Ainut varma asia mitä tulevaisuudesta tiedetään, on muutos. Uudet teknologiat muuttavat tapaamme oppia ja tehdä työtä. Muuttuva ilmasto ja sosioekonomiset kriisit haastavat meitä ymmärtämään maailmaa laajemmin. Tulevaisuuden ihmisiltä ja työntekijöiltä vaaditaan taitoja kuten ongelmanratkaisukyky, kyky sietää epävarmuutta, kokonaisuuksien hahmottaminen ja yritteliäisyys. Tukemalla yrittäjyyttä ja panostamalla yrittäjyyskasvatukseen, voidaan korkeakouluissa saavuttaa muitakin yhteiskunnalle merkityksellisiä hyötyjä.

Kirjoittaja: Emma Latvala

Suomen talouskasvulle ja menestykselle on tärkeää, että kansainväliset osaajat integroituvat ja opiskelijat työllistyvät.  Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyskurssien avulla kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen ja työllistyminen paranee (Hongell 2024), opiskelijat työllistyvät omiin yrityksiin, kun startupien laatu kehittyy (Hanak 2024) ja alueen yritykset saavat osaavaa työvoimaa omiin tulevaisuuden tarpeisiin.

11.-13.11.2024 Espanjassa Sevillassa järjestettiin järjestyksessään 17. koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden konferenssi ICERI 2024 (IATED Conferences 2024). Konferenssi kokosi koolle liki 800 koulutuksen asiantuntijaa eri aloilta. Tapahtuman aloituspuheenvuorossa kuultiin ajankohtaisia nostoja muutoksesta, joka on syksyllä 2024 Espanjan tulvien myötä saanut jälleen aivan uudet kasvot. Muutoksen keskellä oppimisen merkitys korostuu. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta muutoksia voi ennakoida. On tärkeää oppia virheistä, onnistumisista sekä historiasta (Marti 2024).

Yrittäjyyden tukeminen on yhteinen tehtävä

Yrittäjyyden tukeminen ei tarkoita pelkästään jo yrittäjyyden polulla olevien tukemista, vaan ajattelu pitää lähteä aikaisemmin. Yrittäjyyskasvatus tuli Suomeen 1990-luvulla ja 2000-luvulta alkaen ollut yksi nopeimmin kasvavimmista teemoista korkeakouluopetuksessa. (Opetusministeriö 2009.)

Yrittäjyyden tukemiseksi korkeakoulukampuksilla tarvitaan ekosysteemi. Ekosysteemi, jonka jokainen toimija hoitaa omaa tehtäväänsä yhteisen tavoitteen, eli yrittäjyyden kasvattamisen eteen. Esihautomot, hautomot, yrittäjyysyhteisöt, tapahtumat ja kiihdyttämöt ovat kaikki osa ekosysteemiä. Yrittäjyyskasvatuksessa ei ole kyse ainoastaan uusien yritysten perustamisesta, vaan ajattelutavan muutoksesta, jossa itseohjautuvuus, vastuunkanto ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. Kurssimuotoisesti toteutetut esihautomot ovat myös mainio tapa integroida kansainväliset opiskelijat kantaväestön opiskelijoihin (Hongell 2024).  Yhteisen yritysidean innovointi ja kehittely auttaa kansainvälisiä opiskelijoita ystävystymään suomalaisten opiskelijoiden kanssa ja parantaa näin heidän opiskeluhyvinvointiaan (Hongell 2024).

Yhdessä työskentely ei yksistään riitä, vaan työskennellä täytyy koordinoidusti ja työskentelyä tulee johtaa (Marti 2024). Vaikka yrittäjämäisillä taidoilla on valtava merkitys tulevaisuuden työelämässä, se ei yksistään riitä turvaamaan taloutta tai kasvua. Tarvitaan myös yrittäjiä, jotka perustavat oman yrityksen ja tähtäävät menestykseen. Markus Korpela Finnveralta totesi Kaakkois-Suomen seudullisten yrityspalvelutoimijoiden palaverissa 4.11.2024 Kotkassa, että mikroyritysten ongelmat ovat kansantalouden ongelmia, niin suuri vaikutus mikroyrityksillä on Suomen talouteen (Korpela 2024). Korkeakouluissa tarvitaan siis monenlaisia toimijoita yrittäjyyden tukemiseksi. Pelkkä yrittäjyysinto ei riitä, vaan osassa opiskelijoita pitää saada liekki syttymään, jotta he perustavat oman yrityksen.

