ICF-osaamisen kehittäminen Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyönä

Kirjoittajat: Elina Kinnunen, Pirjo Knuuttila & Kati Ojala

Toimintakyvyn arviointi, kuvaaminen ja edistäminen ovat sosiaali- ja terveysalan työn ydintä. Potilas- ja asiakastietojärjestelmissä toimintakykytieto on kuitenkin usein puutteellista, mikä vaikeuttaa palveluiden suunnittelua ja hoidon jatkuvuutta. (Päijät-Hämeen hyvinvointialue 2024; THL 2025a) Ratkaisuksi tähän haasteeseen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella käynnistettiin koulutusyhteistyö LAB-ammattikorkeakoulun ja Hoidon jatkuvuusmalli Päijät-Häme -hankkeen  kanssa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella rakenteisen toimintakykytiedon kehittäminen on edennyt osana Hoidon jatkuvuusmalli Päijät-Häme -hanketta. Mallissa jokaiselle asukkaalle nimetään omalääkäri–omahoitaja-työpari, joka vastaa hoidon suunnittelusta ja seurannasta, jolloin potilaan hoito toteutuu samoilla nimetyillä ammattilaisilla ilman katkoksia. ICF-pohjainen (International Classification of Functioning, Disability and Health) rakenteinen toimintakykytieto tukee tätä mallia, sillä se antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille yhteisen ja ajantasaisen kuvan potilaan tilanteesta ja helpottaa hoidon pitkäjänteistä suunnittelua.

Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä ICF-luokitus  tarjoaa kansainvälisesti yhtenäisen tavan kuvata toimintakykyä, toimintarajoitteita ja terveyteen liittyviä tekijöitä. Luokitus huomioi myös ympäristötekijät, sillä toimintakyky ilmenee aina tietyssä kontekstissa. (WHO 2025.) ICF:n avulla toimintakykytieto voidaan kirjata standardoidusti ja moniammatillisesti, mikä tukee tiedon vertailua ja hyödyntämistä asiakastyössä sekä sähköisissä tietojärjestelmissä (THL 2025b).

Koulutusyhteistyön toteutus

Vuonna 2025 järjestettiin kymmenen koulutuspäivää Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sote-henkilöstölle. Koulutusten tavoitteena olivat yhteisen ICF-viitekehyksen omaksuminen, valmiuksien luominen rakenteiseen toimintakykytiedon kirjaamiseen ja kansainvälisen ICF-koodiston käyttöönotto. Koska toimintakykytieto on sote-yhteistä tietoa koulutuksen toteutuksissa nähtiin tärkeänä, että koulutukset suunnattiin sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutukset jaoteltiin ikäkaariajattelun mukaisesti; ikääntyneiden parissa työskenteleville, työikäisten parissa työskenteleville sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille.  Tämä mahdollisti osallistujien ajatusten vaihtamisen sekä verkostoitumisen moniammatillisesti eri tulosalueiden välillä.

Koulutuspäiviin osallistui yhteensä 219  henkilöä ja näiden lisäksi koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöllä on mahdollisuus hyödyntää verkossa olevia, hankkeessa toteutettuja koulutusvideota, toukokuuhun 2026 asti. Osallistujat kokivat koulutuksen lisänneen ymmärrystä ICF:n hyödyistä ja käytännön soveltamisesta sekä selkeyttäneen rakenteisen kirjaamisen tavoitteita ja kansallista kehityssuuntaa. Koulutukset loivat vahvan perustan toimintakykytiedon kirjaamisen kehittämiselle organisaatiossa. Koulutuksissa hyödynnettiin asiakascase-esimerkkejä ICF:n osa-alueiden ja kuvauskohteiden omaksumisessa sekä myös ryhmätyöskentelyä toimintakykydatan hyödynnettävyyden ja tiedolla johtamisen visioimisessa.

