Esihenkilön ja työyhteisön merkitys nuorten työntekijöiden mielenterveyden tukemisessa

Esihenkilön ja työyhteisön antamalla psykososiaalisella tuella on tärkeä merkitys nuorten työntekijöiden mielenterveydelle. Nuorten psyykkiseen työkykyyn ja mielenterveyteen vaikuttavat työhön liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi yksilölliset riskitekijät ja myös erilaiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset odotukset ja paineet. Esihenkilö ja työyhteisö voivat vahvistaa nuorten työntekijöiden resilienssiä ja psyykkistä työkykyä kuuntelemalla, kannustamalla ja näyttämällä rohkaisevaa esimerkkiä elämän haasteista selviämisessä.

Kirjoittajat: Sari Kohvakka & Juha Roslakka

Mielenterveyspoissaolojen kasvu ja työväestön psyykkisen kuormituksen lisääntyminen ovat nousseet suuriksi huolenaiheiksi työelämässä. Mielen hyvinvoinnin heikkeneminen ei ole pelkästään työntekijän henkilökohtainen ongelma, vaan sillä on myös merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Suomalaisilla työpaikoilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja. (Kela 2024.)

Mielenterveyshäiriöiden yleistymisen syinä pidetään diagnostiikan kehittymistä, mielenterveysstigman heikkenemistä, lisääntynyttä työelämän kuormitusta ja sosiaalisen median luomaa painetta (Lavikainen ym. 2024). Useat tutkimukset kertovat yleisesti kasvaneesta työelämän psyykkisestä kuormituksesta ja yhä useampi työntekijä kokee palautumisen ja työkyvyn heikentymistä. Psyykkisen kuormittuneisuuden kasvu näkyy Kelan tilastoissa mielenterveyspoissaolojen lisääntymisenä. (Blomgren & Perhoniemi 2024.) Työnantajan tukikeinoilla ja työpaikan sosiaalisella tuella on kuitenkin suuri merkitys sille, jääkö työntekijä sairauspoissaololle mielenterveyden haasteen vuoksi.

Nuoret työntekijät tarvitsevat tukea

Mielenterveysongelmat näkyvät erityisesti nuorten työntekijöiden työkyvyssä. Kokeneemmilla työntekijöillä elämänkokemus ja opitut selviytymiskeinot auttavat jaksamaan työssä mielenterveysongelmista huolimatta, mutta nuorilla työntekijöillä elämänkokemuksen puute ja heikommat resilienssitaidot vaikeuttavat työssä selviytymistä. (Parry ym. 2022.)

Nuoria työntekijöitä kuormittavat samat työhön liittyvät kuormitustekijät kuin vanhempiakin ikäluokkia (Harkko ym. 2021; van Veen ym. 2023), mutta näiden lisäksi nuorten työntekijöiden kuormitustekijöissä korostuvat puutteelliseen johtamiseen ja tuen puutteeseen liittyvät kuormitustekijät (Olsson ym. 2023; Salonsalmi ym. 2024, Sørensen ym. 2024). Monet nuoret kokevat suoriutumispaineita ja epävarmuutta työelämään siirtyessä. Riittämätön tuki ja heikko perehdytys työuran alkuvaiheessa voivat olla riski nuorten mielenterveydelle. (Ventelä 2022; Kohvakka 2025). Työn vaativuus, esihenkilön antaman tuen merkitys ja toisaalta työntekijän omat vaikuttamisen mahdollisuudet ovat selkeästi yhteydessä nuoren työntekijän psyykkiseen kuormitukseen, työkykyyn ja mielenterveyteen (Juvani 2019; Kohvakka 2025). Osaamisen puutteet ja liian vaativa työ kuormittavat työntekijää ja saattavat johtaa mielenterveyspoissaoloihin, erityisesti jos sopivampaa työtä ei ole saatavilla (Tinnerholm Ljungberg ym. 2023). Tämän vuoksi osaamisen varmistaminen on riittävän perehdytyksen ja työhön liittyvän tuen lisäksi tärkeä osa nuorten työntekijöiden psyykkisen työkyvyn tukemista.

