Digitaalisella palvelulla vahvistusta varhaiseen vuorovaikutukseen

Kolmannen sektorin toiminnan osana tuotetaan palveluita, jotka täydentävät väestölle tarjottavia julkisen ja yksityisen sektorin palveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tässä artikkelissa esimerkkinä on ensi- ja turvakotiyhdistyksen tarjoama digitaalinen palvelu vauvaperheen vanhemmille varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen.

Kirjoittajat: Kristiina Luusua & Arja-Tuulikki Malin

Kolmas sektori sote-palvelujen tarjoajana

Kolmannella sektorilla viitataan usein järjestöjen ja yhdistysten toimintaan julkisten ja yksityisten palvelujen tarjoajien rinnalla (mm. Peltosalmi ym. 2024; Niemelä 2019; Brax 2018). Järjestöjen toiminta ja tuki voi olla osana palveluketjua tai -kokonaisuutta edistämässä ja vahvistamassa laajasti ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja oman alansa asiantuntemuksen lisäksi ne vahvistavat monella tapaa kansalaisten osallisuutta. (STM 2023.)

Lapin ensi- ja turvakoti ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka kehittää ja toteuttaa järjestölähtöistä auttamistyötä. Lasta odottaville ja vauvaperheille suunnattu matalankynnyksen avopalvelutoiminta on maksutonta ja sitä tarjotaan monikanavaisesti sekä lähi- että etäyhteyksin toteutettuna. (Lapin ensi- ja turvakoti ry 2024; Innokylä 2020.) Digitaalinen etäryhmä lisää mahdollisuuksia osallistua ryhmään tilanteissa, joissa vallitseva olosuhde estää henkilöä saamasta palvelua tai välimatka palveluun on pitkä (Kivistö 2021, 55). Etäryhmätoiminta lisää vertaisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja tukee luonnollisten verkostojen rakentumista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Hiero vauvaa -etävertaisryhmätoiminta on varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta tukeva ryhmä yli kahden viikon ikäisten vauvojen perheille. Toiminta mahdollistaa vauvaperheiden osallistumisen ja vertaisuuden kokemuksen tasavertaisesti koko Lapin alueella. Vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelu tekee yhteistyötä Lapin hyvinvointialueen lapsiperhetoimijoiden kanssa, toimittaen heille tietoa ja esitteitä etäryhmään liittyvän asiakasohjauksen tueksi. Hiero vauvaa- etäryhmä täydentää Rovaniemen neuvolan moniammatillisesti toteutettavaa perhevalmennuskokonaisuutta. Neuvola ohjaa ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulevia osallistumaan Hiero vauvaa -etävertaisryhmätapaamisiin.

Varhaisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

Varhainen vuorovaikutus tarkoittaa viestintää, joka tapahtuu vanhemman ja vauvan välillä siihen saakka, kunnes lapsi on noin yhdestä kahteen vuotta. Tutkimustiedon mukaan vanhemman ja vauvan välinen yhteinen toiminta hyvässä vuorovaikutusilmapiirissä luo pohjan lapsen suotuisalle psyykkiselle kehitykselle (Pesonen 2010).

Iho on suurin elimemme ja tuntoaisti on vauvalla aisteista kehittynein. Ihon ja tuntoaistin kautta pieni vauva alkaa luoda yhteyttä ympäröivään maailmaan ja muihin ihmisiin. Ihokontakti vauvan ja vanhemman välillä vahvistaa vauvan tunnetta yhteenkuuluvuudesta, turvallisuudesta, lämpimästä läheisyydestä ja välittämisestä sekä lisää itsetuntoa. Iho ihoa vasten vauva oppii nauttimaan yhdessäolon tuomasta mielihyvästä ja vahvistaa luottamusta läheisyyden turvallisuuteen. (Cacciatore ym. 2022.)

Vauvalla on erityisen suuri tarve saada hellää kosketusta heti syntymästä alkaen. FinnBrain -tutkimuksessa (2017) havaittiin, että kosketus ja varsinkin silittely aktivoi jo kuukauden ikäisten vauvojen aivoissa alueita, jotka liittyvät tunteiden säätelyyn ja etenkin positiivisten tunteiden syntymiseen (Tuulari ym. 2017). Kosketus aikaansaa kehon tuottaman hyvän olon ja kiintymystä vahvistavan oksitosiini-hormonin aktivoitumisen. Vauvahieronnan on tutkimuksissa todettu laskevan vauvojen stressihomonien määrää, millä on suuri vaikutus aivojen ja keskushermoston myönteiselle kehitykselle. Hieronnan on todettu vähentävän vauvojen ärtyisyyttä ja parantavan uni-valverytmiä. (Mäkelä 2005, 1545–1546.) Vuonna 2018 Suomessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan lopettaneen vauvojen koliikkioireet joko kokonaan tai oireet olivat lievittyneet (Tiainen 2019). Hierontaa saaneet vauvat ovat osoittaneet suurempaa sosiaalista suuntautumista muita ihmisiä kohtaan. Kosketus edistää vauvan kykyä osallistua vuorovaikutukseen ja hieronnalla lisätään vauvan positiivista yhteyttä vanhempaansa. Yhteisessä kokemuksessa vauvansa kanssa vanhempi voi parhaimmillaan vahvistaa tai lieventää lapsen tuntemuksia. Hyvässä vuorovaikutuksessa aikuinen tukee lapsen positiivisia tunteita ja rauhoittaa negatiivisia. Lapsi oppii käsittelemään fyysisiä ja emotionaalisia kokemuksia aikuisen kanssa ja näin ne vähitellen muuttuvat hänen omiksi tiedoikseen. (Mäkelä 2005, 1545, 1547.)

