virheitä (Ettorchi-Tardy ym. 2012; Eloranta ym. 2017, 63). Eri organisaatioiden toimintatapojen vertailu tarjosi arvokasta tietoa digimyönteisyyden edistämiseksi esimerkiksi, kuten miten Microsoft 365 -Teams-alustaa voidaan hyödyntää kehittämiseen, vertaistukeen sekä ohjaukseen. Suunnitellun ratkaisun sopivuus vahvistettiin tapaamisessa Suvanto Caren edustajien kanssa, minkä jälkeen ratkaisusta luotiin prototyyppiä Teams-alustalle. Prototyypin luominen auttaa idean paremmassa hahmottamisessa (Eloranta ym. 2017, 63).

Innovointiprosessista syntyi prototyyppi Suvanto ProVerkosto -kanavasta, jonka avulla edistetään hyviä käytäntöjä Suvanto Caren kotihoitoa tukevan teknologian käytöstä ja käyttöönotosta. Prototyyppi tehtiin LAB-ammattikorkeakoulun Teams-alustalle, mutta valmiin ProVerkoston koollekutsujana tulisi toimimaan Suvanto Care ProVerkostossa kotihoidon työntekijät kohtaavat Suvannon käyttäjätuen. ProVerkostoon nimetään kunkin kotihoitoyksikön yhteyshenkilö, joka toimii oman tiiminsä ja Suvannon välillä.

ProVerkosto-kanava mahdollistaa avunpyynnöt, aihe-ehdotukset yhteistä keskustelua varten ja vinkkien saamisen. ProVerkostossa voi verkostoitua muiden vertaisten kanssa ja osallistua säännöllisiin tapaamisiin, ProVartteihin, jotka voivat olla kysymys- ja vastausistuntoja tai teknologiaoppitunteja. Verkostossa käyttäjät voivat saada tukea muilta käyttäjiltä tai saada suoran yhteyden yritykseen. Työyhteisön ProVerkostoon osallistuvalla edustajalla on verkoston kautta mahdollisuus saada ennakkotietoa palvelumuutoksista, päivityksistä ja mahdollisista häiriötilanteista. Kanava koostuu yleisestä keskusteluosuudesta, lisäksi alustalle on koottu usein kysytyt kysymykset ja perehdytysosio, josta materiaalit löytyvät helposti.

Työntekijöiden osallistamisella lisää teknologiamyönteisyyttä

Perinteisiä toimintamalleja ja palveluketjuja tulisi muuttaa ja uudistaa rohkeasti teknologiamyönteisyyden lisäämiseksi. Työntekijöiden osallistaminen digipalvelujen kehittämiseen ja heidän näkökulmiensa huomiointi on olennaista palvelujen käyttöönoton ja käytön onnistumisessa. (Pennanen ym. 2023, 45–46; Lampi & Sihto 2022, 412.) Loppukäyttäjien osallistaminen digipalvelujen suunnitteluun ja käyttöönottoon vähentäisi todennäköisesti muutosvastarintaa (Pennanen ym. 2023, 46). Myös päätöksentekoon ja suunnitteluun osallistaminen todennäköisesti vahvistaa teknologiamyönteisyyttä (Lampi & Sihto 2022, 429).

Innovointiprosessin päätteeksi esitelty ProVerkosto-kanava sai kiitosta Suvanto Care edustajalta helppokäyttöisyydestä, sillä Teams on alustana käytössä lähes kaikkialla kotihoidon yksiköissä ja siten ennestään tuttu ympäristö kotihoidon työntekijöille. ProVerkosto-kanava on kustannustehokas ja nopeasti toteutettavissa eri kotihoidon organisaatioihin. Jatkossa esimerkiksi tekoälypohjaisen Chatbotin kehittämisellä voisi edelleen lisätä teknologian käytön tukea.