Mielenterveyspoissaolojen ehkäisyssä on tärkeä huomioida, että nuorten kokemat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kaventuneet viime vuosina. Vuonna 2024 hyvinvointialueiden nuorista työntekijöistä vain 42 % koki voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. (Pekkarinen ym. 2025, 22.) Luomalla lisää vaikutusmahdollisuuksia voidaan edistää nuorten työntekijöiden hyvinvointia ja sen myötä vähentää myös sairauspoissaoloja.

Työpaikalla voidaan tukea mielenterveyttä

Nuorten psyykkistä työkykyä voidaan tukea työpaikan tukitoimilla, kehittämällä johtamista ja vahvistamalla esihenkilöltä ja työyhteisöltä saatavaa tukea. Työpaikan tukitoimiin sisältyvät työolosuhteiden parantaminen, työpaikan hyvinvointi- ja työterveyspalvelut sekä työnantajan mittareiden avulla kohdistettu suunnattu tuki ja varhainen välittäminen. Mielenterveyttä tukevaan johtamiseen liittyy turvallinen ja tukeva työympäristö, yksilöllinen johtaminen ja erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri. Varhaisen välittämisen keskustelujen avulla esihenkilö ja työntekijä voivat yhdessä suunnitella keinoja esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamiseen, jotta psyykkistä kokonaiskuormitusta saadaan vähennettyä. Esihenkilön ja työyhteisön sosiaalisen tuen avulla voidaan vahvistaa nuorten työntekijöiden resilienssiä ja elämässä eteen tulevien vaikeuksien sietokykyä. (Kohvakka 2025.)

Työyhteisön psykologinen turvallisuus ja siihen liittyvä hyvä johtaminen edellyttää tunneälykkyyttä. Tunneälykäs johtaminen vahvistaa ja lisää työyhteisön psykologista turvallisuutta auttamalla työntekijöiden kuulluksi tulemisessa ja luottamuksen rakentamisessa (Mustamaa 2025, 41). Esihenkilöllä on tärkeä rooli luoda psykologisesti turvallista ilmapiiriä, jossa vaikeista asioista, mielenterveyden haasteista ja työkyvyn ongelmista voi puhua avoimesti. Esihenkilö voi toimia rohkaisevana esimerkkinä, tarjota tukea ja edistää avointa keskustelua. (Tinnerholm Ljungberg ym. 2023). Tällaisessa työympäristössä mielenterveys vahvistuu osana arkityötä (Metsä 2025.)

Tukitoimien suunnittelussa on kuormitustekijöiden keventämisen lisäksi tärkeää vahvistaa työyhteisön sosiaalista pääomaa eli työpaikan sosiaalisia suhteita, vastavuoroisuutta ja luottamusta (Nikunlaakso 2024, 10, 30). Sosiaalisen pääoman lisäksi työntekijöiden mielenterveyteen vaikuttaa myös työpaikan psykologinen pääoma, joka kuvaa optimismin, itseluottamuksen, toivon ja resilienssin määrää työpaikalla. Työpaikan psykologisella pääomalla on suuri merkitys työntekijöiden työhyvinvointiin, sitoutuneisuuteen ja suoriutumiseen ja toisaalta myös asenteisiin, psyykkiseen kuormittumiseen, koettuun stressiin ja työntekijöiden ahdistumiseen. Työyhteisön psykologisen pääoman rakentamisessa esihenkilö on keskeisessä osassa. Tämä tarkoittaa käytännössä erilaisuuden arvostamista, työntekijöiden kyvykkyyden tukemista ja mahdollistamista, rohkaisemista ja kannustamista. (Salonen 2017, 238–240; Mustamaa 2025, 15–16.)

