Kaupungit ovat kompleksisia ekosysteemejä, ja niiden elinympäristöjä muokkaavat jatkuvat teknologiset ja yhteiskunnalliset muutokset. Kestävä kaupunkikehitys vaatii innovatiivisia lähestymistapoja, ja keskeinen tekijä innovaatioiden vauhdittamisessa on yhteistyö eri sidosryhmien ja ammattilaisten välillä. Nopeissa kokeiluissa varhaisessa vaiheessa oleva palvelu tuodaan testikäyttöön ja yhteiskehittämisen avulla saadaan arvokasta palautetta jatkokehitystä varten.

Kirjoittajat: Jenni Kuhmonen & Paul Carroll

Yritykset ovat usein edelläkävijöitä innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä. Ratkaisujen pilotointi vaatii kuitenkin resursseja, joita erityisesti pienillä mutta innovatiivisilla startupeilla ei alkuvaiheessa välttämättä ole tarpeeksi. Kaupungit puolestaan voivat tarjota otollisen testialustan ja laajan käyttäjäverkoston uusien ideoiden pilotoinnille ja arvioinnille. Kaupungeilla on myös kokonsa ja käyttäjämääränsä takia valtava vaikutus kestävien ratkaisujen käyttöönotossa. Eri kaupungeilla ja kunnilla on myös tarve kestävälle kasvulle ja elinvoimalle, joka voidaan saavuttaa tarjoamalla yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään ihmisiä. (Keskuskauppakamari 2025.)

Sanfranciscolainen neuvonantaja- ja tutkimusyritys Startup Genome valitsi Helsingin ja sitä ympäröivän alueen vuoden neljänneksi houkuttelevammaksi ekosysteemiksi The Global Startup Ecosystem Report -listauksessa vuonna 2020. Raportin mukaan suomalaiset startupit saavat eniten riskipääomarahoitusta asukasta kohden koko Euroopassa. Yhtenä tärkeänä tekijänä raportti nostaa esille myös julkisen sektorin hyvän yhteistyön startup-yritysten kanssa. (Good News From Finland 2020; Startup Genome 2025.)

Kaupunkien ja yritysten yhteistyö nopeissa kokeiluissa

Nopeat kokeilut ovat menetelmä, joka mahdollistaa yritysten prototyyppivaiheistenkin ratkaisujen testaamisen oikeassa ympäristössä oikeiden käyttäjien kanssa. Nopeissa kokeiluissa testikäyttöön tuodaan hyvin varhaisessa vaiheessa oleva tuote tai palvelu pitkälle työstetyn ja lähes valmiin ratkaisun sijaan. Tarkoituksena on löytää testattavan ratkaisun kehityskohdat ja toisaalta tunnistaa, mitkä ominaisuudet tuottavat arvoa jo sellaisenaan. Nopeissa kokeiluissa korostuu yhteiskehittäminen, joka tarkoittaa sitä, että käyttäjät ja muut tärkeät sidosryhmät otetaan alusta asti mukaan. (Mustonen ym. 2017.)

Helsingin Kalasatama, entinen satama- ja teollisuusalue, on uudenlaisen kaupunkisuunnittelun ja älykaupungin ratkaisujen kehittämällä syntynyt kaupunginosa. Vuosina 2013–2021 toteutetussa Fiksu Kalasatama -hankkeessa Helsingissä sovellettiin nopeiden kokeilujen mallia. Hankkeessa Kalasatamasta tehtiin älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, jossa edistetään sujuvaa arkea ja ilmastotavoitteita tukevia ratkaisuja. Alueella toteutettiin yhteensä 25 nopeaa kokeilua ja useita innovaatiohankkeita. Hankkeessa oleellista uusien ratkaisujen testaaminen aidossa kaupunkiympäristössä sekä tiivis yhteistyö kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten ja tutkijoiden välillä. (Mustonen ym. 2017; Fiksu kaupunki 2021.)

Kaupunginosa meren rannalla.

Kuva 1. Helsingin Kalasatama – uudenlaisen kaupunkisuunnittelun ja älykaupungin ratkaisujen kehittämällä syntynyt kaupunginosa. (Fiksu kaupunki 2021)

PilotGreen-hankkeessa 2023–2025 yritykset, teknologiatoimijat, kaupungit ja kaupunkilaiset pääsevät kohtaamaan ja kehittämään uusia ja innovatiivisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja erilaisissa nopeissa kokeiluissa. Ratkaisuilla pyritään edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä sekä kaupungin viihtyisyyden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamista. Hankkeen tavoitteena on parantaa vihreän infrastruktuurin parissa toimivien yritysten liiketoimintaa ja tukea kestävän ja luontohyötyjä tuottavan kaupunkiympäristön rakentamista. Mukana olevat pienet ja innovatiiviset yritykset ovat pystyneet hyödyntämään hanketta ja sen aikana tehtyjä nopeita kokeiluja tuotekehityksen, ratkaisun kaupallistamisen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Kaupungit taas ovat päässeet laajentamaan toimintatapojaan ja edistämään uudenlaista kiertotalousajattelua. Opinnäytetyössään Kuhmonen (2025) tutki sitä, millaisia hyötyjä PilotGreen-hanke on tuonut mukana oleville yrityksille ja kaupungeille, erityisesti siihen kuuluvien nopeiden kokeilujen ansiosta.

