Digitaaliset oppimisympäristöt vahvistavat asiantuntijoiden osaamista

Verkossa opiskelu joko itsenäisesti tai ohjatusti on tullut osaksi työelämän osaamisen kehittämistä. Vaikka verkko-opetusta on toteutettu maailmanlaajuisesti vuodesta 2008 lähtien, vei koronapandemian aiheuttama poikkeusolo perinteisen kontaktiopetuksen kokonaan verkkoon. Poikkeusolon päättymisen jälkeen verkossa opiskelu näyttää jääneen pysyväksi oppimisen muodoksi. Verkossa opiskelusta käytetään nimitystä e-oppiminen (e-learning) tai oppiminen virtuaalisessa tai digitaalisessa oppimisympäristössä. Kaupalliset ja ei-kaupalliset oppimisympäristöt tarjoavat yrityksille ja julkisille organisaatioille alustoja opetuksen organisointiin. Tässä artikkelissa tarkastellaan verkko-oppimisen hyötyjä ja haasteita ja esitellään lääkealan yritykselle tehtyä kaupallisen verkko-oppimisympäristön kehittämishanke.

Kirjoittajat: Anna Rantanen & Tarja Korpela

Verkossa oppimisen hyötyjä

Avoimet oppimisympäristöt, kuten MOOCs (Massive Open Online Courses), tarjoaa suurelle yleisölle mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Oppimisesta on tehty yhtä helppoa kuin musiikin tai äänikirjojen kuuntelu. Etenkin julkiset palvelut ja korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimisympäristöjä alhaisten käyttökustannusten ja helpon käytettävyyden vuoksi. Suurten massojen oppimisympäristö vaatii virtuaaliseen oppimiseen suunnattua pedagogista erityisosaamista, jotta sen avulla saavutettaisiin sille asetetut tavoitteet lisätä oppimisalustan käyttäjien osaamista ja tuottaa hyviä oppimiskokemuksia. (Porter 2015.)

Utunen (2023, 70) tiivistää tutkimuksessaan digitaalisen oppimisympäristön hyötyjä seuraavasti: Oppimisympäristössä on mahdollista päivittää oppimateriaalit reaaliaikaisesti, opetus voidaan suunnitella ja toteuttaa oppijalähtöisesti, sama oppimisalusta on muokattavissa eri kielille, oppimisalustalla voidaan joustavasti huomioida erilaisten oppijoiden tarpeita ja sisältöjä voidaan hyödyntää monipuolisesti muussa opetuksessa. Ahmad ym. (2022) kuvaavat avoimen oppimisympäristön tulevaisuutta MOOC 5.0- konstruktion avulla: Mooc-oppimisympäristö tulee hyödyntämään tulevaisuudessa entistä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja Big Dataa opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja opetusmateriaalien tuottamisessa. Lisäksi sen käytettävyys tulee parantumaan, joka lisää muun muassa verkko-opetuksen saavutettavuutta, sitouttaa oppijoita enemmän oppimiseen, tekee oppimisalustoista mukautuvampia käyttäjien tarpeeseen, mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön sekä lisää oppimisalustan turvallista käyttöä.

Verkossa oppimisen haasteita

Vaikka verkko-opiskelun hyödyt ovat osoitettavissa, liittyy siihen myös paljon haasteita. Opiskelijoiden aktiivisuus vaihtelee paljon. Osa opiskelijoista vierailee oppimisalustalla harvakseen eivätkä he osallistu aktiivisesti keskusteluihin, jolloin ryhmä ei muodosta sosiaalista tukiverkkoa osallistujille. Vaikka vapaaehtoiset verkkokurssit koettaisiin tarpeellisiksi, niille ei kuitenkaan esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi osallistuta. Pakolliset verkkokurssit voidaan vain suorittaa, jolloin oppiminen saattaa jäädä pinnalliseksi. (Toivonen ym. 2023, 34,36.) Verkko-opiskelu on tuonut kehittäjille uudenlaisia osaamisen haasteita. Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus vaativat taitoa käyttää erilaisia teknologisia ja pedagogisia menetelmiä. Parhaimmillaan se tarjoaa inspiroivan tavan yhteisölliseen oppimiseen ja heikoimmillaan se kamppailee toimimattomien linkkien ja epäselvien ohjeistusten kanssa. (Hakala ym. 2023, 94–95.)

Lääkealan yrityksen verkko-oppimisympäristön kehittäminen

Rantanen (2025) kehitti farmaseuttien koulutusta ja osaamisen vahvistamista palvelevan verkko-oppimisympäristön suomalaisen lääkeyrityksen tarpeisiin. Yrityksellä oli käytössä kaupallinen oppisympäristö Vuolearning. Oppimisympäristön luominen tehtiin käyttäjälähtöisesti. Käyttäjätietoa kerättiin kyselytutkimuksella ja työpajoissa. Lisäksi Rantanen benchmarkkasi neljän muun lääkeyrityksen oppimisympäristöjä ja hyödynsi niistä saatavaa tietoa kohdeyrityksen oppimisympäristön kehittämiseen. (Rantanen 2025, 61.)

Oppimisympäristöön sisällytettiin erilaisia opetusaineistoja: webinaareja, asiantuntijavideoita, lyhyitä kirjallisia kursseja ja tuote-esittelyvideoita. Näin varmistettiin, että erilaiset oppimistyylit tulevat huomioiduiksi. Sitoutumista tuettiin myös palkitsemismekanismein, kuten arvonnoilla.

Yksi keskeinen havainto kehittämistyössä oli käytettävyyden ja saavutettavuuden merkitys. Käyttämiseen osallistuvat arvostivat oppimisalustan verkkosivujen selkeää navigointia, eri laitteilla toimivaa alustaa ja sisällön helppoa omaksuttavuutta. Videoiden tekstitykset mahdollistavat oppimisen myös työn lomassa, esimerkiksi reseptitiskillä. Lisäksi verkkokoulutus antaa farmaseuteille mahdollisuuden perehtyä uutuustuotteisiin jo ennen niiden markkinoille tuloa, mikä parantaa asiantuntemusta ja asiakaspalvelun laatua. (Rantanen 2025, 66–67.)

Farmaseuttien asiantuntijuus näkyy suoraan kuluttajalle apteekissa, joten farmaseuttien tietämys tuotteista ja terapia-alueista on kriittistä myös lääkeyrityksen liiketoiminnalle. Kun farmaseutit suosittelevat hyvin tuntemiaan tuotteita, vaikuttaa se suoraan myyntiin. (Oinonen & Suvanto 2021.) Oppimisympäristön kautta lääkeyritys voi rakentaa pitkäjänteisesti suhdetta apteekkihenkilökuntaan, ei pelkästään tuotteiden näkökulmasta, vaan myös asiantuntijana ja koulutuskumppanina. Kun alusta rakennetaan yrityksen brändi-ilmeen mukaisesti, vahvistuu myös yrityskuva ja brändin tunnistettavuus.

Verkko-oppimisympäristö ei ole pelkästään koulutustyökalu, vaan strateginen väline, jolla lääkeyritykset voivat erottua kilpailijoistaan. Sen avulla voidaan rakentaa syvempiä asiakassuhteita, tukea farmaseuttien asiantuntijuutta ja lisätä heidän sitoutumistaan yrityksen tuotteisiin. Digitaaliset oppimisympäristöt yhdistävät liiketoiminnalliset tavoitteet ja asiakastarpeet tavalla, joka tukee yrityksen pitkäjänteistä menestystä. (Rantanen 2025, 67–68.)

Lääkealan yrityksissä kilpaillaan yhä enemmän asiantuntijuudella, asiakaskokemuksella ja tiedon saavutettavuudella (Ascher ym. 2018,1, 9). Verkko-oppimisympäristön käyttöönotto farmaseuttien koulutuksessa ei ole enää vain koulutusratkaisu, vaan strateginen kilpailutekijä. Se tarjoaa lääkeyrityksille keinon vahvistaa brändiään, lisätä tuotteiden tunnettuutta ja sitouttaa farmaseutteja entistä tiiviimmin yrityksen tarjoamaan asiantuntijatietoon.

