AttrakDiff auttaa palveluiden kehittämisessä

Palveluiden kehittämisessä on tärkeää ymmärtää käyttäjäkokemusta monipuolisesti. AttrakDiff-menetelmä tarjoaa tehokkaan työkalun palveluiden arviointiin ja kehittämiseen mittaamalla sekä käytännöllisiä että hedonistisia ominaisuuksia, kuten palvelun kykyä tuottaa mielihyvää ja inspiroida käyttäjää oppimaan uutta. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa kehityskohteita ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä palveluiden parantamiseksi.

Kirjoittaja: Sami Heikkinen

Neljä ulottuvuutta käyttäjäkokemuksen mittaamiseen

AttrakDiff on saksalaisten UX-tutkijoiden kehittämä menetelmä, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään palveluidensa laatua sekä käytännöllisestä että tunnepohjaisesta näkökulmasta. Menetelmä perustuu 28 vastakohtapariin, joiden avulla käyttäjät arvioivat palvelua (Hassenzahl, Burmester & Koller 2003). Arviointi tapahtuu seitsemänportaisella asteikolla, mikä mahdollistaa monipuolisen ja tarkan analyysin.

AttrakDiff mittaa käyttäjäkokemusta neljän eri ulottuvuuden kautta. Pragmaattinen laatu kertoo palvelun käytettävyydestä eli siitä, miten hyvin käyttäjät saavuttavat tavoitteensa. Tämä ulottuvuus on perinteisesti ollut käyttäjäkokemustutkimuksen keskiössä, mutta AttrakDiff vie arvioinnin pidemmälle.

Hedonistinen laatu-stimulaatio puolestaan mittaa, kuinka hyvin palvelu tukee käyttäjien kehittymistä ja tarjoaa kiinnostavia vuorovaikutustapoja. Tämä ulottuvuus on erityisen tärkeä palveluille, jotka pyrkivät sitouttamaan käyttäjiä pitkäaikaisesti. Marques ym. (2018) ovat osoittaneet, että hedonistisilla ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus käyttäjien sitoutumiseen mobiilipalveluissa.

Hedonistinen laatu-identiteetti kuvaa, miten hyvin käyttäjät voivat samaistua palveluun. Tämä ulottuvuus on keskeinen erityisesti brändin rakentamisen näkökulmasta. Kun käyttäjät kokevat palvelun heijastavan heidän arvojaan ja identiteettiään, he todennäköisemmin sitoutuvat sen käyttöön pitkäaikaisesti.

Neljäs ulottuvuus on houkuttelevuus, joka kertoo palvelun yleisestä vetovoimasta ja miellyttävyydestä. Houkuttelevuus on eräänlainen kokonaisarvio, joka syntyy muiden ulottuvuuksien yhteisvaikutuksesta.

Monipuolisia sovelluskohteita

AttrakDiff on osoittautunut hyödylliseksi monenlaisissa palveluiden kehittämisprojekteissa. Feng ja Wei (2019) hyödynsivät menetelmää mobiilisovellusten käyttäjäkokemuksen arvioinnissa ja tunnistivat sen avulla kriittisiä kehityskohteita. Erityisen hyödyllistä oli mahdollisuus verrata tuloksia eri versioiden välillä, mikä auttoi kehitystiimejä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä.

Terveydenhuollon digitaalisten palveluiden kehittämisessä AttrakDiff on auttanut ymmärtämään potilaiden vuorovaikutusta hoitoteknologioiden kanssa. Ríos‐Hernández ym. (2021) hyödynsivät menetelmää kuntoutusjärjestelmän kehittämisessä ja osoittivat, miten tärkeää on huomioida sekä toiminnalliset että emotionaaliset näkökulmat terveysteknologiassa.

Menetelmän joustavuus näkyy myös sen soveltamisessa museoiden mobiilisovelluksiin. Isomursu ym. (2020) muokkasivat AttrakDiffiä vastaamaan museoalan erityistarpeita ja osoittivat, miten menetelmää voidaan räätälöidä eri konteksteihin. Tämä mukautuvuus on tehnyt AttrakDiffistä suositun työkalun monilla eri toimialoilla.

