LAB-ammattikorkeakoulussa on käynnissä Future Learning (FL) -ohjelma, jonka tavoitteena on vastata toimintakulttuurin ja opettajuuden muutokseen. FL tukee LAB strategian ja oppimisen toimintamallin toteutumista sekä oppimisympäristöjen monipuolista käyttöä. FL varmistaa kilpailukykyistä koulutustarjontaa ja koulutuksen toteutusta. Tämän artikkelin tarkoituksena on nostaa esille pedagogisen toiminnan kehittämistarpeita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittajat: Minna Markkanen, Anne Suikkanen & Hannele Tiittanen

Työelämä muuttuu teknologisen murroksen, vihreän siirtymän, muuttuvien työ- ja elinkeinorakenteiden ja muun muassa väestön ikääntymisen myötä. Siirrymme kohti yhä tietointensiivisempää palvelutaloutta, jonka seurauksena myös työelämässä tarvittava osaaminen on muutoksessa. Jatkuvan oppimisen ja uudistumisen tarve työelämässä lisääntyy nopeasti. (Eurofound 2023.) Henkilöstön suorituskykyyn ja osaamisen edistämiseen keskittyminen ovat avainasemassa sellaisen organisaation rakentamisessa, jolla on edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa (Poynton ym. 2024).

Tähän muutokseen LAB-ammattikorkeakoulu vastaa kehittämällä korkeakoulupedagogiikkaa Future Learning -ohjelmalla, jossa siirrytään yhä vahvemmin tutkintokeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen. Tällä lähestymistavan muutoksella pyritään auttamaan opiskelijoita tunnistamaan kaikki se eri tavoin saavutettu osaaminen, jota heillä on, ja tukemaan opiskelijoita kehittämään sekä hyödyntämään taitojaan yhä monipuolisemmin. Osaaminen nähdään tutkintoa tai ammattia laajemmin (Ketamo ym. 2022).

Osaamisperustaisuus LAB-ammattikorkeakoulun toimintamallina tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Keskeistä osaamisperusteisessa koulutuksen toteutuksessa ovat opiskelijan osaamisen itsearviointi ja osaamisen kehittäminen sekä saavutetun osaamisen osoittaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Opettajalta edellytetään taitoa tunnistaa ja arvioida opiskelijan osaamista riippumatta siitä, missä tai miten se on hankittu. Näin opiskelijalle rakentuvat koulutukseen yksilölliset opiskelupolut. Opetussuunnitelma rakentuu osaamiskokonaisuuksista tai -alueista, joille asetetaan osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan ja hänelle laaditaan yksilölliset osaamistavoitteet ja suunnitelma osaamisen täydentämiseksi eri tavoin. (Alaniska ym. 2019.)

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen – arviointi –julkaisussa (Toom ym. 2023, 223) todetaan, että korkeakouluissa on tarvetta kehittää pedagogista keskustelua oppimisesta ja opettamisesta. Lisäksi tulevaisuuden visiointi nähdään keskeisenä, kun korkeakoulutusta uudistetaan. Yhteinen keskustelu edistää kehittämisen yhteistä suuntaa ja myönteistä ilmapiiriä. (Toom ym. 2023, 223.) FL ohjelma tukee opetuksen rakenteiden, toimintatapojen, järjestelmien ja pedagogiikan kehittymistä sekä kannustaa sisäiseen yhteistyöhön.

Uusia suuntia pedagogiseen kehittämiseen

Osaamisperusteisuuden kehittämistarpeita on nostettu esille henkilöstön ja opiskelijoiden Howspace-tiloissa, jonne he ovat pystyneet tuomaan kommentteja osaamisperustaisuudesta. Future Learning -ohjelman puitteissa henkilöstöä ja opiskelijoita on myös tavattu sekä osallistettu tuomaan esille ajatuksia pedagogiikasta ja opettajuuden muutoksesta.  Henkilöstön ja opiskelijoiden kommentit ovat poikenneet jossain määrin toisistaan, kun osaamisperustaisuutta on tarkasteltu eri näkökulmista. Henkilöstön kommentoinnissa on näkynyt opiskelijalähtöinen ajattelu ja esille on noussut erityisesti geneeristen taitojen merkitys opetuksessa, yksilölliset oppimistarpeet ja joustavuuden lisäämisen opetuksen suunnittelussa sekä kyky haastaa opiskelijan sisäistä motivaatioita ja innostusta oppimiseen.  Lisäksi työelämän kanssa tehtävä yhteistyö ja työelämästä saatujen kokemusten merkityksellisyys osana oppimisprosessia nähdään tärkeänä kehittämisen kohteena.  Osaamisperustaisuuden kehittämiseksi on kaivattu yhteisiä pedagogisia linjauksia ja yhteistä keskustelua osaamisperustaisuuden toteuttamista käytännössä.

