Hyvä aloitus kantaa pitkälle: miten perehdytys rakentaa hoitoalan työhyvinvointia ja sitoutumista

Hoitoalan työhyvinvointi ei synny pelkästään työvuoroista, palkkauksesta tai resursseista. Sen juuret ulottuvat paljon syvemmälle – aina siihen hetkeen, kun uusi työntekijä astuu työpaikan ovesta sisään. Ensimmäiset päivät ja viikot voivat ratkaista, kokeeko työntekijä olevansa turvassa, arvostettu ja osa yhteisöä. Ja juuri nämä kokemukset määrittävät pitkälti myös sen, sitoutuuko hän työhönsä ja organisaatioonsa.

Kirjoittajat: Suvi Suonpää & Anne Suikkanen

Kun uusi työntekijä aloittaa hoitoalalla, hän kohtaa usein tilanteen, jossa kaikki on uutta: työtehtävät, asiakkaat, tilat, toimintatavat ja työyhteisö. Tässä vaiheessa työhyvinvointi ei ole vielä rutiinia tai arjen sujuvuutta, vaan ennen kaikkea tunnetta siitä, että hän ei ole yksin. Hyvä perehdytys antaa työntekijälle mahdollisuuden hengittää, kysyä ja oppia ilman pelkoa siitä, että hän kuormittaa muita tai tekee virheitä. Se luo perustan psykologiselle turvallisuudelle, joka on työhyvinvoinnin keskeinen edellytys. (Suonpää 2026, 23.)

Kun perehdytys etenee rauhallisesti ja selkeästi, työntekijä alkaa hahmottaa työnsä kokonaisuuden. Hän ymmärtää, mitä häneltä odotetaan ja miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Tämä vähentää epävarmuutta ja vahvistaa työn hallinnan tunnetta, joka on yksi tärkeimmistä työhyvinvoinnin lähteistä. Kun työntekijä kokee hallitsevansa työnsä, hän voi paremmin ja jaksaa paremmin. Ja kun hän voi hyvin, hän sitoutuu työhönsä vahvemmin. (Suonpää 2026, 23.)

Kohtaamisen tapa vaikuttaa uuden työntekijän hyvinvointiin ja sitoutumiseen

Työyhteisön tapa kohdata uusi työntekijä vaikuttaa suoraan siihen, millaiseksi hänen hyvinvointinsa ja sitoutumisensa kehittyvät (Rauta ym. 2025; Syvänen ym. 2017; Tanskanen 2019, 71; Valdes ym. 2021, 18–23). Hoitoalalla kollegoiden tuki ja läsnäolo ovat usein se voima, joka kannattelee arjessa. Toinen artikkelin kirjoittajista on saanut kokea tämän hyvin konkreettisesti. Eräässä työpaikassa jo haastattelutilanne loi vahvan tunteen siitä, että hän oli aidosti tervetullut. Myöhemmin, kun työt alkoivat, palvelujohtaja otti hänet mukaansa tilanteisiin, jotka eivät varsinaisesti kuuluneet työnkuvaan, mutta joiden kautta hän pääsi nopeasti sisälle organisaation arkeen. Ele oli pieni, mutta vaikutus suuri: se kertoi, että aloitus ja siihen liittyvät tunteet olivat esihenkilölle aidosti tärkeitä. Heti alusta annettu vastuu ja vapaus vahvistivat tunnetta siitä, että häneen luotettiin, ja tämä loi vahvan pohjan työhyvinvoinnille ja sitoutumiselle.

Kokemusta on myös täysin vastakkaisesta aloituksesta. Toisessa työpaikassa annettiin tarkka aika, jolloin saapua ensimmäisenä työpäivänä, mutta kukaan ei ollut vastassa. Kukaan ei tuntunut tietävän, että uusi työntekijä aloittaisi juuri sinä päivänä. Perehdyttäjä saapui puoli tuntia myöhemmin, ja perehdytys eteni kiireessä ja pirstaleisesti. Jo ensimmäisten tuntien aikana syntyi tunne siitä, että aloitus oli jäänyt suunnittelematta ja että hän oli ylimääräinen. Tällainen kokemus ei ainoastaan heikennä työhyvinvointia, vaan myös murentaa luottamusta ja sitoutumista jo ennen kuin työ on kunnolla alkanut.

Huono aloitus voi siis murentaa työhyvinvoinnin jo ennen kuin se ehtii rakentua. Jos perehdytys on kiireinen, pirstaleinen tai epäselvä, työntekijä voi kokea jäävänsä yksin. Epävarmuus kasvaa, ja epävarmuus muuttuu nopeasti kuormitukseksi. Moni hoitoalan työntekijä kertoo, että he tiesivät jo ensimmäisten viikkojen aikana, aikovatko he jäädä kyseiseen työpaikkaan vai eivät. Tämä kertoo siitä, kuinka ratkaiseva merkitys aloituksella on.

Hyvä aloitus on lopulta lupaus tulevasta. Se kertoo työntekijälle, että hänen hyvinvointinsa on tärkeää ja että hänen onnistumisensa on yhteinen tavoite. Kun työntekijä otetaan vastaan arvostavasti ja hänelle annetaan mahdollisuus oppia turvallisesti, hän ei sitoudu vain työhönsä, vaan hän sitoutuu yhteisöön, joka haluaa hänen onnistuvan. Työhyvinvointi ja sitoutuminen eivät siis ole erillisiä ilmiöitä, vaan saman kokemuksen kaksi puolta. Ja tuo kokemus alkaa ensimmäisestä päivästä. (Suonpää 2026, 22.)

Lopulta hyvä aloitus on paljon enemmän kuin perehdytyksen tekninen toteutus. Se on tapa kertoa työntekijälle, millaiseksi hänen tulevaisuutensa tässä työyhteisössä voi muodostua. Kun työntekijä kokee jo ensimmäisten viikkojen aikana tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja tuetuksi, hän rakentaa suhteen työhönsä, joka kestää myös kiireen, muutosten ja arjen haasteiden yli. Työhyvinvointi ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan siitä, että työntekijä tuntee olevansa tärkeä osa yhteisöä. Ja kun tämä kokemus syntyy heti alussa, sitoutuminen ei ole erillinen tavoite, vaan luonnollinen seuraus hyvin hoidetusta alusta. (Hakalahti & Karhinen 2022; Halonen 2014; Lehto 2022.)

Lähteet

Hakalahti, E. & Karhinen, M. 2022. Sairaanhoitajien työhön sitoutumisen ja urakehityksen edistyminen. Pro gradu – tutkielma. Tampereen Yliopisto, Tampere. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211238559

Halonen, T. 2014. Onnistunut perehdytys Riihimäen seudun terveyskeskuksen vuodeosastoilla – Hyvällä perehdytyksellä vetovoimainen vuodeosasto. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2026. Saatavilla https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71142/Onnistunut%20.pdf?sequence=1

Lehto, M. 2022. Laadukas perehdytys työhön sitouttavana tekijänä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. YAMK opinnäytetyö. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403072919

Rauta, S., Junttila, K., Strandell-Laine, C., Peltokoski, J. & Haapa, T. 2025. The quality of orientation for newly hired nurses in acute care settings in a university hospital: A cross-sectional study. Applied Nursing Research. Vol 81. February 2025. Viitattu 22.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.apnr.2025.151903

Suonpää, S. 2026. Hoitohenkilöstön näkemyksiä perehdytyksen yhteydestä työhön sitoutumiseen ja työhyvinvointiin ikääntyneiden palveluasumisessa. LAB-ammattikorkeakoulu, terveysala. Viitattu 19.3.2026. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603254967

Syvänen, S., Strömberg, S. & Kokkonen, A. 2017. Parempi vanhustyö – menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Teoksessa Kulmala, J. (toim.). Dialogisen johtamisen työkalut. Jyväskylä: PS-kustannus. 140.

Tanskanen, K. 2019. Sairaanhoitajan työhön sitoutuminen. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190333

Valdes, E., Sembar, M., & Sadler, F. 2021. Onboarding New Graduate Nurses Using As-sessment-Driven Personalized Learning to Improve Knowledge, Critical Thinking, and Nurse Satisfaction. Journal for Nurses in Professional Development. Vol 39(1), 18-23, ½, 2023. Viitattu 22.3.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34678802/

Kirjoittajat

Suvi Suonpää on lähihoitaja ja sairaanhoitaja, joka on edennyt hoitoalan arjesta vastaavaksi sairaanhoitajaksi. Hän on suorittanut lähiesihenkilön ammattitutkinnon ja viimeistelee juuri YAMK-opintojaan Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla tutkinnossa. Suvia ohjaa vahva kiinnostus työhyvinvointiin ja siihen, miten hyvä aloitus voi muuttaa koko työuran suunnan.

Anne Suikkanen FT, TtM, toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina ja Diverse and Inclusive Working Life -tutkimusryhmässä asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1575611 (CC0)