Digitaalisia ratkaisuja haavanhoidon ajankäytön haasteisiin

Kirjoittajat: Arja-Tuulikki Malin, Katri Vaahtera, Saara Pigg & Elina Tuimala

Haavanhoidon kehittämisprojekti osana opintoja

Projekti toteutettiin osana LAB ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palvelujen muotoilu -opintojaksoa (Malin 2024; Malin ym. 2024). Opiskelijat lähtivät etsimään toimeksiantoon ratkaisuehdotuksia palvelumuotoilun keinoin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia hyödyntämällä. Sen opiskelijat selvittivät hyvinvointialueen toimintaympäristön nykytilaa, laativat haavan hoidon palvelupolkukuvauksen sekä kartoittivat haavahoitajien toimenkuvaa haastatteluilla. Näiden tehtävien myötä myös päädyttiin rajaamaan toimeksiannon kohdeasiakkaaksi hyvinvointialueen sisäiset palveluyksiköt.

Haavapalvelua käyttävien hoitajien käyttäjäymmärrystä (ks. Newton ym. 2021) kerättiin Webropol-kyselyn avulla kymmenestä palvelutalosta, joista kahdeksan vastasi kyselyyn. Kyselyllä saadun asiakasymmärryksen perusteella päädyttiin johtopäätökseen, jonka mukaan palvelutaloissa ei ollut valmiutta, osaamista ja tahtotilaa digitaalisiin konsultaatioihin ja vastarinta digipalveluja kohtaan oli ilmeistä. Kyselystä saatujen vastausten pohjalta luotiin kolme käyttäjäpersoonaa, joista visualisoitiin persoonakortit. Persoonat kuvaavat tyypillisten palvelutaloissa työskentelevien hoitajien käyttäytymistapoja, osaamista, toiveita, tavoitteita ja mielipiteitä haavapalvelusta. Muun muassa Stickdorn ym mukaan käyttäjäprofiilien tai persoonien luominen on palvelumuotoilun menetelmä ja se perustuu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Persoonakortit auttavat ymmärtämään asiakasprofiileja ja niitä asioita, joita tulee ottaa huomioon palvelua suunniteltaessa. Ne toimivat havainnollistavana työkaluna ja antavat kehitystyössä mukana oleville yhteisen näkemyksen asiakkaasta. (Stickdorn ym. 2022, 41; Ten Klooster ym. 2022.)

Ratkaisuehdotuksia haavahoitajien ajankäytön hallintaan

Projektissa hyödynnettiin myös Lootuskukka menetelmää, jonka tavoitteena oli ideoida erilaisia ajankäytön hallintaan liittyviä tekijöitä ja tunnistaa ratkaisuehdotukset. (Ideapakka 2024; Alhonen & Iloranta 2021, 11.) Digipalveluiden toivotaan helpottavan haavan hoidon prosesseja, mikä tuottaa samalla lisäarvoa asiakkaalle hyvänä hoitokokemuksena ja elämänlaadun paranemisena.

Ajanhallinta

Ajanhallinnan haasteeseen ehdotuksena on Lifecare- asiakastietojärjestelmän sähköisen ajanvarauskalenterin käyttöönotto, jonka avulla voidaan organisoida fyysisten käyntien keskittämistä ja tehostetaan ajankäyttöä. Yli-Kaitala ym. (2016) mukaan sähköinen ajanvaraus ja kalenterin käyttö helpottaa tilastointia ja mittaamista. Työelämän ajanhallinnassa voidaan tunnistaa kolme keskeistä tekijää; priorisointi, työn tekeminen näkyväksi sekä työn keskeytymisen vähentäminen. Keskeytykset kuormittavat työntekijöitä, niiden ehkäiseminen ja hallinta onkin tärkeää. (Yli-Kaitala ym. 2016, 3–23.)

Videovastaanotto

Ajankäyttöä voidaan tehostaa myös ottamalla käyttöön videoetäyhteys, joka vähentää fyysisiä kontrollikäyntejä. Ratkaisuehdotuksen mukaan videovastaanotot toimisivat haavanhoidon konsultaatioavun lisäksi myös koulutuksellisena ja ammatillisen tukena. Digipalveluita hyödyntämällä voidaan parantaa myös rajallisiin resursseihin liittyviä ajankäyttöhaasteita kustannustehokkaasti esimerkiksi kotikäynteihin verrattuna (Islam ym. 2015, 678).