Koska oppiminen muuttuu niin opetuksenkin pitää muuttua

Vuonna 2024 tekoäly ja laajat kielimallit ovat olleet osa opiskelijoiden arkea jo niin kauan, että viimeistään nyt opetuksenkin on muututtava. Sevillassa pidetyn konferenssin ICERI2024 pääpuhujana oli Pat Yongpradit. Yongpradit kertoi puheessaan tutkimuksesta, jonka mukaan 86% opiskelijoista käyttää tekoälyä opinnoissaan ja 25% peräti päivittäin. Siksi on tärkeää opettaa sekä tekoälyllä että tekoälystä. (Yongpradit 2024)

Sevillan konferenssissa Latvalan (2024) artikkeli käsitteli yrittäjyyskasvatusta korkeakouluissa opiskelijoiden näkökulmasta. Miten yrittäjyyttä opetetaan korkeakouluissa, onko taidoista opiskelijoille hyötyä ja miten he kokevat oppivansa parhaiten. Tutkimuksessa haastateltiin opiskelijoita heidän omista kokemuksistaan. Kaikki vastaajat kertoivat käyttävänsä tekoälyä tiedon etsimiseen ja kertoivat oppivansa parhaiten luokkahuoneen ulkopuolisissa keskusteluissa ja toimissa. Yhteinen nimittäjä oppimiskokemukselle oli flippaus, eli käänteinen oppiminen. Ensin etsittiin itsenäisesti uutta tietoa, sitten haluttiin reflektoida ja keskustella opitusta ja näin varmistua oikeasta ymmärryksestä. Toinen tutkimuksessa esille noussut teema oli luokkahuoneen ulkopuolinen oppiminen. Lähes kaikki vastaajat kertoivat yrittäjämäisten taitojen karttuvan parhaiten luokkahuoneen ulkopuolisissa tehtävissä, kuten aidoissa yrityshaasteissa. Jotta tulevaisuuden työelämätaidot ovat jokaisella korkeakoulusta valmistuneella parhaalla mahdollisella tasolla, tulee koordinoidusti tehdä yhteistyötä kohti yrittäjämäisten taitojen oppimista.

Lähteet

Hanak, R. 2024. Entrepreneurship education: a key and the first decision criterion for risk investors. Esitys konferenssissa ICERI2024. 11.11.2024.

Hongell, M. 2024. Integration through Arcada entrepreneurship hub. Esitys konferenssissa ICERI2024. 11.11.2024.

IATED Conferences. 2024. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://iated.org/iceri/

Korpela, M. 2024. Esitys tapahtumassa Seudullisten yrityspalvelutoimijoiden palaveri 4.11.2024. Kotka.

Latvala, E. 2024. Focusing on the beginnings. Sevilla, Spain. ICERI2024. November 11-13 2024.

Marti, D. 2024. Avauspuheenvuoro konferenssissa ICERI 2024 11.11.2024.

Opetusministeriö. 2009. Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen: Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:10. Viitattu 28.11.2024. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78905/tr10.pdf?sequence=1

Yongpradit, P. 2024. AI Literacy. Informatics is more important than ever in an age of AI. Esitys konferenssissa ICERI 2024. 11.11.2024.

Kirjoittaja

Emma Latvala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Business Mill -tiimin tiiminvetäjänä. Yritystoiminnan kehittäminen, muutosvalmiuksien parantaminen sekä elinvoimatyö kuuluvat hänen tehtäviinsä LABin yrityshautomossa Business Millissä.

Viittausohje

Latvala, E. 2024. Yrittäjyyttä tukemalla tuetaan myös muita yhteiskunnalle merkityksellisiä teemoja. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yrittajyytta-tukemalla-tuetaan-myos-muita-yhteiskunnalle-merkityksellisia-teemoja/