Digitaalinen Hiero vauvaa -palvelu tarjoaa vertaistukea ympäri vuoden

Hiero vauvaa -etätapaamisessa vanhemmat saavat tietoa kosketuksen ja vuorovaikutuksen merkityksestä vauvalle sekä ohjausta RISS (Rice Infant Sensomotor Stimulation Technique) -vauvahierontamenetelmään, jossa yhdistyvät kosketus, katsekontakti, vauvalle puhuminen ja liike (keinuttelu) sekä ohjausta vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan ja oksitosiini-hormonin eritystä lisäävään hierontaan. Vanhemmat voivat halutessaan hieroa vauvaansa tapaamisen aikana. Ryhmän kolme vaihtuvaa teemaa ovat rentoutta ja hyvää oloa vauvalle, kuinka helpottaa vauvan vatsavaivoja vauvahieronnalla ja kuinka tukea vauvan unta vauvahieronnalla.

Tapaamisen lopuksi käydään loppukeskustelu, jossa vanhemmille mahdollistetaan ryhmäkokemuksen reflektio. Hiero vauvaa- etävertaisryhmään voi osallistua oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan joko yhdelle kerralle tai vaikka kaikkiin teemoihin useampaan kertaan. Tapaamisen aikana vanhempien on mahdollista saada tietoa Lapin ensi- ja turvakoti ry:n muista palveluista.

Kuva 1. Palvelupolku Hiero vauvaa -etävertaisryhmätoimintaan osallistumisesta (Kuva: Kristiina Luusua)

Hiero vauva etävertaisryhmään on 1.1.2022 – 30.9.2024 osallistunut yhteensä 266 henkilöä. Saatujen (n = 67) palautteiden mukaan (asteikolla 1 = täysin eri mieltä – 5 = täysin samaa mieltä) tapaamisiin osallistuneet ovat saaneet paljon tietoa ja tukea arkeensa (ka. 4,6), osallistuneen olo on helpottunut hieman hänen tavatessaan samassa elämäntilanteessa olevia (ka. 3,5) ja toimintaan osallistuminen on vastaajan mielestä tukenut paljon hänen lapsensa hyvinvointia (ka. 4,7). Tapaamisiin osallistuneet ovat saaneet paljon tukea omaan tilanteeseensa (ka. 4,4) ja tietoa vauvahieronnan hyödyistä (ka. 4,6). Moni on aikonut hyödyntää ryhmästä saatuja vinkkejä jatkossakin (ka. 4,6). Palautteet antavat viitteitä digitaalisesti tarjottavan vertaisryhmän tarpeellisuudesta. Kehittämisen haasteet liittyvätkin palvelun maantieteellisen saatavuuden parantamiseen Lapin hyvinvointialueella, mihin vastataan palvelumuotoilun menetelmiä soveltavalla YAMK-opinnäytetyöllä.

Lähteet

Brax, T. 2018. Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 26/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3941-7

Cacciatore, R., Ingman-Friberg, S., Kauppinen, P., Laru, S. & Pekkola, J. 2022. Kosketus on tärkeää. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2022/04/b6cfc4b0-kosketuksen-merkityksesta.pdf

Innokylä. 2020. Visioverkko-Ensikodin odotusajan työskentely etäyhteydessä. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/visioverkko-ensikodin-odotusajan-tyoskentely-etayhteydessa

Kivistö, M. 2021. Teknologiavälitteinen eDepressiokoulu masennuksesta toipumisen tukena: Kokemukset pilottikokeiluista. Kuntoutus. 44(2), 48–57. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.37451/kuntoutus.109479

Lapin ensi- ja turvakoti ry. 2024. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/lapinensijaturvakoti/

Mäkelä, J. 2005. Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Suomen lääkärilehti. 14/2005, 1545–1547.

Niemelä, J. 2019. Järjestöt sote-Suomea rakentamassa. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 25. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2019/05/niemela_jarjestot-sote-suomea-rakentamassa1.pdf

Peltosalmi, J., Eronen, A., Landén, P. & Ruuskanen, P. 2024. Järjestöbarometri 2024. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Soste, Suomen sosiaali- ja terveys ry. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.soste.fi/ajankohtaista/tutkimus/jarjestobarometri/jarjestobarometri-2024/

Pesonen, A-K. 2010. Varhainen vuorovaikutus on suotuisan psyykkisen kehityksen edellytys. Duodecim. 126:515–20. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo98656.pdf

STM. 2023. Järjestöt ja yhdistykset osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://stm.fi/jarjestot-ja-yhdistykset

Tiainen, P. 2019. Uusi suomalainen koliikkitutkimus paljastaa yllättävää tietoa: Osalla vauvoista oireilu loppui kokonaan, kaikki saivat apua. Yle. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11012092

Tuulari, J. J., Scheinin, N. M., Lehtola, S., Merisaari, H., Saunavaara, J., Parkkola, R., Sehlstedt, I., Karlsson, L., Karlsson, H. & Björnsdotter, M. 2019. Neural correlates of gentle skin stroking in early infancy. Developmental Cognitive Neuroscience. Vol 35, 36–41. Viitattu 11.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.dcn.2017.10.004

Kirjoittajat

Kristiina Luusua on valmistuva sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun (YAMK) opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta ja hän työskentelee Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelussa tiimivastaavana

Arja-Tuulikki Malin on lehtori, joka opettaa digitaalisten palvelujen muotoilua ja ohjaa YAMK opinnäytetöitä LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointialalla