Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen edellyttää ikäihmisten huomiointia

Digitalisaatio etenee kiihtyvää tahtia, ja yhä useammin sosiaali- ja terveyspalveluita tarjotaan digitaalisesti. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä asiakkaan tulisi olla keskiössä, mutta usein iäkkäämmän väestön puutteellisia digitaitoja, näkemyksiä ja tarpeita ei oteta huomioon. Saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ovat avainasemassa, kun kehitetään kaikille saavutettavia digipalveluita.

Kirjoittajat: Pinja Leinonen, Sanna Mäkelä ja Tuija Rinkinen

Digitaalisten palveluiden tuomat mahdollisuudet ja haasteet

Digitaaliset palvelut luovat mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ne mahdollistavat palveluiden paremman saavutettavuuden. (Kainiemi ym. 2023.) Digitaalisten palveluiden avulla pystytään turvaamaan tasa-arvoinen palvelutarjonta harvaan asutuille aluille ja erilaisille erityisryhmille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 8, 16). Vaikka digitaaliset palvelut lisäävät saavutettavuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille, niin voidaan digitalisoituminen nähdä myös ongelmallisena. Palveluiden käyttäjillä tulee olla valmiudet digipalveluiden käytölle ja kyky omaksua uusia digitaalisia ratkaisuja. (Seifert & Charness 2022, 730.)

Palveluiden digitalisoituminen vaatii digitaalisten laitteiden hallintaa ja digiosaamista niin palveluntarjoajalta kuin sen käyttäjältäkin (Perälä & Uitto 2023). Digitaalisten palveluiden kehityksessä ei ole aina otettu huomioon ikääntyneen väestön digitaitoja ja tarpeita (Laukka ym. 2024). Pelkkä palvelutarjonnan lisääminen ei tee palveluista saavutettavia kaikille, vaan on kyettävä varmistamaan, että palveluiden käyttö on mahdollista ja helppoa (Hyppönen & Ilmarinen 2019, 288–289). Palveluiden digitalisoinnissa tulee huomioida se, ettei jokainen palvelu sovi digitaalisella alustalla toteutettavaksi. Perinteisten ja etäpalveluiden pitäisi toimia saumattomasti yhteen. (Forss 2024, 12, 22–23.)

Digitaalisten palveluiden käytön haasteet iäkkäillä

Digitalisoituvassa maailmassa iäkkäiden digitaalisten palveluiden käyttö on muita ikäryhmiä vähäisempää. Eroja löytyy iäkkäiden välillä, sillä korkeammin koulutetut, taloudellisesti hyvin toimeentulevat iäkkäät käyttävät enemmän digipalveluja ikäryhmäänsä verrattuna. (Kainiemi ym. 2023.) Selittäviä tekijöitä ikäihmisten vähäiselle digipalveluiden käytölle on useita. Taustalla voi olla kyse osaamisen ja välineiden puutteesta. Monet ikäihmiset kokevat omat digitaitonsa riittämättömiksi. (Hiltunen ym. 2022.) Taloudellinen tilanne voi olla esteenä internetyhteyden ostamiselle, jolloin luonnollisesti internetyhteyden puute estää digitaalisten palveluiden käytön (Aslan ym. 2024; Laukka ym. 2024). Näiden seikkojen lisäksi iäkkäillä voi olla iän tuomia haasteita, jotka vaikeuttavat digipalveluiden käyttöä. Muistiongelmat, heikentynyt näkö ja fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn haasteet voivat olla esteinä digitaalisten palveluiden käytölle. (Kainiemi ym. 2023.)

Ikäihmiset voivat jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen vuoksi. Palveluiden digitalisoituessa joistain toiminnoista, kuten etuuksien hakemisesta tai bussilipun varaamisesta, voi tulla ylitsepääsemättömän vaikeaa. (Mubarak & Suomi 2022). Ikäihmisten osaamisen haasteet digitaalisten palveluiden käytössä voivat näyttäytyä monella tapaa, kuten vaikeutena käyttää verkkosivustoja ja löytää niiltä etsimäänsä tietoa. Verkkosivustojen palvelut voivat jäädä käyttämättä, jos palvelutarjonnasta ei osaamisen puutteen vuoksi ole tietoa. Tämä vaikuttaa suoraan palvelun koettuun tarpeellisuuteen. (Laukka ym. 2024.)

