Haavahoidon erikoistumisopinnoissa kehitetään hoidon laatua ja parannetaan kustannusvaikuttavuutta kroonista haavaa sairastavan parhaaksi

Krooniset haavat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste. Väestön ikääntyminen, diabeteksen yleistyminen sekä verisuonisairauksien lisääntyminen kasvattavat jatkuvasti niiden potilaiden määrää, jotka tarvitsevat pitkäaikaista haavanhoitoa. Krooninen haava ei ole pelkästään paikallinen kudosvaurio, vaan usein merkki taustalla olevasta sairaudesta tai useiden sairauksien yhteisvaikutuksesta. Siksi hoidon onnistuminen edellyttää systemaattista, moniammatillista ja potilaslähtöistä hoitopolkua.

Kirjoittaja: Katja Kylliäinen

Hoitopolun kehittäminen on tärkeää

Kroonisen haavan paraneminen voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Hoitoketjuun osallistuu usein useita ammattilaisia perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ilman yhtenäisiä toimintamalleja hoito voi pirstaloitua, mikä viivästyttää diagnostiikkaa, lisää käyntikertoja ja kasvattaa kustannuksia. Tutkimuksissa on tunnistettu hoidon hajanaisuus, tiedonkulun puutteet ja vaihtelevat käytännöt merkittäviksi laadukasta hoitoa heikentäviksi tekijöiksi. (Sandell 2026)

Käypä hoito -suosituksen (2021) mukaan kroonisen haavan hoidossa ratkaisevaa on haavan syyn tunnistaminen mahdollisimman varhain sekä yksilöllisen hoitosuunnitelman laatiminen heti hoidon alkuvaiheessa. Mitä aiemmin oikea diagnoosi ja tarkoituksenmukainen hoito aloitetaan, sitä parempi on paranemisennuste.

Haavahoidon asiantuntija – erikoitumiskoulutuksessa 2025-2026, opiskelija Eeva-Maria Hämäläinen toteutti kehittämistehtävänään Alajärven sosiaali- ja terveyskeskukseen, hoitopolku- kuvauksen haavapotilaan hoidosta. Hän kehitti hoitopolkukaavion, joka sisältää lääkärin tekemän haavadiagnoosin sekä haavahoitajan tekemän hoitosuunnitelman. Samalla kehitettiin strukturoitu hoitosuunnitelma potilastietojärjestelmään. Järjestelmään koottiin myös haavan diagnoosikoodit, läheteohjeet ja -kriteerit erikoissairaanhoitoon. (Hämäläinen 2026)

Hyvän hoitopolun keskeiset vaiheet

Kroonista haavaa sairastavan henkilön hoitopolku alkaa huolellisesta alkukartoituksesta. Tällöin arvioidaan haavan etiologia, koko, sijainti, paranemista hidastavat tekijät sekä potilaan kokonaistilanne. Samalla selvitetään muun muassa verenkierto, diabetes, ravitsemustila, toimintakyky ja mahdolliset infektiot. (Käypä hoito -suositus 2021)

Erityisen tärkeää on, että vastuut ja toimintatavat ovat selkeitä kaikille hoitoon osallistuville toimijoille. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä ja hoidon viivästymiseltä. (Sandell 2026; Aakko ym. 2023). Hämäläisen tarkoituksena olikin huomioida tämä niin, että haavalääkäri on aina sama. Tällöin lääkärin konsultaatio, esim. lääkityksestä tai hoitolinjasta vie vähemmän aikaa, koska lääkäri on jo tavannut kaikki haavapotilaat diagnoosin asettamisen yhteydessä. Hoidon jatkuvuutta lisää myös se, että haavapotilaita hoitaa haavahoitaja itse. (Hämäläinen 2026)

Hoitosuunnitelma tukee jatkuvuutta

Hyvin laadittu hoitosuunnitelma toimii koko hoitoprosessin perustana. Se ohjaa hoidon etenemistä ja siihen kirjataan kaikki hoitoon liittyvät osa-alueet. Lisäksi suunnitelmassa määritellään, milloin hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja milloin tarvitaan lisäselvityksiä tai hoitolinjan muutoksia. (Käypä hoito -suositus 2021; HOTUS 2025)