Kansallinen kehitys ja yhtenäinen kirjaaminen

Kansallinen kehitys rakenteisen toimintakykytiedon ympärillä on osa suurempaa uudistusta, jossa tavoitellaan sote-tiedon parempaa hyödynnettävyyttä. (Anttila ym. 2021; Kanta 2025; THL 2023). Sosiaali- ja terveyshuollossa useat päätökset ja suunnitelmat perustuvat toimintakykytietoon, joka kertoo asiakkaan toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista ympäristötekijöistä. ICF-viitekehyksen mukaisessa toimintakykytiedon kirjaamisessa hyödynnetään merkintää toimintakyvystä sekä toimintakykyarviota, jotka ovat samansisältöiset sekä sosiaali- että terveydenhuollolle. Yhdenmukaisen toiminakykytiedon kirjaamistavan hyödyt näkyvät asiakastyössä, kun toimintakykytiedon tulkinta ja kokonaiskuvan muodostaminen on helpompaa ja nopeampaa. Kirjaamisen tueksi on kehitteillä myös teknologisia ratkaisuja. Yhtenäisellä tavalla kirjatun tiedon hyödyt tulevat esiin lisäksi tiedon toisiokäytössä ja mahdollistaa vertailukehittämisen organisaatioiden välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) velvoittaa (vai suosittelee) ICF:n käyttöön sosiaalihuollossa syksystä 2026 alkaen, ja terveydenhuollossa myöhemmin.  (Anttila 2024, THL 2025c.)

Jatkohaasteet

Toimintakykytiedon rakenteisen kirjaamisen ympärillä tulee tapahtumaan lähivuosina paljon kansallista kehitystä, joka muuttaa soteammattilaisten kirjaamisen tapoja. ICF:n juurtuminen käytäntöön edellyttää edelleen kirjaamisen kulttuurin vahvistamista, selkeitä ohjeita, tukea ja aikaa, sillä tietojärjestelmät eivät vielä täysin mahdollista ICF:n sujuvaa käyttöä. Muutos on merkittävä, ja henkilöstö tarvitsee esihenkilöiltä vahvaa sitoutumista ja aktiivista tukea, jotta rakenteinen toimintakykytieto vakiintuu osaksi arjen kirjaamista. ICF tarjoaa vahvan perustan toimintakykytiedon yhtenäistämiselle ja hyödyntämiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja LAB-ammattikorkeakoulun koulutusyhteistyö on ollut tärkeä askel kohti kansallisia tavoitteita ja parempaa tiedolla johtamista.

Lähteet

Anttila, H., Jeskanen, J., Konttinen, R., Mäkelä, M., Pättikangas, M., Räty, T.,  Taina, J. & Valkeinen, H.  2021. Työ- ja toimintakykytiedon konsepti. 11/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158260

Anttila, H. (toim.) 2024. Kirjaamisopas: Toimintakyky. THL.  Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULRAKI?preview=/152102782/222789729/Kirjaamisopas_Toimintakyky_4-2024%20.pdf

Kanta. 2025. Potilastietovaranto. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://www.kanta.fi/ammattilaiset/potilastietovaranto

Päijät-Hämeen hyvinvointialue. 2024. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Hoidon jatkuvuusmalli Päijät-Häme. Hankesuunnitelma.

THL. 2023. Sote-asiakastiedon laatu. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/mita-tiedonhallinta-on-/sote-asiakastiedon-laatu

THL. 2025.  Hoidon jatkuvuusmallia pilotoidaan RRP:ssä seitsemällä hyvinvointialueella – THL kerää tilannekuvaa kansallisesta kehittämisestä. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/-/hoidon-jatkuvuusmallia-pilotoidaan-rrp-ssa-seitsemalla-hyvinvointialueella-thl-keraa-tilannekuvaa-kansallisesta-kehittamisesta

THL. 2025b. ICF-luokitus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.10.2025. Saatavissa. https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/icf-luokitus

THL. 2025c. Toimintakykytiedon kirjaamisopas on julkaistu. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://thl.fi/-/toimintakykytiedon-kirjaamisopas-julkaistu

World Health Organization WHO. 2025. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Viitattu 15.10.2025. Saatavissa https://www.who.int/standards/classifications/international-classification-of-functioning-disability-and-health

Kirjoittajat

Elina Kinnunen  toimii asiantuntijana Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Hoidon jatkuvuusmalli Päijät-Häme -hankkeessa.

Pirjo Knuuttila toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiakoulutuksessa lehtorina ja kuuluu ICF-kouluttajien valtakunnalliseen verkostoon.

Kati Ojala toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa lehtorina ja kuuluu ICF-kouluttajien valtakunnalliseen verkostoon.

Artikkelikuva: Koulutussarjan viimeisessä työpajassa pohdittiin toimintakykytiedon hyödyntämistä tiedon johtamisen näkökulmasta.

Viittausohje

Kinnunen, E., Knuuttila, P. & Ojala, K. 2025. ICF-osaamisen kehittäminen Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/icf-osaamisen-kehittaminen-paijat-hameen-hyvinvointialueen-ja-lab-ammattikorkeakoulun-yhteistyona/