Digitaaliset työkalut eivät johda ketään – etäjohtamisen onnistuminen rakentuu vuorovaikutuksesta

Sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään yhä enemmän digitaalisten välineiden avulla ja eri paikoissa. Teknologia mahdollistaa yhteydenpidon, tiedon jakamisen sekä työn koordinoinnin, mutta toimiva teknologia ei vielä tarkoita toimivaa johtamista. Onnistuneessa etäjohtamisessa korostuvat vuorovaikutus, luottamus, esihenkilön saavutettavuus ja selkeät yhteiset toimintatavat.

Kirjoittajat: Tanja Koivula, Tiina Tiitola & Minna-Maria Behm

Digitaalinen johtaminen on enemmän kuin välineiden hallintaa

Digitalisaatio on muuttanut työn tekemisen tapojen lisäksi myös johtamista. Digitaalisessa johtamisessa ei ole kyse vain teknologian tai erilaisten järjestelmien hallinnasta, vaan ennen kaikkea siitä, miten esihenkilö johtaa ihmisiä teknologian välityksellä. Digitaalista johtamista koskevassa tutkimuksessa teknisten valmiuksien rinnalle nousevat ihmislähtöiset taidot, kuten vuorovaikutus, luottamuksen rakentaminen, motivointi ja yhteisöllisyyden tukeminen. (López-Figueroa ym. 2025.) Myös tuoreessa terveysalan tutkimuksessa digitaalisen johtamisen merkitys yhdistyy teknisen osaamisen lisäksi henkilöstön ja organisaation hyvinvoinnin tukemiseen (López Peláez ym. 2026).

Teknologian käyttöönotto ei siten yksin riitä muuttamaan organisaation toimintaa. Digitalisoituneessa työympäristössä esihenkilöltä tarvitaan kykyä tukea henkilöstön osaamista ja sopeutumista muuttuviin työskentelytapoihin sekä huolehtia toimivasta viestinnästä ja yhteistyöstä. Myös suomalaisissa digitalisoituneita työympäristöjä koskevissa tarkasteluissa korostuvat viestintä, yhteistyö, osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön sitouttaminen muutokseen (Lempiäinen 2024).

Koivulan ja Tiitolan (2026) integratiivisena kirjallisuuskatsauksena toteutetussa YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin etätyön johtamista digitaalisten työkalujen avulla sosiaali- ja terveysalalla. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia digitaalisia työkaluja ja keinoja hyödynnetään etäjohtamisessa, ja muodostaa kokonaiskuva etäjohtamisen käytännöistä ja merkityksestä sosiaali- ja terveysalalla. Tulosten ja johtopäätösten perusteella opinnäytetyössä esitetään myös digitaalisen etäjohtamisen kokonaismalli.

Vuorovaikutusta on johdettava tietoisesti

Koivulan ja Tiitolan (2026) tulosten mukaan etäjohtamisen haasteet eivät liity ensisijaisesti teknologian käyttöön, vaan yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, henkilöstön tukemiseen ja vuorovaikutuksen toteutumiseen digitaalisessa ympäristössä. Etäympäristössä vuorovaikutus ei synny samalla tavalla itsestään kuin yhteisessä työpaikassa. Arjen lyhyet keskustelut ja epämuodolliset kohtaamiset vähenevät, ja samalla esihenkilön mahdollisuudet havaita työntekijän kuormittumista tai tuen tarvetta voivat heikentyä. Siksi vuorovaikutukselle on rakennettava tietoisia käytäntöjä. Myös Työterveyslaitos korostaa etätyön johtamisessa säännöllistä yhteydenpitoa, esihenkilön saatavilla olemista sekä virallisesta ja epävirallisesta vuorovaikutuksesta huolehtimista (Työterveyslaitos).

Vuorovaikutukseen liittyy vahvasti myös luottamus. Virtuaalitiimien johtamisessa esihenkilöllä on keskeinen rooli sellaisten olosuhteiden rakentamisessa, joissa luottamus ja yhteistyö voivat vahvistua. (Koivula & Tiitola 2026.) Erityisesti säännöllisen esihenkilön ja työntekijän välisen viestinnän on tunnistettu tukevan luottamuksen muodostumista etätyössä (Kloepfer & Carbon 2025).

Käytännössä vuorovaikutteinen etäjohtaminen voi tarkoittaa varsin yksinkertaisia asioita: säännöllisiä yksilö- ja tiimikeskusteluja, selkeitä yhteydenpitokanavia sekä yhteisiä käytäntöjä siitä, miten ja milloin esihenkilön tavoittaa. Myös epämuodollisille kohtaamisille tarvitaan tilaa. Olennaista ei ole yhteydenpidon määrä, vaan sen laatu ja se, että henkilöstöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tukea myös etätyössä. Etäjohtamisessa vuorovaikutuksesta muodostuukin tietoisesti johdettava osa päivittäistä esihenkilötyötä.

Digitaalinen johtaminen vaatii muutakin kuin teknistä osaamista

Digitaalinen osaaminen on keskeinen osa etäjohtamista, mutta pelkkä välineiden käyttötaito ei tarkoita digitaalista johtamisosaamista. Esihenkilön on osattava arvioida, milloin ja mihin digitaalisia välineitä kannattaa käyttää, mikä viestintäkanava sopii kuhunkin tilanteeseen ja milloin tarvitaan henkilökohtaista kohtaamista. Samalla hänen on pystyttävä tukemaan henkilöstöä uusien toimintatapojen omaksumisessa. Hoitotyön e-johtamista koskevassa tutkimuksessa korostuvatkin teknologian rinnalla ihmissuhteet, henkilöstön tukeminen sekä esihenkilöiden riittävä koulutus (Numanovic ym. 2024).

Osaamisen kehittäminen ei kuitenkaan voi jäädä vain yksittäisen esihenkilön vastuulle. Muuttuva työelämä synnyttää jatkuvasti uusia osaamistarpeita, minkä vuoksi osaamisen ennakoinnin, nykytilan arvioinnin ja kehittämisen tulisi olla suunnitelmallinen osa organisaation toimintaa (Behm & Suikkanen 2025).

Tekoäly täydentää, ei korvaa

Tekoälyn yleistyminen tuo digitaaliseen johtamiseen uuden ulottuvuuden. Se voi tukea esihenkilöä esimerkiksi tiedon hyödyntämisessä, päätöksenteossa ja toimintaprosessien kehittämisessä. (Koivula & Tiitola 2026.) Terveydenhuollossa tekoälyn onnistunut hyödyntäminen edellyttää kuitenkin teknologisen osaamisen lisäksi strategista ja organisatorista osaamista, kykyä johtaa muutosta sekä vahvoja vuorovaikutustaitoja (Sriharan ym. 2024).

Tekoäly voi helpottaa tiedon käsittelyä ja tarjota johtamisen tueksi uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta se ei korvaa ihmisten johtamiseen liittyvää harkintaa ja kohtaamista. Esihenkilön vastuulle jää edelleen tunnistaa henkilöstön tuen tarpeita, rakentaa luottamusta ja mahdollistaa aito vuorovaikutus myös digitaalisessa työympäristössä. Mitä enemmän teknologia tulee osaksi johtamisen arkea, sitä tärkeämpää on tunnistaa myös ne tilanteet, joissa tarvitaan ihmistä teknologian sijaan.

Tekoäly voidaan siten nähdä esihenkilön työtä täydentävänä työkaluna, ei johtamisen korvaajana. Teknologian kehittyessä esihenkilön kyky kohdata, kuunnella ja rakentaa luottamusta voi muodostua entistäkin tärkeämmäksi johtamisosaamiseksi.

Teknologia mahdollistaa, ihminen johtaa

Perustehtävää ja tavoitteita tukeva etäjohtaminen koostuu johtamiskäytäntöjen, vuorovaikutuksen ja digitaalisten työvälineiden yhteensovittamisesta. Koottua tutkimustietoa kannustetaan hyödyntämään esihenkilöiden ja työyhteisöjen osaamista kehitettäessä sekä esihenkilöiden perehdytyksessä ja käytännön johtamistyössä. Digitalisoituvan etäjohtamisen tueksi hyödyllistä materiaalia on tuotettu myös hankkeissa, esimerkiksi eLead-hanke (THL 2026). Kehitettäessä niin sanotun hajautetun työyhteisön toimintaa voidaan hyödyntää myös pohdintakysymyksiä tai etäjohtamistaitotestiä (Työturvallisuuskeskus 2023) tai Työterveyslaitoksen tuottamaa oppimateriaalia etätyön johtamisesta (Työterveyslaitos).