Käytännön hyödyt palvelukehityksessä

AttrakDiffin merkittävä etu on sen kyky tuottaa vertailukelpoista dataa. Kuusinen (2016) on osoittanut, miten menetelmää voidaan käyttää eri suunnitteluratkaisujen vertailuun ohjelmistokehityksessä. Tämä mahdollistaa iteratiivisen kehittämisen, jossa jokainen versio pohjautuu edellisestä versiosta saatuun palautteeseen.

Lisäksi AttrakDiff auttaa tunnistamaan palvelun vahvuuksia ja heikkouksia eri ulottuvuuksissa. Schrepp ym. (2006) havaitsivat tutkimuksessaan, että liiketoimintaohjelmistojen käyttöliittymissä pragmaattinen laatu oli usein hyvällä tasolla, mutta hedonistiset ominaisuudet kaipasivat kehittämistä. Tällainen tieto auttaa kohdistamaan kehitysresurssit oikeisiin asioihin.

Käytännön vinkkejä AttrakDiffin hyödyntämiseen

AttrakDiffin tehokas hyödyntäminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusta. Nakamura ym. (2021) ovat tunnistaneet useita parhaita käytäntöjä menetelmän soveltamiseen. Ensinnäkin on tärkeää määritellä selkeät tavoitteet arvioinnille: mitä halutaan mitata ja miksi. Tämä auttaa fokusoimaan tutkimusta ja valitsemaan oikeat mittauspisteet.

Otoskoon valinta on myös kriittinen tekijä. Vaikka AttrakDiff voi antaa suuntaa-antavia tuloksia pienemmälläkin otoksella, luotettavien tulosten saamiseksi suositellaan vähintään 20-30 vastaajaa. Suurempi otos mahdollistaa myös eri käyttäjäryhmien välisten erojen analysoinnin.

Ströckl ym. (2020) korostavat AttrakDiffin yhdistämistä muihin tutkimusmenetelmiin. Esimerkiksi haastattelut voivat auttaa ymmärtämään paremmin numeeristen arvioiden taustalla olevia syitä. Tämä monitahoinen lähestymistapa tuottaa rikkaamman kuvan käyttäjäkokemuksesta ja sen kehitystarpeista.

On myös tärkeää huomioida ajoitus. AttrakDiff-arviointi kannattaa tehdä sekä ensimmäisen käyttökerran yhteydessä että pidemmän käyttöjakson jälkeen. Tämä mahdollistaa käyttäjäkokemuksen kehittymisen seurannan ajan myötä. Papachristos (2018) havaitsi tutkimuksessaan, että käyttäjien arviot voivat muuttua merkittävästi, kun he tutustuvat palveluun paremmin.

Tulosten analysoinnissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota eri ulottuvuuksien välisiin suhteisiin. Safsouf ym. (2019) osoittivat, että esimerkiksi korkea pragmaattinen laatu ei välttämättä johda korkeaan houkuttelevuuteen, jos hedonistiset ominaisuudet jäävät heikoiksi. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella tuloksia kokonaisuutena ja tunnistaa mahdolliset epätasapainot eri ulottuvuuksien välillä.

Tulevaisuuden näkymät

AttrakDiffin käyttö laajenee jatkuvasti uusille alueille. Souza ym. (2023) ovat soveltaneet menetelmää virtuaalitodellisuuden käyttäjäkokemuksen arviointiin, mikä osoittaa sen potentiaalin myös uusien teknologioiden kehittämisessä. Virtuaalitodellisuudessa erityisesti hedonististen ominaisuuksien merkitys korostuu, sillä käyttäjät odottavat immersiivisiä ja tunteisiin vetoavia kokemuksia.