Sosiaalinen tuki vahvistaa resilienssiä

Sosiaalisen tuen vahvistaminen tukee nuorten työntekijöiden psyykkistä työkykyä ja voi ehkäistä mielenterveyspoissaoloja (Salmela ym. 2025). Esihenkilöltä ja työyhteisöltä saatu tuki on erityisen tärkeää nuorille työntekijöille, jotka ovat työuransa alussa. Psykososiaalinen tuki, avoin keskustelu mielenterveyden haasteista ja uskallus kertoa ongelmista tukevat nuorten työntekijöiden mielenterveyttä ja auttavat vahvistamaan resilienssiä. (Joyce ym. 2022.)

Resilienssiin eli kykyyn selviytyä haasteista vaikuttavat elämänkokemukset, sosioekonomiset tekijät, henkilökohtaiset ominaisuudet, tukiresurssit ja roolimallit (Chye ym. 2024). Ihmisten resilienssitaidot ovat yksilöllisiä. Nuorten työntekijöiden resilienssiä voidaan vahvistaa työyhteisön sosiaalisella tuella, kuten mentoroinnilla ja kaveriohjelmilla (esim. Parry ym. 2022; Tinnerholm Ljungberg ym. 2023; Chye ym. 2024). Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä yhteisen keskustelun avulla voidaan auttaa nuoria saamaan ymmärrystä elämän haasteista ja siitä, että kaikille voi tulla vaikeita aikoja työuran varrella. Esihenkilön tai muun roolimallin omat kokemukset elämänvaikeuksista ja niistä selviämisestä voivat antaa rohkaisua ja lohtua nuorille työntekijöille. (Tinnerholm Ljungberg ym. 2023.)

Työnantajilla, esihenkilöillä ja työyhteisöillä on keskeinen rooli työntekijöiden mielenterveyden tukemisessa. Työ ja työyhteisön jäsenet voivat joko heikentää tai vahvistaa mielenterveyttä. Vähentämällä psyykkisiä kuormitustekijöitä ja vahvistamalla voimavaratekijöitä voidaan työpaikalla vaikuttaa nuorten psyykkiseen työkykyyn ja sairauspoissaoloihin. Mielekäs työ, psykologisesti turvallinen työyhteisö ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat mielenterveyttä vahvistavia tekijöitä (WHO 2022), joiden avulla työ voi toimia kuntouttavana keinona myös mielenterveysongelmien yhteydessä.

Lähteet

Blomgren, J. & Perhoniemi, R. 2024. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä. Kelan tutkimusblogi 13.5.2024. Viitattu 12.1.2025. Saatavissa https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/1014063/mielenterveyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-kehityksen-taustalla-useita-yhta-aikaa-vaikuttavia-tekijoita

Chye, S.M., Kok, Y.Y., Chen, Y.S. & Er, H.M. 2024. Building resilience among undergraduate health professions students: Identifying influencing factors. BMC Medical Education. 24 (1), 1168. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12909-024-06127-1

Harkko, J., Ranta, H., Lallukka, T., Nordquist, H., Mänty, M. & Kouvonen, A. 2023. Working conditions and mental health functioning among young public sector employees. Scandinavian Journal of Public Health. 51 (1), 98–105. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/14034948211045458

Joyce, A., Moussa, B., Elmes, A., Campbell, P., Suchowerska, R., Buick, F., Barraket, J. & Carey, G. 2022. Organisational structures and processes for health and well-being: Insights from work integration social enterprise. BMC Public Health. 22, Article 1624. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-022-13978-3

Juvani, A. 2019. Työstressin vaikutus työuriin. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol 135 (21). Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15224

Kela 2024. Tietopaketti: sairauspoissaolot. Viitattu 12.1.2025. Saatavissa https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/tietopaketti-sairauspoissaolot

Kohvakka, S. 2025. Nuorten työntekijöiden mielenterveyden ja työkyvyn tukeminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101726124

Lavikainen P., Lehtimäki A-V, Heiskanen J., Luoto R., Ademi Z. & Martikainen J. 2024. The impact of chronic conditions on productivity-adjusted life years (PALYs) in both the workplace and household settings in the general adult population in Finland. Value in Health 2024. Viitattu 18.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jval.2024.09.017

Mustamaa, E. 2025. Tunneäly ja johtajuus esihenkilötyössä: nykytila ja kehitysmahdollisuudet. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219243

Metsä, T. 2025. Mielenterveys ennen ja nyt – pitkä matka osaksi arkea ja työelämää. Kevan blogi 10.9.2025. Viitattu 11.10.2025. Saatavissa https://www.keva.fi/blogi-kirjoitukset/mielenterveys-ennen-ja-nyt–pitka-matka-osaksi-arkea-ja-tyoelamaa/

Nikunlaakso, R. 2024. Supporting mental health in social and health care workplaces: the role of psychosocial stressors at work. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystiede ja kliininen ravitsemustiede. Viitattu 12.1.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5362-9

Olsson, C., Tinnerholm Ljungberg, H., Björk Brämberg, E., Nybergh, L. & Jensen, I. 2023. A gender perspective on perceived causes of sick leave due to common mental disorders among young Swedish employees: A qualitative interview study. PLoS ONE. 18 (9), e0291551. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0291551

Parry, S. L., Carr, N. A., Staniford, L. J., & Walker, L. 2022. Rebuilding the workplace to promote young workers’ mental health. International Journal of Workplace Health Management. 15 (3), 307–319. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/IJWHM-10-2021-0188

Pekkarinen, L., Korhonen, M. & Erkkilä, T. 2025. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2024. Kevan tutkimuksia 2/2025. Verkkojulkaisu. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-ja-julkaisut/kevan-tutkimus-julkisen-alan-tyohyvinvointi-vuonna-2024.pdf

Salonen, E. 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.

Salonsalmi, A., Kouvonen, A., Rahkonen, O., Lahelma, E. & Lallukka, T. 2024. Work-family conflicts and sickness absence – a register-linked cohort study among young and early midlife employees. European Journal of Public Health. 34 (2), 316–321. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae012

Salmela, J., Heinonen, N.A., Knop, J., Virtanen, M., Fagerlund, P., Kouvonen, A. & Lallukka, T. 2025. Sickness absence trajectories among young and early midlife employees with psychological distress: The contributions of social and health-related factors in a longitudinal register linkage study. International Archives of Occupational and Environmental Health. 98 (1), 59–77. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00420-024-02114-7

Sørensen, K., Dalsager, L., Conway, P.M., Li, J. & Rugulies, R. 2024. Leadership at work and risk of treatment for depressive and anxiety disorders in Denmark: A nationwide prospective study with register-based follow-up. Psychiatry Research. 337, 115870. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.psychres.2024.115870

Tinnerholm Ljungberg, H., Olsson, C., Jensen, I., Nybergh, L. & Björk Brämberg, E. 2023. Managers’ experience of causes and prevention of sick leave among young employees with common mental disorders (CMDs) – A qualitative interview study with a gender perspective. PLoS ONE. 18 (9), e0292109. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0292109

van Veen, M., Schelvis, R.M.C., Bongers, P.M., Oude Hengel, K.M. & Boot, C.R.L. 2024. A qualitative study of young workers’ experience of the psychosocial work environment and how this affects their mental health. BMC Public Health, 24 (1). 3341. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12889-024-20760-x

Ventelä, A. 2022. Yhä useampi jää sairauslomalle ahdistuneisuuden vuoksi 􀂱 miksi nuoret naiset ovat tilaston kärjessä? Kelan uutinen. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://tietotarjotin.fi/uutinen/2474244/yha-useampi-jaa-sairauslomalle-ahdistuneisuuden-vuoksi-miksi-nuoret-naiset-ovat-tilaston-karjessa?q=Yh%C3%A4%20useampi%20j%C3%A4%C3%A4%20sairauslomalle%20ahdistuneisuuden%20vuoksi%20%E2%80%93%20miksi%20nuoret%20naiset%20ovat%20tilaston%20k%C3%A4rjess%C3%A4%3F

World Health Organization (WHO). 2022. Mental health. Viitattu 11.10.2025. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response

Kirjoittajat

Sari Kohvakka työskentelee työkykykoordinaattorina ja on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen (YAMK) -koulutuksesta.

Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575113 (Pixabay Licence)