Henkilöstön esille nostamat asiat pedagogisista kehittämistarpeista vastaa hyvin eri ennakointimateriaaleista nousevia ajatuksia koulutuksen tulevaisuuteen liittyen. Opetushallituksen julkaisema Koulutus tulevaisuudessa -raportti (Nyyssölä 2022) tuo esille geneerisen osaamisen yhtenä merkittävänä tulevaisuuden osaamistaitona. Näitä ovat esimerkiksi ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, tiedon arviointitaidot, innovaatio-osaaminen ja vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Myös World Economic Forumin (2023) laaja raportti tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista nostaa esille geneerisen osaamisen tulevaisuuden työelämätaitona, etenkin monimutkaisten ongelmien ratkaisutaidon, kriittisen ajattelukyvyn ja luovuuden. OECD (2019) näkee tulevaisuuden osaamisina myös empatiakyvykkyyden ja vastuullisuuden. Geneeristen osaamisen lisäksi teknologian kehittymiseen liittyvä osaamistarve tulee vahvasti esille eri alojen kohdalla, teknologian kehittyminen lisää myös koulutuksen toteuttamisen ja opetuksen henkilökohtaistamisen mahdollisuuksia (Nyyssönen 2022). Huuskon ja Pyykön (2021) mukaan opetussuunnitelman sisältämät geneeriset osaamistavoitteet edistävät asiantuntijuuteen kasvua ja lisäävät opiskelijan mukautumiskyvykkyyttä ennakoimattomissa tilanteissa.

Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen — arviointi -julkaisussa (Toom ym. 2023), opiskelijat toivoivat korkeakoulutuksen rakenteisiin ja järjestämiseen joustavuutta sekä opiskelun ja muun elämän joustavampaa yhteensovittamista. Tämän lisäksi opiskelijat toivoivat opintojen sisältävän enemmän digitaalisia ratkaisuja joustavuuden lisääjinä sekä osaamisperustaisuuden entistä parempaa hyödyntämistä (Toom ym. 2023). LABin opiskelijoiden kehittämistoiveena on, että opinnot sisältäisivät enemmän käytännön työtehtäviä ja projekteja, aktiivista osallistamista ja vähemmän passiivista opiskelua. Opiskelijat toivovat myös, että osaamistavoitteet olisivat selkeät ja niistä viestittäisiin selkeästi, jotta ne olisivat ymmärrettävät suhteessa siihen mitä edellytetään opittavaksi. Opiskelijat peräänkuuluttavat opettajien sitoutumista osaamistavoitteisiin ja opiskelijan oppimisprosessin ohjaamiseen. Työelämälähtöinen toiminta aidoissa työelämäympäristöissä ja tehtävien kytkeminen aitoihin työelämätilanteisiin ja tarpeisiin innostaa ja motivoi opiskelijoita (Virtanen ym. 2022). Lisäksi työelämälähtöinen oppiminen edistää opiskeltavan asian sisältöön liittyvää oppimista ja työelämäosaamista, erityisesti työelämässä tarvittavia yhteistyötaitoja. Opetuksessa tulisikin kehittää työelämäläheisiä toteutuksia ja työelämäpedagogisia malleja, joissa teoreettinen, kokemuksellinen ja käytännön tieto yhdistyvät dynaamiseksi kokonaisuudeksi. (Kuoppala 2019.)

Future learning vastaa tulevaisuuden oppimisen ja osaamisen kehittämisen muutoksiin

Teknologian nopea kehitys ja toimintaympäristöjen muutokset haastavat opetussuunnitelman tekijöitä ja tulevaisuuden osaamistavoitteiden laatimista. Pajarren ja Nikanderin (2020) mukaan on tärkeää, että opetussuunnitelma sisältää geneerisiä tavoitteita ja että tavoitteet ovat kuvattu niin selkeiksi, että opiskelija osaa arvioida ja kuvata omaa osaamistaan niiden avulla. Jos geneeriseen osaamiseen liittyviä tavoitteita ei ole kuvattu osaamistavoitteissa niin opiskelijan voi olla haastavaa ymmärtää erilaisia opintojakson toteutuksen muotoja, joissa opitaan esimerkiksi työelämässä tarvittavia moniammatillisuuden tai tiimityön taitoja. Opiskelijan kyky kuvata ja tehdä näkyväksi omaa osaamistaan on tärkeää myös opiskelijan urakehityksen työllistymisen näkökulmasta (Väisänen ym. 2020).