Koulutuksen järjestäminen ja osaamisen tukeminen

Koulutuksen tarve ja digivastarinta nousivat isoiksi teemoiksi tarvekartoituksen pohjalta. Haavakonsultaatiot ovat osaamisen ja koulutuksen tukemista. Osaamisen lisääntyessä tarve haavapalvelulle vähenee. Ratkaisuehdotuksena esitettiin koulutusmateriaalien luominen ja jakaminen esimerkiksi Teamsin välityksellä, joka antaisi non-stop koulutuksen mahdollisuuden ja loisi matalankynnyksen konsultaatioalustan. Teams-alusta toimisi nykyisten viestintäkanavien rinnalla. Manka ja Manka (2023) tuovat esiin, että työpaikoilla tulisi panostaa erilaisiin oppimismahdollisuuksiin, jossa hyödynnetään erilaisia keinoja opetukselle, kuten etä-, monimuoto- ja virtuaaliopetus, verkostoista oppiminen, vertaisoppiminen, alan työntekijöiden yhteiset koulutukset ja mentorointi. Verkostoista oppiminen on tärkeä tapa oppia toisiltaan ja tehdä yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen, jossa tieto ja osaaminen lisääntyy asiakkaiden hyödyksi. (Manka & Manka 2023, 25–32.)

Viestintä

Vuorovaikutusteknologia mahdollistaa näkyvyydellään tiedon jaon ja saatavuuden ja toimii työyhteisön vuorovaikutuskanavana. Viestinnän merkitys nousee esiin usein, kun puhutaan toiminnan kehittämisestä, muutoksesta ja myös tavallisen työn ohella tapahtuvasta tiedon jakamisesta. Tiedon tulisi olla helposti kaikkien saatavilla ja käytettävissä, oikea-aikaista sekä kohdennettua. Toisaalta viestintää on myös kuunteleminen ja vastavuoroinen ajatusten vaihto. (ks. Støme ym. 2021; Laitinen 2020, 66, 72; Bonsa 2019, 22; Kreps & Neuhauser 2010.)

Johdon tuki

Toteutetussa ideariihessä nousi esille johdon tuen merkitys ajankäytön hallinnan ja toiminnan muutoksen onnistumisessa. Myös henkilöstön vastarinta digitaalisuutta kohtaan ja uudenlaista osaamisen tarve tunnistettiin. Onnistuakseen digitalisaatio edellyttää kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta organisaation kaikilla osa-alueilla. Valtioneuvoston selvityksen mukaan digiteknologian käyttöönotossa korostuu organisaation johdon, erityisesti lähiesihenkilöiden merkitys muutosten jalkauttamisessa. Lähiesihenkilöillä on tärkeä rooli muutoksien fasilitoinnissa, toimiessaan lähellä sote-ammattilaisia. (Pennanen ym. 2023, 52, 79.) Henkilöstö alkaa vastustamaan ja reagoimaan muutoksiin negatiivisesti erityisesti silloin, jos heille tulee tunne, että jotain heidän mielestään toimivaa rikotaan (Lehtonen ym. 2023, 244–245). Ylimmän johdon tuki ja sitoutuminen projekteihin on edellytys sille, että ne onnistuvat ja siirtyvät käytäntöön (Viitala & Jylhä 2021, 289–290).

Kuva 1. Ratkaisuehdotukset haavahoitajien ajankäytönhaasteisiin (Kuva: Katri Vaahtera, Saara Pigg, Elina Tuimala).

Digitalisaatio ei ratkaise kaikkia haasteita

Projektin keskeisenä löydöksenä nousi esiin, että ajankäytön hallintaan vaikuttavat asiat eivät ole ainoastaan digitaalisuudella korjattavissa olevia. Haavanhoitajien ajankäytön haasteisiin voidaan vaikuttaa, kun koulutus on kunnossa ja osaamista tuetaan sekä takana on onnistunut viestintä ja johdon tuki. Projektissa luodut persoonakortit ja ajankäytön ratkaisuehdotukset ovat hyödynnettävissä myöhemmin haavapalvelun eri haasteita kehittäessä. Digitaalisuus itsessään ei siis ole se asia, jota kannattaa tavoitella vaan tavoitteena tulee olla sen tuoma arvo palvelun tuottajille ja sen käyttäjille. Palveluprosessin kokonaisvaltainen uudistaminen tuo arvoa haavanhoitajille ajankäytön ohella työn kustannustehokkuuden parantumisen muodossa.

