Yrittäjyyden, yhteistyön ja monimuotoisuuden voimaa: oivalluksia pyöreän pöydän keskustelusta

LAB-ammattikorkeakoulun KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke tukee Etelä-Karjalan alueen organisaatioiden ennakointikyvykkyyttä ja tulevaisuusajattelua. Projektissa perehdytään muun muassa työllisyysalueen tulevaisuustietotarpeisiin sekä tuetaan alueen ennakointiosaamisen ja osaamistarpeiden ennakoinnin vahvistamista. Osana hanketta järjestettiin Luumäellä pyöreän pöydän keskustelu, joka kokosi yhteen yrittäjäjärjestöjä ja kunnan työllisyysalueen toimijoita pohtimaan yhteistyötä, yrittäjyyden tulevaisuutta sekä maahanmuuttajayrittäjyyden mahdollisuuksia.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Yhteistyö on pienen kunnan supervoima

Keskustelujen lähtölauseeksi nousi professori Howard Yu:n (2025) siteeraus Nordic Business Forumin keynote-puheenvuorosta: “Be ridiculously easy to work with.” Tämän ajatuksen äärelle keskustelijat pysähtyivät pohtimaan, mitä helppo yhteistyö alueella tarkoittaisi käytännössä.

Pienen kunnan vahvuutena on, että ihmiset tuntevat toisensa, mikä madaltaa muureja ja luo luottamusta. Silti yhteistyö ei synny itsestään. Kunnan ja yrittäjien yhteistilaisuuksiin on osallistunut niukasti väkeä, mikä kertoo tarpeesta paremmalle kohtaamisten rakenteelle. (Kiviranta 2025; Kiiski 2025.)

Pienessä kunnassa jokaisen onnistuminen hyödyttää koko yhteisöä. Pelko liikeideoiden tai kilpailuedun menettämisestä on usein turha. Pienissä kunnissa tarvitaan onnistujia joka sektorilla. Onnistuminen kumppanin kanssa voi avata kokonaan uusia mahdollisuuksia. Nuorempi yrittäjäpolvi tuntuu olevan erityisen luonteva yhteistyön rakentaja. Verkostot eivät pelota, vaan houkuttelevat. (Heikkilä 2025.)

Keskusteluissa nousi myös vahvasti esiin Etelä-Karjalan kuntien välinen yhteistyö. Kun Etelä-Karjala nähdään yhtenä kokonaisena toimintaympäristönä, pienet kunnat eivät koe jäävänsä varjoon. Jokaisella paikkakunnalla ja jokaisella yrittäjällä on merkitystä. (Heikkilä 2025; Rapo 2025.)

Mentorointi voisi olla pienyritysten kasvun hiljainen moottori

Yksi keskustelun merkittävimmistä teemoista oli mentorointi. Useat osallistujat kuvasivat, kuinka tärkeää on, että alkavan tai kasvavan yrittäjän rinnalla kulkee kokeneempi sparraaja, joka tuntee alueen realiteetit ja pystyy antamaan käytännön neuvoja (Kiiski 2025; Rapo 2025).

Tutkimukset tukevat tätä havaintoa: noin kolmasosa pienyrityksistä kertoo mentoroinnin vaikuttaneen liikevaihdon kasvuun ja neljäsosa kannattavuuden paranemiseen (Häkli 2025). Mentoroinnin hyöty ei kuitenkaan rajoitu talouteen. Se vahvistaa jaksamista, avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa ylittämään yrittäjyyden arjen esteitä (Yani ym. 2024).

Etelä-Karjalassa mentoroinnille on selkeä tarve, erityisesti yksinyrittäjien, mikroyritysten ja uuden yrittäjyyspolun pohtijoiden joukossa (Kiiski 2025). Rinnallakulkijuus voisi myös olla ratkaisu alueen kriittiseen haasteeseen, omistajanvaihdoksiin. Moni yrittäjä lopettaa toimintansa, koska sopivaa jatkajaa ei löydy, vaikka mahdollisuus voisi syntyä juuri mentoroinnin kautta. (Heikkilä 2025; Rapo 2025.)

Onko maahanmuuttajayrittäjyys käyttämätön voimavara Etelä-Karjalassa?

Maahanmuuttajayrittäjyys nousi keskusteluissa vahvasti esiin sekä mahdollisuutena että haasteena. Suomessa ja Etelä-Karjalassa maahanmuuttajayritykset painottuvat edelleen samoille toimialoille ravintola- ja kuriiripalveluihin (Busk & Alasalmi 2025). Pyöreän pöydän osallistujat pohtivatkin: pitäisikö meidän tavoitella monipuolisempaa toimialarakennetta? (Nuutinen 2025.)

Keskeinen ongelma on piilevän osaamisen näkymättömyys. Monet maahanmuuttajat eivät tunnista alueen palveluaukkoja eivätkä tiedä, miten yrittäjyyspolkuun voisi lähteä. Kieli- ja byrokratiaesteet sekä hajanaiset palvelut hidastavat etenemistä (Rapo 2025). Esimerkiksi palveluseteliyrittäjäksi hakeutuminen koettiin monimutkaiseksi, vaikka tarvetta olisi (Kiviranta 2025).

