Ennakoinnilla varaudutaan digipalvelujen tulevaisuuteen

Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät ovat strategisen johtamisen tärkeitä työkaluja. Ennakointi ja skenaariot luovat kuvaa myös erilaisista tulevaisuuksista digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

Kirjoittajat: Joonas Aitonurmi ja Arja-Tuulikki Malin

Futuristi Amy Webbin (2022) mukaan strateginen ennakointi ei ole ennustamista, vaan varautumista ja valmistautumista erilaisiin tulevaisuuksiin. Futuristi Elina Hiltusen (2024) tulevaisuuden kaava kuuluu seuraavasti: faktat + mielikuvitus = ennakointi. Kuinka digitaalisen toimintaympäristön muutoksia ja vaikutuksia voidaan ennakoida ja opiskella?

Digitaalisen muutoksen ennakointi

Digitalisaatiokehitystä tapahtuu kaikilla aloilla ja erityisesti tässä ajassa teknologinen kehityksen vauhti on nopea. Digitalisaatio ilmiönä ei ole kuitenkaan vain teknologiaa. Sosio-teknisenä ilmiönä se on ennen kaikkea ihmisten toiminnan, kulttuurien ja toimintatapojen muutosta. (Neittaanmäki ym. 2021). Erilaiset arvot, tavat ja se miten teknologiaa käytetään vaikuttavat vuorovaikutteisesti siihen millainen rooli teknologialle rakentuu ja sille annetaan arjessa. Miten teknologiseen kehitykseen voidaan varautua?

Julkisella sektorilla digitalisaatio muuttaa niin virkatyötä kuin asiakkaiden asiointitapoja. Strategisen ennakoinnin avulla voidaan valmistautua ja varautua erilaisiin tulevaisuuksiin, joita digitalisaatiolla voidaan arvioida olevan. Tällaisia ovat esimerkiksi moninaistuvan väestön erilaiset tarpeet, kehittyvien teknologioiden kuten tekoälyn vaikutukset työtapoihin tai skenaariot toimintaympäristön muutoksista.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) strategisessa ennakointityössä tarkastellaan erityisesti digitaalisen toimintaympäristön muutoksia ja digitalisaation vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntiin. Erikokoisia ja laajuisia havaintoja lyhyen (1-2 vuotta), keskipitkän (3-9 vuotta) ja pitkän aikavälin (10+ vuotta) ennakointityön tuloksista viedään niin johdolle, palveluiden kehittäjille kuin käytännön varautumiseen. DVV:n ennakoinnin työkalupakista löytyy niin trendityöskentely, skenaariot kuin heikot signaalit (DVV 2024a). Suuntaviivoja digitaalisen kehityksen erilaisille tulevaisuuden kuville tarjoavat muun muassa DVV:n trendityöskentelyn tulokset, skenaariot digitalisaation tulevaisuudesta vuoteen 2030 asti sekä digitalisaatioon kytkeytyvien heikkojen uhkien ja vahvojen mahdollisuuksien tunnistaminen heikkojen signaalien pohjalta (DVV 2024b; DVV 2023; DVV 2022a; DVV 2022b).

Vaikutukset koulutukseen ja TKI-toimintaan

Koulutukseen ja siihen yhdistyvän TKI- toiminnan ennakointi suuntautuu perinteisesti osaamistarpeisiin sekä työvoiman saatavuuden haasteisiin (mm. OPH 2019). Digitaalinen muutos asettaa uusia osaamistarpeita sekä useiden alojen ammattilaisten koulutukseen, mutta vaikutukset heijastuvat myös kansalaisten tarvitsemiin taitoihin (OPH 2019). Asiointi arkisissakin asioissa siirtyy entistä enemmän digitaalisiin ympäristöihin. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja terveyden edistämisen onnistuminen perustuu useimmiten omahoitoon, joiden digitaalisiin sovelluksiin pyritään panostamaan kansallisen tason ratkaisuissa myös tulevaisuudessa (ks. VN 2024).

Ikärakenteen, väestö- ja aluekehityksen muutosskenaariot luovat digitalisaation kehityksen rinnalle täydentävää tietoa tulevaisuudesta (ks. Aro & Antikainen 2023; Sotarauta ym. 2021). Niiden perusteella voidaan ennakoida muun muassa, kuka hoitaa ketä ja millaisessa toimintaympäristössä. Viitteitä on sekä asiantuntijuuden että asiakkaiden monikulttuurisuuden lisääntymisestä tulevaisuudessa, mikä haastaa kehittämään sekä formaalia että informaalia koulutusta. Alueiden kehittymisen piirteet johdattavat väistämättä tarkastelemaan digitaalisen kehityksen uhkien ennakointiin varautumista, jotta väestöllä olisi mahdollisuus tasa-arvoiseen hoitoon pääsyyn riippumatta asuinpaikan maantieteellisestä sijainnista ja verkkoyhteyksien laadusta.

DVV:n laatimat skenaariot tarjoavat erilaisia tulevaisuuksia myös sille, ketkä ovat mukana tekemässä digitaalisista muutosta ja systeemisiä innovaatioita (DVV 2022a). Korkeakoulujen roolia niiden toimintaympäristön yritysten ja työelämän kehittämisessä on tarkasteltu perinteisesti Triple-Helix malleilla, jotka perustuvat toimijoiden eriytyneisiin rooleihin (ks. Malin 2023; Hasche ym. 2020). LAB ammattikorkeakoulussa toteutettiin työelämälähtöinen digitaalisten palvelujen muotoilun opintojakso keväällä 2024, missä voidaan nähdä uuden innovaatiotoiminnan ituja (ks. Malin 2024). Opintojaksolla opiskelijat kehittivät työelämän toimeksiantona hyvinvointialueen digitaalisia palveluita, jotka liittyivät palliatiiviseen hoitoon ja haavanhoitoon (Ks. Malin ym. 2024). Tämä toimintamalli edustaa uudenlaista TKI-toimintaa, jossa perinteiset rajat kehittäjätahojen ja kehittämisen kohteena olevien organisaatioiden välillä murtuvat monitoimijaisen yhteiskehittämisen muodostuessa uudeksi normaaliksi tulevaisuudessa. Oppiminen työelämässä ja oppilaitoksissa yhdistyy mielekkääksi kokonaisuudeksi osaksi työn, toiminnan ja liiketoiminnan kehittämistä.

Tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Ennakoinnin merkitys tulevaisuuksiin varautumisessa muodostuu tiedon hyödyntämisestä konkreettisissa toimenpiteissä, kun digitalisaalisia palveluita kehitetään käytännössä. Kehittämistoimenpiteiden siirtyminen kansalaisille toimiviksi digitaalisiksi palveluiksi edellyttää monipuolista osaamista sekä yhteistyötä korkeakoulujen ja palveluntuottajien välillä. Sujuvan digitaalisen siirtymän menestys rakentuu lopulta innovaatioekosysteemin toimijoiden laaja-alaiselle panostukselle yli alue- ja sektorirajojen.

Lähteet

Aro, R., & Antikainen, J. 2023. Suomen väestölliset skenaariot vuoteen 2040. Migration-Muuttoliike, 49(2), 22–29. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141134

DVV. 2022a. Digihumaus-raportti 2022: Neljä skenaariota digitalisaation tulevaisuudesta. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://dvv.fi/digihumausraportti2022

DVV. 2022b. Digitalisaation heikot uhkat ja vahvat mahdollisuudet. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://dvv.fi/-/digitalisaation-heikot-uhkat-ja-vahvat-mahdollisuudet

DVV. 2023. Heikot uhkat ja vahvat mahdollisuudet 2023. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://dvv.fi/-/heikot-uhkat-ja-vahvat-mahdollisuudet-2023

DVV. 2024a. Ennakointi ja tutkimusyhteistyö. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://dvv.fi/ennakointi-ja-tutkimusyhteistyo

DVV. 2024b. Digihumaus-raportti 2024. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://dvv.fi/digihumausraportti

Hasche, N., Höglund, L. & Linton; G. 2020. Quadruple helix as a network of relationships: creating value within a Swedish regional innovation system, Journal of Small Business & Entrepreneurship, 32(6), 523-544. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/08276331.2019.1643134

Hiltunen, E. 2024. Tulevaisuuden kaava. Whatsnext.fi. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.whatsnext.fi/l/tulevaisuuden-kaava/

Malin, A-T. 2023. Työelämän ääni rikastaa opetusta. LAB Focus blogi. Lab ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tyoelaman-aani-rikastaa-opetusta/

Malin, A-T. 2024. Arvoa kaikille? Tapaustutkimus digitaalisten palvelujen muotoilun opetuksen työelämälähtöisestä toteutuksesta. Vertaisarvioitu abstrakti hyväksytty esitettäväksi Pedaforum 2024:ssa. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.hamk.fi/korkeakoulupedagogiikan-paivat-2024/

Malin, A-T., Poikala, A., Ahvenainen, N., Kettunen, R. & Teräsheimo, S. 2024. Hyvinvointialueelle digitaalisten palveluiden muotoilua opiskelijavoimin. LAB Pro. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointialueelle-digitaalisten-palveluiden-muotoilua-opiskelijavoimin/

Neittaanmäki, P., Lehto, M. & Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75328

OPH. 2019. OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Opetushallitus. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035

Sotarauta, M., Makkonen, T., Moisio, S. & Kurikka, H. 2021. Suomen aluekehityksen skenaariot 2040. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:60. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163666

VN. 2024. Asiantuntijaryhmän ehdotus Terveydeksi-ohjelman toimenpiteiksi. Valtioneuvosto. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/asiantuntijaryhman-ehdotus-terveydeksi-ohjelman-toimenpiteiksi-esitellaan-webinaari-4.6

Webb, A. 2022. Futurist Amy Webb on the importance of scenario planning. World Economic Forum. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.weforum.org/agenda/2022/01/futurist-amy-webb-on-the-importance-of-scenario-planning/