Lähteet

Alhonen M. & Iloranta R. 2021. Palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja arkeen. SUN – 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun- -hanke. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/palvelumuotoilun-menetelmia-ja-tyokaluja-arkeen

Bonsu, S. 2019. Listen: Communicating in knowledge-baset organiszations. International Journal of Global Business, 12(2), 13–24. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://gsmi-ijgb.com/wp-content/uploads/IJGB-V12-N2-P02-Samuel-Bonsu-Communicating.pdf

Ideapakka. 2024. Ideointi: Ratko haasteita Lootuskukan terälehdillä. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://ideapakka.fi/blogi/ideointi-ratko-haasteita-lootuskukan-teralehdilla/

Islam, SM-R., Kwak, D., Kabir, MD-H., Hossain, M. & Kwak, K-S. 2015. The Internet of Things for Health Care: A Comprehensive survey. Institute of Electrical and Electronics Engineers IEEE. Vol. 3, 678–708. Viitattu: 3.10.2024. Saatavissa https://ieeexplore.ieee.org/document/7113786

Kreps, G. L. & Neuhauser, L. 2010. New directions in eHealth communication: Opportunities and challenges. Patient Education and Counseling, 78(3), 329–336. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.pec.2010.01.013

Laitinen, K. 2020. Vuorovaikutusteknologia työyhteisössä. Teknologia välitteinen vuorovaikutus virtuaalitiimeissä ja työyhteisön sosiaalisessa mediassa. JYU DISSERTATIONS 287. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71789

Lehtonen, O-P., Saarni, S., Kinnunen, J. & Kinnunen, M. 2023. Johtaminen hyvinvointialueella. Miten ratkaista henkilöstöpula? E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Malin, A-T. 2024. Oppimista työelämän ja ammattikorkeakoulun rajapinnalla. LAB Focus blogi. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/oppimista-tyoelaman-ja-ammattikorkeakoulun-rajapinnalla/

Malin, A-T., Poikala, A., Ahvenainen, N., Kettunen, R. & Teräsheimo, S. 2024. Hyvinvointialueelle digitaalisten palveluiden muotoilua opiskelijavoimin. LAB Pro Journal. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointialueelle-digitaalisten-palveluiden-muotoilua-opiskelijavoimin/

Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. Alma talent. Helsinki.

Newton, A. S., March, S., Gehring, N. D., Rowe, A. K. & Radomski, A. D. 2021. Establishing a Working Definition of User Experience for eHealth Interventions of Self-reported User Experience Measures With eHealth Researchers and Adolescents: Scoping Review. Journal of Medical Internet Research, 23(12), e25012–e25012. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/25012

Pennanen, P., Jansson, M. Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165147

Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2022. This is Service design doing. 12.painos. Kanada: O-Reilly Media.

Støme, L. N., Wilhelmsen, C. R. & Kværner, K. J. 2021. Enabling Guidelines for the Adoption of eHealth Solutions: Scoping Review. JMIR Formative Research, 5(4), e21357–e21357. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/21357

Ten Klooster, I., Wentzel, J., Sieverink, F., Linssen, G., Wesselink, R. & van Gemert-Pijnen, L. 2022. Personas for Better Targeted eHealth Technologies: User-Centered Design Approach. JMIR Human Factors, 9(1), e24172–e24172. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/24172

Viitala, R & Jylhä, E. 2021. Johtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. 1.–2. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Yli-Kaitala, K., Toivanen, M., Viljanen, O. & Janhonen, M. 2016. Fokus kateissa, aika palasina? Ajanhallinnasta asiantuntijatyössä. Työterveyslaitos. Viitattu 3.10.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/file-download/download/public/1093

Kirjoittajat

Arja-Tuulikki Malin on LAB ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa digitaalisten palvelujen muotoilua (YAMK) hyvinvointialalla.

Katri Vaahtera, Terveyden- ja sairaanhoitaja (AMK), on Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun opiskelija (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulussa. Yhdessä kehittäminen saa minut syttymään ja herättää myös luovan puoleni.

Saara Pigg, Kätilö-sairaanhoitaja (AMK), on Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun opiskelija (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulussa. Heikosti toimivat palvelut herättävät herkästi kehittäjäluonteeni.

Elina Tuimala, sosiaaliohjaaja (AMK), on Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun opiskelija (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulussa. Luovuus ja ratkaisukeskeisyys ovat vahvuuksiani palveluiden kehitystyössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1441931 (CC0)

Viittausohje

Malin, A.-T., Vaahtera, K., Pigg, S. & Tuimala, E. 2024. Digitaalisia ratkaisuja haavanhoidon ajankäytön haasteisiin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalisia-ratkaisuja-haavanhoidon-ajankayton-haasteisiin/