Lääkeyritykset toimivat voimakkaasti säädellyllä alalla, jossa osaaminen ja ajantasainen tuotetieto ovat keskeisessä roolissa (Hirvonen ym. 2019, 2; Farmasialiitto 2023). Samaan aikaan kilpailu markkinoilla kiristyy ja asiantuntijuuden rooli korostuu asiakaskohtaamisissa, erityisesti apteekkien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Osaamisen johtaminen on yhä tärkeämpi osa yrityksen kilpailukykyä. Sen avulla varmistetaan, että henkilöstöllä ja sidosryhmillä on oikea osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. (Mäntymäki 2020, 29.)

Lähteet

Ahmad, I., Sharma, S., Singh, R., Gehlot, A., Priyadarshi, N., & Twala, B. 2022. MOOC 5.0: A Roadmap to the Future of Learning. Sustainability. Vol14 (18), 11199. Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su141811199

Ascher, J., Höglund, D., M’Iika, A., Ostojic, I. & Vancauwenberghe, M. 2018. From product to customer experience: The new way to launch in pharma. McKinsey & Company. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.mckinsey.com/~/media/McKinsey/Industries/Pharmaceuticals%20and%20Medical%20Products/Our%20Insights/From%20product%20to%20customer%20experience%20The%20new%20way%20to%20launch%20in%20pharma/From-product-to-customer-experience.pdf

Farmasialiitto 2025. Tietoa farmasian alasta. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.farmasialiitto.fi/ala-ja-opiskelu/tietoa-farmasian-alasta/

Hakala, K., Raudasoja, I. M., Raudasoja, A., Lakkala, S., Pirttimaa, R., & Kiuru, E. 2023. Ammatillista opetusta etäällä ja lähellä: inklusiivinen hybridipedagogiikka ja opettajan osaaminen koronapandemian jäljiltä. Kasvatus. Vol.54. Viitattu 13.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.33348/kvt.130116

Hirvonen, J., Salminen, O., Vuorensola, K., Katajavuori, N., Huhtala, H. & Atkinson, J. 2019. Pharmacy Practice and Education in Finland. Pharmacy. Vol.7 (1), 21. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/pharmacy7010021

Mäntymäki, J. 2020. Valmentava johtaminen asiantuntijoiden osaamisen johtamisessa. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikkö. Vaasa. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/10917/UVA_2020_M%C3%A4ntym%C3%A4ki_Janne.pdf..pdf?sequence=2

Oinonen, N. & Suvanto, S. 2021. Terveyttä ja hyvinvointi apteekista. Fimea sic! -verkkolehti. 21. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021063040655

Porter, S. 2015. To MOOC or not to MOOC: How can online learning help to build future on higher education? Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14703297.2017.1354557

Rantanen, A. 2025. Verkko-oppimisympäristön kehittäminen farmaseuttien koulutuksiin. LAB-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö. Viitattu 3.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504096002

Toivanen, M., Gluschkoff, K., Yli-Kaitala, K., & Koskela, I. 2023. Osallistumisaktiivisuus ja vuorovaikutukseen osallistuminen verkko-oppimisyhteisössä. Prologi. Vol.19 (2), 27–48. Viitattu 13.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.33352/prlg.116526

Utunen, H. 2023. Health Information Dissemination During Pandemics and Epidemics. Key requirements for online learning platforms and materials. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Informaatiotieteiden ja viestinnän laitos. Viitattu 8.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2917-4

Kirjoittajat

Anna Rantanen työskentelee lääkealalla myynnin ja koulutuksen parissa. Hän valmistui LAB-ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan Palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksesta.

Tarja Korpela toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu (yamk) -koulutuksen koordinaattorina. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Artikkelikuva: ChatGPT 2025, muokannut Anna Rantanen & Tarja Korpela