Kuva 2. Jussi Hellstenin valokuva kuvaa sitä miten PilotGreen-projektissa kehitetään kiertotalouden ja vihreän infrastruktuurin ratkaisuja nopeilla kokeiluilla. (Forum Virium Helsinki 2025)

Miksi yritysyhteistyö on tärkeää kaupunkikehittämisessä?

Kun kaupungit ja yrityksen yhdistävät voimavaransa, resurssit yhdistetään järkevämmin ja yhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia taloudellisesti. Poikkitieteellinen osaaminen yhdistämällä saadaan yhdistettyä erilainen osaaminen ja saadaan käyttöön laajemmat verkostot. Kaupunkien ja yritysten yhteistyössä tekemissä nopeissa kokeiluissa innovaatiot saadaan nopeammin käyttöön, mikä nopeuttaa tuotekehitysprosessia. Näin myös kestävyyttä edistävät ratkaisut saadaan nopeammin käyttöön.

Johtopäätökset

Yritysten ja kaupunkien välinen yhteistyö on keskeinen osa tulevaisuuden kaupunkien kehittämistä. Kaupunkien ja yritysten välisessä tiiviissä yhteistyössä innovatiiviset ratkaisut ja kestävyystavoitteet toteutuvat tehokkaammin: kaupungit pääsevät hyödyntämään yritysten teknologia- ja liiketoimintaosaamista, ja kaupungit puolestaan tarjoavat alustan ja verkostot pilotoinnille. Yhteistyö edistää samalla niin yksittäisten kaupunkien kuin kansainvälisiäkin ympäristötavoitteita ja luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lähteet

Fiksu kaupunki. 2021. Forum Virium Helsinki. Districts as Innovation Platforms. Viitattu 20.3.2025. Saatavissa https://fiksukaupunki.fi/toolbox/districts-as-innovation-platforms/

Forum Virium Helsinki. 2025. PilotGreen tuo uusia keinoja kasvillisuuden lisäämiseen kaupungeissa. Viitattu 20.3.2025. Saatavissa https://forumvirium.fi/projektit/pilotgreen/

Good News From Finland. 2020. Greater Helsinki listed as one of world’s top young startup ecosystems. 3.7.2020. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa https://www.goodnewsfinland.com/en/articles/breaking-news/2020/greater-helsinki-listed-as-one-of-world-s-top-young-startup-ecosystems/

Keskuskauppakamari 2025. Kasvua rakentamassa. Kauppakamarien ratkaisut kunnille. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/files/25106402/70892155/182953/fi

Kuhmonen, J. 2025. Nopeiden viher- ja kiertotalouskokeilujen rooli kestävässä kaupunkiympäristössä: PilotGreen-hankkeen tuomat hyödyt kumppaniyrityksille ja kaupungeille. YAMK-opinnäytetyö, Energia- ja ympäristötekniikka. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503134239

Mustonen, V., Spilling, K. & Bergström, M. 2017. Cookbook. Nopeiden kokeilujen reseptit. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://drive.google.com/file/d/0BxF0qlDY5bSQYlcxNkdlV3RzYkk/view?resourcekey=0-hDIvb3ZJc6gOALtMHqK1Tg

Startup Genome 2025. Guiding policymakers to shape thriving innovation ecosystems. Viitattu 16.3.2025. Saatavissa https://startupgenome.com/article/rankings-top-100-emerging

Kirjoittajat

Jenni Kuhmonen valmistui insinööriksi (Yamk) LAB-ammattikorkeakoulun Kestävä kaupunkiympäristö -ohjelmassa helmikuussa 2025.

Paul Carroll työskentele ympäristöteknologian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana PilotGreen-projektissa.

Artikkelikuva: Sanna Henttonen

Viittausohje

Kuhmonen, J. & Carroll, P.  2025. Yritysyhteistyön merkitys innovaatioiden edistämisessä kaupunkiympäristössä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yritysyhteistyon-merkitys-innovaatioiden-edistamisessa-kaupunkiymparistossa/