Digirohkeus syntyy kokeiluista ja osaamisen jakamisesta

Digirohkeus on kykyä ja halua kokeilla teknologioita uteliaasti sekä ennakkoluulottomasti. Siihen tarvitaan motivaatiota, aikaa, tukea, koulutusta ja harjoittelua. Digirohkeutta edistää innostunut yhteisö, jossa jaetaan osaamista ja kokeillaan yhdessä. Digituutoreiden kannustava tuki ja oma innostus tarttuu muihin sekä auttaa yhteisön digirohkeuden kasvattamisessa. Jatkuva oppiminen ja osaamisen soveltaminen uusiin teknologioihin vahvistaa digitaalisen osaamisen kehittymistä sekä teknologian syvempää ymmärrystä.

Kirjoittaja: Minna Markkanen

Yhdessä VakaDigiin! -hankkeen tavoitteena on edistää digirohkeutta ja madaltaa kynnystä digipedagogiikan kehittämiseen ja käyttöönottoon varhaiskasvatuksessa. Hankkeen kohderyhmänä on koko varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka tukee digitutoreiden työtä. Hankkeessa tarjotaan valmennusta digipedagogiikan käyttöön ja tuotetaan helposti saavutettavaa mikro-oppimisen materiaalia. Tavoitteena on edistää digirohkeutta ja motivoida henkilöstöä kokeilemaan digitaalisia ympäristöjä ja ottamaan käyttöön laadukkaita digipedagogisia oppimisympäristöjä. (LAB.)

LAB-ammattikorkeakoulu on toiminut osatoteuttajana Yhdessä VakaDigiin! -hankkeessa 2023–2024. Hankkeen toteuttajat LABin lisäksi ovat LUT yliopisto ja Turun yliopisto. Hanke kuuluu ns. VakaDigi –hankeperheeseen, jonka ensimmäinen hanke oli Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi! -hanke. Molemmat ovat Opetushallituksen rahoittamia hankkeita. Hankkeiden aikana on tuotettu yli 100 toimintavinkkiä digipedagogiikan edistämiseen ja käyttöönottoon varhaiskasvatuksessa. Toimintavinkit ovat suunnattu kaikille varhaiskasvatuksessa lasten kanssa toimiville ja ne ovat avoimesti saatavilla hankkeen Instagram -kanavalla.

Valmennuksesta intoa teknologiakokeiluihin

Hankkeen aikana järjestetyissä valmennuksissa vieraili digitaalisesta osaamisesta innostuneita varhaiskasvatuksen henkilöstön jäseniä. He kokeilevat ja kehittävät omaa osaamistaan sekä motivoivat kollegoitaan työssään teknologian käyttöön. Hankkeen tapahtumiin osallistuvat kokivat teknisten ja pedagogisten näkökulmien olevan tervetulleita oman osaamisen vahvistajia ja digikokeiluihin innostajia. Osallistujilla ei ole ollut omassa peruskoulutuksessaan TVT-perustaitojen sisältöjä tai sen oppimiseen ei ole ollut aikaa työssä tai sitä ei ole koettu tarvitsevan varhaiskasvatuksen tehtävissä.

Valmennuksiin osallistuneiden kanssa käydyissä keskusteluista havaitsimme, ettei digi ole suinkaan kaikissa päiväkotiryhmissä käytössä ja sen käyttöön liittyy jonkun verran ristiriitaisuuksia. Mediassa käydyt keskustelut digin puolesta ja vastaan vaikuttavat digikäytön halukkuuteen varhaiskasvatuksessa, kuten kunkin henkilökohtaiset mieltymykset ja oma osaaminen. Erilaiset näkemykset kumpuavat varhaiskasvatuksen perustehtävän ja teknologian suhteesta, jossa lasten tulisi valmistautua yhteiskunnan kansalaisuuteen. Toisaalta erilaiset näkemykset vaihtelevat henkilöstön kulloisenkin roolin mukaisesti, kasvattajan, hoitajan ja opettajan rooleissa teknologia näyttäytyy erilaisina. (Mertala 2017, 1–3.)

Mediassa on käyty kiivastakin keskustelua älylaitteiden haitoista lasten keskittymiskykyyn, joka omalta osaltaan vaikuttaa epäilevänä suhtautumisen teknologiaan ammattilaisten keskuudessa. Samaan aikaan teknologia on ottanut suuria harppauksia tekoälyn saralla ja pian tekoäly on mukana niin digitaalisissa palveluissa kuin arjen teknologiassa. Kansallinen koulutuksen ohjausjärjestelmä velvoittaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä teknologian käyttöön lasten kanssa, joten sitä ei voi ohittaa tai jättää tekemättä (Pihlaja & Kangas 2023, 3). Työyhteisöjä tulisi kannustaa keskustelemaan digiin liittyvistä uhkakuvista, pelisäännöistä ja tunteista, joita se herättää. Keskusteluja tulisi ylläpitää myös varhaiskasvatuksen tavoitteista, tulevaisuuden osaamisesta ja yhteistyöstä digiasioissa huoltajien kanssa.

