Hallinnan tunne auttaa jaksamaan työssä paremmin

Kirjoittajat: Pauliina Hyry & Sari Suominen

Lappi (2022, 33, 41) kertoo, että hallinnan tunne koostuu kolmesta tekijästä: merkityksellisyydestä, hallittavuudesta ja ymmärrettävyydestä. Työn merkityksellisyys tarkoittaa, että pystyy vaikuttamaan siihen, millaista työtä tekee. Hallittavuus liittyy siihen, miten työtään tekee. Ymmärrettävyys tarkoittaa puolestaan, että saa palautetta ja kannustusta ja tietää tekevänsä oikeita asioita.

Työssä jaksaminen on koko työyhteisön hyvinvoinnin perusta. Kun työskennellään paineen alla ja jatkuvassa muutoksessa, tulee varmistaa, että osaaminen vastaa haasteita. Työroolin tulee olla selkeä, työn sisällön mielekästä ja merkityksellistä sekä työn tekemisen itsenäistä. Lisäksi työssä tulee olla mahdollisuus kehittymiselle ja osallistumiselle. Hyvä itsensä johtaminen mahdollistaa työn hallinnan. Hallinnan tunne taas vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Jos osaaminen ei vastaa työn haasteita, se alkaa kuormittaa ja johtaa väsymiseen ja uupumiseen. (Sydänmaanlakka 2022, 114.)

Kun työntekijä kokee menettävänsä hallinnan tunteen, on tärkeää, että sen voi rehellisesti kertoa omalle esihenkilölleen. Jos tehtävien hoitamisessa esiintyy ongelmia, on ensisijaisesti esihenkilön tehtävä selvittää, mikä on ongelmana ja etsiä sopivat keinot tilanteen ratkaisemiseksi. Ongelmien selvittäminen vaatii avointa vuorovaikutusta, jotta pystytään pureutumaan ongelmien ytimeen. Hallinnan tunteeseen liittyy myös ennakoitavuus: kun työntekijä pystyy suunnittelemaan esimerkiksi työpäiviensä kulun ja lomiensa ajankohdan, se lisää hallinnan tunnetta elämästä yleisesti.

Esihenkilön rooli jaksamisen ja pysyvyyden tukemisessa

Esihenkilö pystyy luomaan otolliset puitteet jaksamiselle ja pysyvyydelle, mutta ihan kaikkeen sekään ei riitä. Työntekijöiden oma elämäntilanne ja oma resilienssi määrittelevät sen, kuinka he pystyvät hallitsemaan omaan työtään, kuinka merkitykselliseksi sen kokevat ja kuinka hyvä hallinnan tunne heillä on työssään ja koko elämässään ylipäätään. Lapin (2022, 61) mukaan mikäli henkilö kokee, että elämään on vaikea saada hallinnan tunnetta työstä, kannattaa sitä etsiä muilta elämän osa-alueilta. Työpaikalla aiheutuva kuormitus ei pelkästään selitä sitä, miksi jotkut uupuvat ja toiset eivät. Jaksamisen kokemukseen vaikuttavat aina myös yksilön persoonallisuus, ajattelu- ja toimintatavat sekä muu elämä, eli kyse on kokonaisuudesta.

Lähiesihenkilön näkökulmasta olennaista on ajan tasalla pysyminen jokaisen alaisen tilanteesta. Se vaatii läsnäoloa, avointa ja runsasta keskustelua sekä aktiivista seuraamista ja varhaista tilanteisiin puuttumista. Seuranta ja puuttuminen eivät tarkoita kielteisesti koettua kyttäämistä tai tarkkailua, vaan vilpitöntä halua auttaa työntekijää, jos esimerkiksi tämän elämäntilanne muuttuu tai käytös alkaa muuttua. Esihenkilön on oltava aktiivisessa roolissa ja ohjattava työntekijä työterveyden tai muun avun piiriin, tehtävä järjestelyjä ja mietittävä yhdessä työntekijän kanssa parasta mahdollista ratkaisua. Työn keventäminen ja etätyö ovat tyypillisiä keinoja, jos jaksamisen kanssa on haasteita. Kun työntekijä kokee, että häntä halutaan aidosti auttaa, se lisää arvostusta työnantajaa kohtaan, mikä lisää työn mielekkyyttä ja parantaa pysyvyyttä.

Keskustelun ja kohtaamisen voima

Hyryn (2025, 53, 56) YAMK-opinnäytetyössä haastateltiin finanssialan organisaation lähiesihenkilöitä. Haastattelutulosten mukaan psykologisesti turvallinen ilmapiiri, avoin keskustelukulttuuri ja jokaisen työntekijän oikeudenmukainen kohteleminen antavat hyvät edellytykset työssä onnistumiseen. Välittämistä voi osoittaa monella tavalla: kiittämällä, palkitsemalla sekä puuttumalla tilanteisiin oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti.

Esihenkilön tulisi johtaa omalla persoonallaan ja hyödyntää omia vahvuuksiaan. Esihenkilöt ovat erilaisia sekä tiimit vaihtelevat ja rakentuvat erilaisista persoonista. Jokainen työntekijä ansaitsee tulla kohdatuksi yksilönä. Kun työntekijät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, tulleensa arvostavasti kohdatuiksi ja kuulluiksi, lisääntyvät yleinen hyvinvointi ja sitoutuneisuus omaa työtä, tiimiä ja työnantajaa kohtaan.

Työntekijän suhde omaan esihenkilöönsä on siten avainasemassa henkilön hyvinvoinnin ja tehokkuuden kannalta. Yhtenäinen, hyvä organisaatiokulttuuri ja yhteisesti sovitut johtamisen pelisäännöt vahvistavat puolestaan tervettä työyhteisöä. (Luutonen & Murtomaa 2025, 198–199.)

Esihenkilön pitäisi siis tuntea alaisensa ja tietää heistä sekä heidän elämästään muutakin kuin vain suoriutumisen taso. Esihenkilötyössä tärkeintä on aina keskusteleminen. Se on edellytys työyhteisön hyvinvoinnille ja luottamuksen rakentamiselle. Kannattaa keskustella usein: kahden kesken, tiimin kanssa ja koko yksikön kesken. Kun keskustelua on paljon, vältetään epäselvyyksiä, väärinymmärryksiä ja väärän tiedon levittämistä. (Hyry 2025, 56.)

Lähteet

Hyry, P. 2025. Lähiesihenkilötyö jaksamisen ja pysyvyyden tukena finanssialan asiakaspalvelussa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutus. Lahti. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812963

Lappi, T. 2022. Eroon työuupumuksesta. Jaksamisen johtaminen työpaikoilla. Helsinki: Alma Talent.

Luutonen, N. & Murtomaa, M. 2025. HR. Opas moderniin henkilöstöjohtamiseen. Helsinki: Alma Insights.

Sydänmaanlakka, P. 2022. Johtajan kokonaiskuntoisuus. Haasteena jatkuva uudistuminen. Helsinki: Kauppakamari.

Kirjoittajat

Pauliina Hyry on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun uudistavan johtamisen YAMK-koulutuksesta.

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/team-friendship-group-hands-4529717/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Hyry, P. & Suominen, S. 2025. Hallinnan tunne auttaa jaksamaan työssä paremmin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hallinnan-tunne-auttaa-jaksamaan-tyossa-paremmin/