Lopuksi

AttrakDiff tarjoaa yrityksille tehokkaan työkalun palveluiden kehittämiseen. Sen vahvuus on kyky mitata sekä käytännöllisiä että tunneperäisiä ominaisuuksia, mikä on olennaista kokonaisvaltaisen käyttäjäkokemuksen ymmärtämisessä. Menetelmän monipuolisuus ja mukautuvuus tekevät siitä hyödyllisen työkalun erilaisiin kehitysprojekteihin. LAB-ammattikorkeakoulun kasvun ja kaupallistamisen tutkimusryhmä hyödyntää mm. AttrakDiffiä kaupallistamisessa ja sitä tukevassa tutkimuksessa.

Lähteet

Feng, L. & Wei, W. 2019. An Empirical Study on User Experience Evaluation and Identification of Critical UX Issues. Sustainability. Vol. 11(8). Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/su11082432

Hassenzahl, M., Burmester, M. & Koller, F. 2003. AttrakDiff: Ein Fragebogen zur Messung wahrgenommener hedonischer und pragmatischer Qualität. Mensch & Computer 2003, 187-196. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-322-80058-9_19

Isomursu, P., Virkkula, M., Niemelä, K., Juntunen, J. & Kumpuoja, J. 2020. Modified AttrakDiff in UX Evaluation of a Mobile Prototype. Proceedings of the 2020 International Conference on Advanced Visual Interfaces.Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3399715.3399930

Kuusinen, K. 2016. Are software developers just users of development tools? Assessing developer experience of a graphical user interface designer. Journal of Software: Evolution and Process. Vol. 28(1), 1-28. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-319-44902-9_14

Marques, L., Nakamura, W., Valentim, N., Rivero, L. & Conte, T. 2018. Do scale type techniques identify problems that affect user experience? User experience evaluation of a mobile application. SEKE 2018, 161-166. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://ksiresearch.org/seke/seke18paper/seke18paper_161.pdf

Nakamura, W., Ahmed, I., Redmiles, D., Oliveira, E., Fernandes, D., Oliveira, E. & Conte, T. 2021. Are UX Evaluation Methods Providing the Same Big Picture? Sensors. Vol. 21(11). Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s21103480

Papachristos, E. 2018. Assessing the performance of short multi-item questionnaires in aesthetic evaluation of websites. Behaviour & Information Technology. Vol. 38(5), 469-485. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1080/0144929X.2018.1539521

Ríos‐Hernández, M., Jacinto‐Villegas, J., Portillo-Rodríguez, O. & Vilchis-González, A. 2021. User-centered design and evaluation of an upper limb rehabilitation system with a virtual environment. Applied Sciences. Vol. 11(20). Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/app11209500

Safsouf, Y., Mansouri, K. & Poirier, F. 2019. Design of a new scale to measure the learner experience in e-learning systems. CSEDU 2019 – Proceedings of the 11th International Conference on Computer Supported Education 2, 233-240. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED621557.pdf#page=322

Schrepp, M., Held, T. & Laugwitz, B. 2006. The influence of hedonic quality on the attractiveness of user interfaces of business management software. Interacting with Computers. Vol. 18(5), 1055-1069. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.intcom.2006.01.002

Souza, L., Cunha, A., Lima, M. & Ricca, D. 2023. Pragmatic and hedonic aspects of user experience in virtual reality: Analysis of novice users’ information mediation during their first interaction with a metaverse platform. Infodesign. Vol. 20(3). Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.51358/id.v20i3.1068

Ströckl, D., Oberrauner, E., Krainer, D., Wohofsky, L. & Oberzaucher, J. 2020. Hedonic and Pragmatic Qualities of AAL Pilot Region Technologies: Evaluation with the AttrakDiff Survey. HEALTHINF 2020, 187-193. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://www.scitepress.org/Papers/2020/95757/95757.pdf

Kirjoittaja

Sami Heikkinen, FM, KTM, opettaa LAB-ammattikorkeakoulussa palveluiden kehittämistä ja auttaa yrityksiä hyödyntämään käyttäjäkokemuksen mittaamisen työkaluja.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1436177 (CC0)