Toisaalta Suomesta löytyy inspiroivia menestystarinoitakin. Vuoden maahanmuuttajayrittäjä 2025, Ruslana Kuisma, aloitti siivoojana ja työllistää nyt noin 60 henkilöä. Hänen esimerkkinsä osoittaa, kuinka merkittävä työllistäjä ja yhteisön rakentaja maahanmuuttajayrittäjä voi olla. (Rapo 2025; Sergeyeva 2025.)

Keskustelun yhteinen viesti oli selkeä: esteet ovat ratkaistavissa, mutta jonkun on otettava vetovastuu tiedon kokoamisesta ja ohjauspolkujen selkeyttämisestä. Kunnat, yrittäjäjärjestöt ja hanketoimijat ovat tässä avainasemassa.

Kohti ennakoivaa, osallistavaa ja elinvoimaista Etelä-Karjalaa

Pyöreän pöydän keskustelut osoittivat, että Etelä-Karjalassa on vahvaa tahtoa rakentaa tulevaisuuteen suuntautunutta yhteistyötä. Tarve on yhteinen: yrittäjyyden esteitä on purettava ja mahdollisuuksia avattava kaikille, niin paikallisille kuin maahanmuuttajille, niin aloittaville kuin kasvaville yrittäjille (Kiiski 2025).

Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että byrokratia, kielivaatimukset ja hajanaiset palvelupolut hidastavat yrittäjyyteen lähtemistä. Jos prosessi on liian raskas, moni nostaa kädet pystyyn jo alkuvaiheessa. Siksi kunnilla ja yrittäjäjärjestöillä ja hanketoimijoilla olisi tärkeä rooli tiedon kokoajana ja ohjaajana erityisesti maahanmuuttajataustaisten, naisten ja nuorten kohdalla. Konkreettisia suunnitelmiakin asioiden edistämiseksi jo on. Esimerkiksi Etelä-Karjalan yrittäjäjärjestön, Yrittäjän äitiyspakkaus -hankkeessa on tarkoitus koota selkokielistä tietopakettia yrittäjäksi aikoville. Myös yrittäjyysvalmennuksia on suunnitteilla. Etelä-Karjalassa on kaksi suurta vastaanottokeskusta ja tuhansia korkeakouluopiskelijoita. Silti iso osa lähtee alueelta, koska he eivät löydä työtä tai paikkaa yhteiskunnasta. Tämä on menetys, johon meillä ei ole varaa. (Rapo 2025.)

Ennakointi ei ole vain tulevaisuuden seuraamista, vaan siihen vaikuttamista. Tämä on myös KaakkoACT-hankkeen ydin. Kun organisaatioilla on ennakoinnin edellytykset kunnossa ja ne oppivat katsomaan tulevaisuutta yhdessä, niin ne vahvistavat koko alueen elinvoimaa.

Lähteet

Busk, H. & Alasalmi, J. 2025. Maahanmuuttajien merkitys yritys- ja elinkeinotoiminnassa. Helsinki: Pellervon taloustutkimus. PTT raportteja: 296. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://www.ptt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-merkitys-yritys-ja-elinkeinotoiminnassa/

Harvistola, M. 2025. Pyöreän pöydän keskustelun puheenvuorot. Luumäki 5.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/yhteistyosta-toiminnaksi-pyorean-poydan-keskustelut-kaakkoact-hankkeessa/

Heikkilä, V. 2025. Pyöreän pöydän keskustelun puheenvuorot. Luumäki 5.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/yhteistyosta-toiminnaksi-pyorean-poydan-keskustelut-kaakkoact-hankkeessa/

Häkli, O. 2025. Yritysmentoroinnin vaikutukset pienyritysten kehitykseen. Diplomityö. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto. School of Engineering Science, Tuotantotalous. Lappeenranta. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090894819

Kiiski, J. 2025. Pyöreän pöydän keskustelun puheenvuorot. Luumäki 5.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/yhteistyosta-toiminnaksi-pyorean-poydan-keskustelut-kaakkoact-hankkeessa/

Kiviranta, O. 2025. Pyöreän pöydän keskustelun puheenvuorot. Luumäki 5.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/yhteistyosta-toiminnaksi-pyorean-poydan-keskustelut-kaakkoact-hankkeessa/

LAB. 2025. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Nuutinen, A. 2025. Pyöreän pöydän keskustelun puheenvuorot. Luumäki 5.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/yhteistyosta-toiminnaksi-pyorean-poydan-keskustelut-kaakkoact-hankkeessa/

Rapo, S. 2025. Pyöreän pöydän keskustelun puheenvuorot. Luumäki 5.11.2025. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/yhteistyosta-toiminnaksi-pyorean-poydan-keskustelut-kaakkoact-hankkeessa/

Yu, H. 2025. What Makes a Future-Ready Organization. Nordic Business Forum keynote-puheenvuoro 24.9.2025.

Sergeyeva, G.2025. Prisman siivoojasta miljoonabisneksen omistajaksi – ukrainalaisen Ruslana Kuisman tie palkituksi yrittäjäksi. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20193690

Yani, A., Suherlan & Az Zaakiyyah, H. K. 2024. The Importance of Mentorship in Stimulating the Growth and Success of Entrepreneurial Business Entities. Journal of Contemporary Administration and Management (ADMAN). 2 (1), 337–342. Viitattu 19.11.2025. Saatavissa https://doi.org/10.61100/adman.v2i1.129