Mitä uuden oppimisen tarvitaan?

Pihlaja & Kangas (2023, 23) suosittelevat tarkastelemaan varhaiskasvatussuunnitelmia teknologiakehyksestä käsin. Henkilöstö tarvitsee aikaa varhaiskasvatussuunnitelman sisäistämiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman sisäistäminen henkilökohtaisesti sekä tiimin yhteisen ymmärryksen muodostaminen keskustelujen avulla selkiyttää laaja-alaisen osaamisen luontaiset tavat hyödyntää teknologiaa pedagogisesti (Pihlaja & Kangas 2023, 23). Digitaaliset perustaidot kehittyvät lasten luontaisella tavalla tutkia ja kokeilla teknologiaa, älylaitteita ja sovelluksia arjessa. Ne luovat perustan digitaaliselle osaamiselle, joka on elinikäinen, kehittyvä kansalaistaito.

Uusien toimintatapojen oppimiseen tarvitaan helppokäyttöistä teknologiaa, teknologista tukea, aikaa ja mahdollisuutta keskittyä. Digitaalisten välineiden ja laitteiden käyttöönottoa tulisi tehdä yhdessä, osana arkea, hallitusti ja pienin askelin. Tämä vaatii varhaiskasvatusyhteisöiltä yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa arvioidaan digitaalisten ympäristöjen käytettävyyttä, edistetään kokeilukulttuurista toimintatapaa ja arvioidaan kriittisesti digitaalisuuden tuottamaa lisäarvoa lasten oppimisessa.

Yhdessä VakaDigiin! -hankkeessa saadut kokemukset vahvistavat, että koulutuksen kehittämiselle on tarvetta. Aikuisten digiosaamisen kehittäminen on avain lasten digiosaamiselle. Karvin (Karila ym. 2024, 183, 192, 196) kehittämissuositukset kannustavat ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen järjestäjiä kehittämään opetus- ja ohjaushenkilöstönsä digitaalista osaamista, verkkopedagogiikkaa sekä tekoälyosaamista. Hankkeessa havaittiin, että varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsisi peruskoulutukseensa digitaalisen osaamisen, mediaosaamisen ja ohjelmointiosaamisen lisäksi syvempää ymmärrystä digitalisaatiosta sekä tekoäly- ja dataosaamista. Niin koulutuksen järjestäjien opetus- ja ohjaushenkilöstön kuin varhaiskasvatuksen henkilöstönkin osaamistarpeita tulisikin tarkastella TPACK:n avulla (Mishra & Koehler 2006). Se konkretisoi teknologisen-, substanssi- ja pedagogisen osaamisen osa- alueet, jotka muodostavat digipedagogisen osaamisen.

Digipedagogiikan toteuttamisen ja juurruttamisen tueksi tarvitaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä koulutuksen järjestäjien opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta sekä jatkuvaa oppimista, jotta digitaalinen osaaminen, media-, ohjelmointi- ja tekoälyosaaminen vahvistuisivat. Aikuisten digirohkeus ja digi-itseluottamus varmistavat sen, että kaikilla lapsilla on tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa digitaalisia kansalaistaitoja suosituksia noudattaen, pedagogisesti laadukkaasti ja tietoturvallisella tavalla. (Digi- ja väestötietovirasto 2022.)

Lähteet

Digi- ja väestötietovirasto. 2022. Digitaitoraportti 2022. Digirohkea luottaa tulevaan. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://dvv.fi/documents/16079645/141915645/Digitaitoraportti+2022.pdf/4aef7918-6acd- b08b-12fb-f61739b2c8c7/Digitaitoraportti+2022.pdf?t=1669817591546

Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T. & Huhtanen, M. 2014. Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Julkaisut 7:2024. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0724.pdf

LAB. Yhdessä VakaDigiin! -hankesivu. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yhdessa-vakadigiin

Mertala, P. 2017. Digital technologies in early childhood education – A frame analysis of preservice teachers’ perceptions. Early Child Development and Care. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/03004430.2017.1372756

Mishra, P. & Koehler, M. J. 2006. Technological Pedagogical Content Knowledge: A new framework for teacher knowledge. Teachers College Record 108 (6), 1017– 1054. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00684.x

Mäkiniemi, J., Ahola, S., Syvänen, A., Heikkilä-Tammi, K., & Viteli, J. 2017. Digitalisoituva koulu ― hyvinvoivat opettajat. miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia? Research report No. 24. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0542-0

Pihlaja, P. & Kangas, M. 2023. Varhaiskasvatussuunnitelma osana ohjausjärjestelmää: Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja digitaalisen osaamisen kontekstointi. Journal of Early Childhood Education Research. 12 (2), 1–33. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://journal.fi/jecer/article/view/119663/77171

Kirjoittaja

Minna Markkanen toimii LAB ammattikorkeakoulussa Yhdessä VakaDigi -hankkeen projektipäällikkönä ja sosionomikoulutuksen lehtorina. Hän on erikoistunut oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/beebot-bee-robot-technology-4096410/ (Pixabay Licence)