Digitaalisten palveluiden ikäystävällinen kehittäminen

Leinonen & Mäkelä (2025) tarkastelivat määrällisessä tutkimuksessa ikäihmisten digitaalisten palveluiden käyttöä osana erään sosiaali- ja terveysjärjestöihin kuuluvan yhdistyksen toimintaa. Tutkimuksessa selvitettiin yhdistyksen jäsenten ja vapaaehtoisten toiveita ja tarpeita tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää yhdistyksen verkkosivuja käyttäjäystävällisempään suuntaan. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeella. Vastaajista 93 % (n=237) oli yhdistyksen jäseniä. Heidän keski-ikänsä oli 70,5 vuotta. Aineistosta nousi esille, että on tärkeää suunnitella ja tarjota kohderyhmälle sopivia ja oikein valittuja digitaalisia palveluita. Palveluiden tulee olla kaikille helppokäyttöisiä ja saavutettavia.

Tutkimuksessa selvisi, että kohderyhmän mukaanotto kehittämisprosessiin auttaa luomaan palveluista paremmin kohdennettuja ja käyttäjiä palvelevia. Digitaalisten palveluiden toivottiin välittävän tärkeää ja ajankohtaista terveystietoa kohderyhmälle. Kohdennetut viestiväylät helpottavat tiedonsaantia. Ajankohtaisen tiedon saamisessa korostuu käyttäjien halu saada tietoa alan erityisasiantuntijoilta. Vastauksissa korostui, kuinka webinaarit ovat tätä päivää ja käyttäjät toivovat näitä laajemmin palveluihin. Erilaisten tapahtumien tallentaminen myöhempää katsomista varten auttaisi saavuttamaan laajemman kohdejoukon ja loisi palveluista saavutettavia ajasta ja paikasta riippumatta. (Leinonen & Mäkelä.)

Tutkimustuloksista kävi ilmi iän tuomat haasteet palveluiden saavutettavuudessa. Verkkosivuston käyttäminen ja tiedon löytäminen sivustolta koetaan haastavaksi. Niinkin yksinkertainen asia kuin sivuston liian pieni fonttikoko voi olla palvelun käytön esteenä tai vaikeuttaa sitä. Navigointihaasteiden ja tiedon löytymisen edistämiseksi sivuston yleisen rakenteen tulee olla selkeä. Yleiseen selkeyteen luetaan tässä tapauksessa päävalikko, sivustolla navigointi sekä hakutoiminnon helppokäyttöisyys. Näillä toimilla helpotetaan sivuston käyttöä sekä tietojen löytämistä sivustolta. (Leinonen & Mäkelä 2025.) Myös Varjakoski ja Tiilikainen (2025, 156–157) korostavat, miten tärkeää verkkosivujen selkeys on. Jos verkkosivustolla on liikaa vaikeasti löydettävää ja jäsentämätöntä sisältöä, koetaan se haasteelliseksi käyttää. Vaikeasti hallittavat verkkosivujen valikot vaikeuttavat ja hankaloittavat navigointia.

Digitaalisten palveluiden yhteiskehittäminen

Yhdenvertaisia palveluita voidaan pitää edellytyksenä digitalisaatiolle. Tämä tarkoittaa sitä, että eri ryhmien erityispiirteet on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta palveluiden käyttö on sujuvaa ja esteetöntä kaikille. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 1–3, 7.) Onnistuneeseen asiakaskokemukseen vaikuttavat käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen, verkkopalvelun toimivuus sekä käyttäjien tarpeita vastaava toteutustapa (Filenius 2015, 21). Käyttäjien näkemykset sekä kokemukset palveluista auttavat ymmärtämään heitä ja heidän tarpeitaan paremmin (Manneri & Koivisto 2019, 18).

Kohderyhmien erityispiirteiden huomioiminen onnistuu, kun digitaalisia ratkaisuja suunnitellaan käyttäjäryhmien näkökulmasta ja mahdollisuuksien mukaan osallistutetaan heitä palveluiden kehitykseen ja suunnitteluun (Laukka ym. 2024). Kulmalan (2025, 60) mukaan kohderyhmän osallistaminen palveluiden suunnitteluun madaltaa niiden käyttöä sekä tuo esille tulevaisuuden palvelutarpeita. Kohderyhmä sekä palveluiden saavutettavuus tulee huomioida kehitystyössä. Kun ymmärretään kohderyhmän tarpeita, voidaan parantaa palveluita ja tehdä niistä kohderyhmälle sopivampia (Laukka ym. 2024). Digitaalisia palveluita kehittäessä tulee katsoa asiaa kohderyhmän silmin ja huomioida heidän tarpeensa, kokemuksensa ja osaamisensa (Stickdorn & Scheider 2011, 36). Osallistuttamalla iäkkäitä heitä koskevien palveluiden suunnitteluun, saadaan palveluista helpommin omaksuttavia ja hyväksyttäviä (Fischer ym. 2019).

Lähteet

Aslan, A., Mold, F., van Marvik, H. & Armer, J. 2024. What are the determinants of older adopting communicative e-health services: a meta-ethnography. BMC Health services research. Vol. 24 (1), 60. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-023-10372-3

Fischer, B., Peine, A. & Östlund, B. 2019. The Importance of User Involvement: A Systematic Review of Involving Older Users in Technology Design. The Gerontologist. Vol. 60 (7), 531-523. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1093/geront/gnz163

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Jyväskylä: Docento.

Forss, S. (toim.) 2024. Yleisopas digitaalisten sote-palveluiden kehittämiseen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4/2024. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041015971

Hiltunen, S., Vapaavuori, S. & Kuusisto, O. 2022. Selvitys ikääntyneiden digiosallisuudesta. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.valli.fi/wp-content/uploads/2022/10/Selvitys-ika%CC%88a%CC%88ntyneiden-digiosallisuudesta-2022.pdf

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2019. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta, palveluiden käyttö ja esteet. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teema 31. 279–290. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-256-7

Kainiemi, E., Saukkonen, P., Virtanen, L., Vehko, T., Kyytsönen, M., Aaltonen, M. & Heponiemi, T. 2023. Perceived benefits of digital health and social services among older adults: A population-based cross-sectional survey. Digital health. Vol. 9, 20552076231173559. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10259144/

Kulmala, N. 2025. Suun terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittäminen senioreille. YAMK-opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Matkailu- ja ravitsemisala. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051512260

Laukka, E., Lakoma, S., Harjumaa, M., Hiltunen, S., Härkönen, H., Jansson, M., Leskelä, R., Martikainen, S., Pennanen, P., Verho, A. & Torkki, P. 2024. Older adults’ preferences in the utilization of digital health and social services: a qualitative analysis of responses to open-ended questions. BMC Health Services Research. Vol. 24 (1), 1184–12. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-024-11564-1

Leinonen, P. & Mäkelä, S. 2025. Kyselytutkimus Sydänliitto Etelä-Suomen Alue ry:n verkkosivujen asiakaskokemuksesta osana verkkosivujen kehittämistä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 1.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918114

Mubarak, F. & Suomi, R. 2022. Elderly Forgotten? Digital Exclusion in the Information Age and the Rising Grey Digital Divide. Inquiry: Journal of Healthcare organization, provision and financing. Vol. 59. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/00469580221096272

Manneri, V. & Koivisto, M. 2019. Yritysten pelikenttä muutoksessa. Teoksessa Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. (toim.) Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent. 16–29.

Perälä, S. & Uitto, M. 2023. Digitaalisen terveydenhuollon osaamisen ja työvoiman tulevaisuus vuonna 2030. @SeAMK-verkkolehti. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://lehti.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/digitaalisen-terveydenhuollon-osaamisen-ja-tyovoiman-tulevaisuus-vuonna-2030/

Seifert, A. & Charness, N. 2022. Digital transformation of everyday lives of older Swiss adults: use of and attitudes toward current and future digital services. European journal of ageing. Vol. 19 (3), 729–739. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10433-021-00677-9

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 17.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Stickdorn, M. & Scheider, J. 2011. This is Service Design Thinking: Basics – Tools – Cases. E-kirja. Amsterdam: BIS Publishers. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma992151725306254

Varjakoski, H. & Tiilikainen, E. 2025. Digitaalisten terveyspalveluiden käytön haasteet ja rajoitteet 75 vuotta täyttäneiden kansalaisten kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti. Vol. 62 (1), 153–165. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://journal.fi/sla/article/view/143514/102192