LAB Future Learning -ohjelma muodostuu erilaisten keskusteluiden ja ajankohtaisten tulevaisuusilmiöiden tarkastelujen pohjalta, jonka jälkeen ohjelma tulee kommentoitavaksi henkilöstölle ja opiskelijoille. Ohjelma vastaa muun muassa teknologian mukanaan tuomiin työelämän toimintaympäristöjen muutoksiin, joiden myötä myös ammattikorkeakoulun oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvien toimintatapojen tulee muuttua.

Lähteet

Alaniska, H., Keurulainen, H. & Tauriainen, T-M. (toim.) 2019. Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. ePooki 58/2019.  Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-176-0

Eurofound. 2023. Changing labour markets – How to prevent a mismatch between skills and jobs in times of transition – Background paper. Dublin: Eurofound. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www.eurofound.europa.eu/en/publications/2023/changing-labour-markets-how-prevent-mismatch-between-skills-and-jobs-times

Huusko, M., & Pyykkö, R. 2021. Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3). 236–248. Viitattu 3.4.3024. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.111579

Ketamo, H., Ollila, J. & Paaso, L. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Helsinki: Sitra. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista/

Kuoppala, E. 2019. The cultural event as a test bench of work-based pedagogy in vocational higher education : a study of strategic partnership, commitment, and expansive learning in a regional network. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere. Tampere University Dissertations 50. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1061-5

Nyyssölä, K. 2022. Koulutus tulevaisuudessa. Ennakointinäkökulmia koulunkäyntiin, kehittämiseen ja osaamiseen. Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2022:1. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Koulutus_tulevaisuudessa.pdf

OECD. 2019. Transformative competencies 2030. OECD Future of Education and Skills. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.oecd.org/education/2030-project/teaching-and-learning/learning/transformative-competencies/Transformative_Competencies_for_2030_concept_note.pdf

Pajarre, E., Nikander, L. 2020. Yleiset työelämävalmiudet opetussuunnitelmassa. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P.  (toim.).  Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.   Viitattu 4.4.2024. Saatavissa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4

Poynton, S., Flynn, J., Eaton, K., Cantrell, S., Mallon, D. & Scoble-Williams, N. 2024. Thriving beyond boundaries: Human performance in a boundaryless world. 2024 Global Human Capital Trends. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www2.deloitte.com/uk/en/insights/focus/human-capital-trends/2024.html#read-the-introduction

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P. Huusko, M., Nurkka, N., Vihtavuori-Hänninen, S. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen – arviointi. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2023. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202311298148

Virtanen, A., Tynjälä, P., Virolainen, M., & Heikkinen, H. L. T. 2022. Opiskelijan oppiminen työelämäyhteistyössä: pedagoginen näkökulma. Teoksessa Mäki, K. & Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.). Korkeakoulupedagogiikka: ajat, paikat ja tulkinnat. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut 7/2022. 172-191. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090156974

Väisänen, K., Törn-Laapio, A. & Lehto, S. 2020. Tulevaisuuden työelämäosaaminen opetussuunnitelmissa – case restonomi. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (toim.). Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 123-127.  Viitattu 4.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4

World Economic Forum. 2023. Future of jobs report 2023. Cologny/Geneva: World Economic Forum. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2023.pdf

Kirjoittajat

Minna Markkanen, työskentelee LAB ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän työskentelee tiimissä, joka muodostaa lukuvuoden 2023–2024 aikana LAB oppimisen toimintamallia tukevan FL (Future learning) ohjelman.

Anne Suikkanen, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina. Hän opettajaa LAB Master-koulutuksissa ja toimii hankkeissa, sekä valmistelee väitöskirjaa LUT-yliopistossa.

Hannele Tiittanen, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointialalla yliopettajana. Hän työskentelee pääosin koulutuksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.

Artikkelikuva: Sanna Henttonen. 2023. LAB Lahti Campus courtyard.  Saatavissa https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/CAMPUSES/LAB-lahti-campus-courtyard-05-2023-001.jpg

Julkaistu 18.4.2024

Viittausohje

Markkanen, M., Suikkanen, A. & Tiittanen, H. 2024. Future Learning ohjelma vastaa oppimisen muutokseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/future-learning-ohjelma-vastaa-oppimisen-muutokseen/