Onnistuneen etäjohtamisen ytimessä ovat lopulta samat asiat kuin hyvässä johtamisessa yleensä: luottamus, vuorovaikutus, selkeät toimintatavat ja henkilöstön kohtaaminen. Digitaaliset välineet muuttavat tapaa, jolla johtamista toteutetaan, mutta ne eivät vähennä esihenkilön merkitystä.

Etäjohtamisessa keskeiseksi johtamistaidoksi nouseekin kyky rakentaa vuorovaikutusta tilanteessa, jossa yhteinen fyysinen työympäristö ei enää tue kohtaamisia samalla tavalla kuin ennen. Teknologia voi tarjota siihen välineet, mutta se ei ratkaise, kokeeko työntekijä tulevansa kuulluksi, saavansa tarvitsemansa tuen tai olevansa osa työyhteisöä. Teknologia voi mahdollistaa yhteyden, mutta esihenkilön tehtäväksi jää tehdä siitä vuorovaikutusta.

Lähteet

Behm, M-M. & Suikkanen, A. 2025. Osaamisen johtamisen nykytila ja kehittämistarpeet. Selvitysraportti. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 86. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-503-2

Kloepfer, S. & Carbon, C-C. 2025. Leadership and trust in virtual teams. Human Systems Management. Vol. 44 (5), 890–900. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/01672533251331488

Koivula, T. & Tiitola, T. 2026.Etätyön johtaminen digitaalisten työkalujen avulla sosiaali- ja terveysalalla: Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026101327765

Lempiäinen, M. (toim.) 2024. Johtamisen kehittäminen digitalisoituneissa työympäristöissä: Artikkelikokoelma YAMK-opinnäytetöiden tuloksista. Pohjoisen tekijät – Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 16/2024. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501081785

López-Figueroa, J. C., Ochoa-Jiménez, S., Palafox-Soto, M. O. & Hernandez Munoz, D. S. 2025. Digital Leadership: A Systematic Literature Review. Administrative Sciences. Vol. 15 (4), 129. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/admsci15040129

López Peláez, A., Erro-Garcés, A. & Pérez-García, R. M. 2026. From competence to care: digital leadership in eHealth. Journal of Social Work Practice. Vol. 40 (2), 229–250. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02650533.2026.2657967

Numanovic, V., Jalonen, H., Lindell, J. & Jacobsson, J. 2024. E-leadership in nursing – a systematic review. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 16 (1), 62–80. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.137575

Sriharan, A., Sekercioglu, N., Mitchell, C., Senkaiahliyan, S., Hertelendy, A., Porter, T. & Banaszak-Holl, J. 2024. Leadership for AI Transformation in Health Care Organization: Scoping Review. Journal of Medical Internet Research. Vol. 26, e54556. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2196/54556

THL. 2026. Hyvä digitalisoituvan työn johtaminen sote-ammattilaisten näkökulmasta (eLead). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://thl.fi/tutkimus/hankkeet/hyva-digitalisoituvan-tyon-johtaminen-sote-ammattilaisten-nakokulmasta-elead-

Työterveyslaitos. Etätyön johtaminen. Viitattu 24.9.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyoaika/joustava-tyoaika/etatyon-johtaminen

Työturvallisuuskeskus. 2023. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Viitattu 12.10.2026. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/etajohtaminen-ja-virtuaalinen-vuorovaikutus-tyoyhteisossa/

Kirjoittajat

Tanja Koivula valmistuu syksyllä 2026 LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan digiasiantuntija -koulutusohjelmasta tutkinnolla sairaanhoitaja (YAMK). Hän työskentelee esihenkilönä sosiaali- ja terveysalalla.

Tiina Tiitola valmistuu syksyllä 2026 LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan digiasiantuntija -koulutusohjelmasta tutkinnolla sairaanhoitaja (YAMK). Hän työskentelee sairaanhoitajana sosiaali- ja terveysalalla.

Minna-Maria Behm (TtT) toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä YAMK-koulutuksessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-naine-lappari-4226140/ (Pexels License)