Alajärven Sosiaali- ja terveyskeskuksessa haavahoitajan resurssit eivät yksin riitä hoitamaan kaikkia haavapotilaita eikä edes jokaista kroonista haavapotilasta. Haavahoitajan päätehtävänä on hoitosuunnitelman tekeminen, haavahoidon koordinointi sekä haastavimpien haavojen hoito. Hoitopolun ydinajatuksena on saada asianmukainen haavapotilaan hoito alkamaan mahdollisimman nopeasti, asettaen haavadiagnoosi viiveettä, selvittää hoitosuunnitelman muodossa kaikki haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät mahdollisimman nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, sekä ohjata potilas ilman viivettä jatkohoitoon, jos tilanne sitä vaatii. (Hämäläinen 2026)

Yhtenäinen hoitopolku parantaa vaikuttavuutta ja vähentää kustannuksia

Kroonisten haavojen hoito aiheuttaa terveydenhuollolle merkittäviä kustannuksia, jotka muodostuvat muun muassa vastaanottokäynneistä, hoitotarvikkeista, kotihoidon palveluista sekä mahdollisista sairaalahoitojaksoista. Mitä pidempään haavan paraneminen viivästyy, sitä enemmän sekä potilas että terveydenhuoltojärjestelmä kuormittuvat. Tämän vuoksi oikea-aikainen diagnostiikka, hoitosuunnitelman laatiminen ja hoidon koordinointi ovat keskeisiä tekijöitä kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. (Aakko ym. 2023; Käypä hoito 2021.)

Yhtenäinen hoitopolku tukee myös potilaan kokemaa hoidon laatua. Kun hoitovastuut ovat selkeitä ja hoito etenee suunnitelmallisesti, potilas tietää, keneen ottaa yhteyttä ja miten hoito etenee. Samalla voidaan vähentää tarpeettomia käyntejä, päällekkäisiä tutkimuksia ja hoidon viivästymistä. Hoidon jatkuvuus lisää potilaan sitoutumista omahoitoon ja luo edellytyksiä paremmille hoitotuloksille. Kehittämistyön tuloksena luotu toimintamalli tarjoaa rakenteen, jonka avulla kroonista haavaa sairastavan henkilön hoito voidaan toteuttaa aiempaa yhdenmukaisemmin, vaikuttavammin ja potilaslähtöisemmin. (Hämäläinen 2026).

Moniammatillista ja potilaslähtöistä haavahoitoa

Kroonisten haavojen hoitopolkujen kehittämisen tavoitteena on yhdistää laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Näihin tavoitteisiin päästään parhaiten silloin, kun hoito perustuu tutkimusnäyttöön, selkeisiin vastuihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Potilas ei ole hoitopolun kohde vaan aktiivinen toimija, jonka osallistuminen omaan hoitoonsa tukee paranemista ja lisää elämänlaatua.

Haavahoidon erikoitumiskoulutuksessa keskitytään näihin kaikkiin osa-alueisiin ja opiskelijat ovat tärkeässä roolissa omissa organisaatioissaan, kehittämässä hoitoa potilaan parhaaksi.

Lähteet

Aakko, J., Mehmeti, A., Tuompo, W., Linna, M., Saimanen, E., Lampinen, M. & Ahlamaa, J. 2023. Kohti vaikuttavuusperusteista haavanhoitoa: kroonista haavaa sairastavien potilaiden hoidon toteuttamisen ja kustannusten arviointi Eksotessa. Suomen Lääkärilehti. Viitattu 8.8.2026. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d6899579-7195-4634-84f0-1252321adce8/content

HOTUS. 2025. Kroonista haavaa sairastavan henkilön omahoidon ohjaus ja kansalaissuositus Kroonisen haavan omahoito. Viitattu 10.8.2026. Saatavissa https://hotus.fi/wp-content/uploads/2025/06/kansalaissuositus-kho-2.pdf

Hämäläinen, E. 2026. Kroonista haavaa sairastavan potilaan hoitopolku ja hoitosuunnitelma Alajärven sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Haavahoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulu. Julkaisematon.

Käypä hoito -suositus. 2021. Krooninen alaraajahaava. Viitattu 14.8.2026. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50058

Sandell, S. 2026. Kroonisen haavan hoitopolku terveysasemalla. YAMK-opinnäytetyö, Vaasan ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.8.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/925824/Sandell_Stina.pdf?sequence=2