Lähteet

Borges do Nascimento, I. J., Abdulazeem, H., Vasanthan, L. T., Martinez, E. Z., Zucoloto, M. L.,Østengaard, L., Azzopardi-Muscat, N., Zapata, T. & Novillo-Ortiz, D. 2023. Barriers and facilitators to utilizing digital health technologies by healthcare professionals. NPJ digital medicine, 2023, Vol.6 (1), 161–161, Article 161. London: Nature Publishing Group. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_doaj_primary_oai_doaj_org_article_f596759d50704fd9b098e472369f7735

Davis, F. D., Bagozzi, R. P. & Warshaw, P. R. 1989. User acceptance of computer technology: A comparison of two theoretical models. Management Science, 35(8), 982–1003. Viitattu 13.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=0&sid=5562edd2-957b-4e92-969c-28d3efab2d51%40redis

Eloranta S., Hautala T., Kinos S. & Salonen K. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-649-4

Ettorchi-Tardy, A., Levif, M. & Michel, P. 2012. Benchmarking: A method for continuous quality improvement in health. Healthcare policy. Vol. 7(4), e101-e119 Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3359088/

Honkanen, K., Kelahaara, E., Grip, J., Lahti, A., Makkula, S. & Kousa, P.  LAB-ammattikorkeakoulu Kotona asumista ja hoitotyötä tukevat teknologia (KOHTI) – hanke. Loppuraportti Päijät-Sote Ikääntyneiden ja kuntoutuksen palvelut. Kotiin vietävät palvelut 4/2023. Viitattu 13.10.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-04/KOHTI-Hanke%202021-2023%20loppuraportti.pdf

Imeläinen, S., Kousa, P. & Ikonen, M. 2022. Sote-henkilöstön teknologiaosaaminen vahvistuu alueellisessa yhteistyössä. LAB RDI Journal. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/sote-henkiloston-teknologiaosaaminen-vahvistuu-alueellisessa-yhteistyossa/

Innokylä. 2022. KOHTI teknologiamyönteisyyttä – Kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämisen valmennuskokonaisuus. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kohti-teknologiamyonteisyytta-kotona-asumista-tukevan-teknologian-hyodyntamisen/kehittamisen-polku

Kivekäs, E., Kekäläinen, H., Kaija-Kortelainen, M., Kinnunen, A., Kämäräinen, P., Aallosvirta, V., & Saranto, K. 2020. Use welfare technology in homecare – A positive expectation of the benefits of technology. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 12(3), 229–240. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.94782

Lampi, A. & Sihto, T. 2022. Kotihoidon teknologiaan liittyvät tunteet. Työelämän tutkimus. Vol. 20(3), 411-435. Viitattu 15.10.2023. Saatavissa  https://doi.org/10.37455/tt.114442

Lipponen, A. 2017. Teknologiaratkaisujen käyttöönottoprosessin kehittäminen kotihoidossa. YAMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tampere. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419708

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R.-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 14.10.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2

Smith, L. 2021. Empathy in remote work communication: A qualitative case study. Master’s thesis. Tampere ammattikorkeakoulu. Master of Business Administration in Educational Leadership. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314114

THL 2023a. Ikäteknologian kansallinen koordinaatio: kohti jatkuvuutta ja yhteistyötä. Ehdotus ikäteknologian kansalliseksi koordinaatiomalliksi ja toimenpiteiksi vuosille 2023–2027. Helsinki. Työpaperi 7/2023.  Viitattu 13.10.2023. Saatavissa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-039-2

THL 2023b. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. Helsinki. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-088-0

Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Laukka, E., Gluschkoff, K. & Heponiemi, T. 2021. Behavior change techniques to promote healthcare professionals’ eHealth competency: A systematic review of interventions. International Journal of Medical Informatics. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1386505621000587?via%3Dihub

Venkatesh, V., Morris, M. G., Davis, G. B. & Davis, F. D. 2003. User acceptance of information technology: Toward a unified view. MIS Quarterly. Vol. 27(3), 425–478. Viitattu 13.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://web-s-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=0&sid=c9dd41f7-0c9c-426a-9f8f-6e1920652f82%40redis

Kirjoittajat

Satu Annala, Sini Heino, Fiona O’Sullivan-Salminen ja Tiia Palviainen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija YAMK-koulutusohjelmassa.

Tuija Rinkinen, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Hannele Tiittanen, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ratkaisu-huutomerkki-k%C3%A4si-pit%C3%A4%C3%A4-3717893/ (Gerd Altmann, Pixabay-license)

Julkaistu 5.2.2024

Viittausohje

Annala, S., Heino, S., O’Sullivan-Salminen, F., Palviainen, T., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2024. Käyttäjätuen kehittämisellä lisää teknologiamyönteisyyttä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kayttajatuen-kehittamisella-lisaa-teknologiamyonteisyytta/