Työelämälähtöisessä opetuksessa ja oppimisessa keskeistä on kokemuksellisuus. Fysioterapeuttikoulutuksessa kokemuksellista oppimista hyödynnetään erityisesti ammatillisen harjoittelun muodossa, mutta se voitaisiin sisällyttää yhä vahvemmin osaksi opetussuunnitelmaa. Aidot työelämäkokemukset opintojaksojen sisällä mahdollistavat varhaiset kokemukset asiakkaiden kohtaamisesta, tutkimis-, arviointi- ja ohjausosaamisesta sekä vuorovaikutuksesta työelämän kanssa. Opettajat vastaavat työelämäyhteistyön järjestämisestä sekä toteutuksen pedagogisesta ohjauksesta.

Kirjoittajat: Elina Herttuainen, Suvi Ollikainen & Outi Pöyhönen

Koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla kehittyvä osaaminen

LAB-ammattikorkeakoulun strategian 2030 mukaan ammattikorkeakoulun tavoitteena on rakentaa vastuullista, kestävää ja uudistuvaa kasvua kehittämällä ihmisten fyysistä aktiivisuutta, toimintakykyä ja turvallisuutta tukevia ratkaisuja. LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteena on tuottaa merkittävää lisäarvoa tulevaisuuden työelämälle koulutuksen ja toiminnan kehittämisen keinoin. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025a.)

Koulutuksen uudistamista erityisesti työelämäyhteistyön lisäämisen suuntaan tukevat useat ajankohtaiset ilmiöt, kuten elinikäisen oppimisen vaateet, väestön ikääntyminen, työvoimapula, kasvatat opiskelijamäärät sekä työelämän muuttuvat osaamistarpeet (Koulutuksen tutkimuslaitos 2025; Sevenhuysen ym. 2017). Vastakseen työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin koulutuksen kiinnostus työelämän aidoissa ympäristöissä toteutusta pedagogiikasta on kasvanut maailmanlaajuisesti (Laki ammatillisesta koulutuksesta 2 §, 2017/531; Billett 2002 & 2014; Lester & Costley 2010).

Aidossa työelämäympäristössä oppiminen poikkeaa luokkahuoneessa oppimisesta. Työskentely tapahtuu aidossa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa, ennakkosuunnitelmat voivat muuttua ja päättely sekä ongelmanratkaisu täytyy toteuttaa tietyssä aikaraamissa (Maxeiner 2011). Opettajalta työelämäpedagogiikka edellyttää toimimista monessa eri roolissa yhtä aikaa. Opettaja toimii niin oppimistilanteiden suunnittelijana sekä järjestäjänä, kuin myös opiskelijan ohjaajana ja arvioijana. Sen lisäksi opettaja toimii yhteistyössä työelämän kanssa kehittäjänä ja oman alansa asiantuntijana (Auvinen 2004; Ramani & Leister 2008).

Oppiminen ja opettaminen työelämäympäristössä

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen opetussuunnitelmassa kuvataan koulutuksen rakenne, eteneminen sekä osaamistavoitteet. Opetussuunnitelma kuvaa opiskelijan osaamisen kehittymistä kohti asiantuntijuutta. 3,5 vuotta kestävä koulutus rakentuu ydinosaamisesta ja täydentävästä osaamisesta. Ydinosaaminen muodostaa tutkinnon osaamisen perustan varmistaen alan asiantuntijuuden. Täydentävä osaaminen syventää tai laajentaa opiskelijan osaamista mahdollistaen opiskelijan yksilöllisen tutkinnon rakentumisen. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025b.)

Fysioterapeuttiopiskelijat perehtyvät toisena opiskeluvuotenaan neurologisiin sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Opiskelijat tutustuvat keskeisimpiin neurologisen potilaan, hengityssairaan sekä sydänkuntoutujan toimintakyvyn arvioinnin keinoihin ja ohjauksen sisältöihin. Teoriatietoon painottuva osuus opiskellaan itsenäisesti sekä opettajajohtoisesti verkkotapaamisissa. Käytännön taitoja harjoitellaan yhdessä kampuksella. Opintojaksojen lopulla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan työelämäympäristöön, jossa opintojaksojen osaamistavoitteiden suuntainen osaaminen yhdistyy käytännön tekemiseen yli opintojaksorajojen.

Työelämäympäristönä toimii Lappeenrannassa sijaitseva Palvelutalo Satakieli, joka tuottaa vammaispalvelulain ja asetuksen mukaista pitkäaikaista palveluasumista sekä muita palveluja MS-tautia tai muuta neurologista sairautta sairastaville aikuisille (Neuroliitto 2025). Opiskelijat työskentelevät heille valikoituneiden asiakkaiden kanssa pareittain tai kolmen hengen ryhmissä, mikä mahdollistaa vertaisoppimisen sekä -tuen asiakasprosessin eri vaiheissa. Vertaisoppiminen tarkoittaa oppimis- tai opettamisstrategiaa, jossa opiskelijat oppivat yhdessä toistensa kanssa ilman opettajan välitöntä ohjausta. Vertaisoppimisen on todettu tuottavan monia hyötyjä, kuten vahvempaa motivaatiota oppia, parempaa keskittymistä oppimistilanteeseen, syväoppimista sekä positiivista ja kannustavaa oppimisilmapiiriä. (Koho ym. 2014.)

Kuva 1. Yhdessä tehden (Kuva: Anne Koskinen)

Opiskelijapari saa esitiedot asiakkaastaan ennen ensimmäistä asiakaskäyntiä. Ennakkotietojen pohjalta opiskelijapari työstää alustavan toimintakyvyn arvioinnin suunnitelman opettajan tuella. Työelämäympäristössä työskentely alkaa perehdytyksellä talon toimintaan, toimintaperiaatteisiin ja asiakkaisiin Satakielen henkilökunnan toimesta. Tämän jälkeen opiskelijat kohtaavat kuntoutujat yksilöllisesti hyödyntäen yhdessä harjoiteltuja terapeuttisia tutkimisen, arvioinnin ja ohjauksen keinoja. Opiskelijat työstävät asiakkaiden kanssa yhteistyössä toimintakykyä edistävän suunnitelman, jota toteutetaan seuraavalla tapaamiskerralla. Lopuksi kokemukset kootaan yhteisessä reflektiohetkessä opiskelijoiden, opettajien sekä Satakielen edustajien kesken.

Kokemuksia yhteistoiminnasta ja kehittämisaskeleet

Yhteistyö on synnyttänyt merkityksellisiä oppimiskokemuksia kaikille osapuolille. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat kuvanneet työelämäympäristössä työskentelyn mielekkääksi ja antoisaksi tavaksi kehittää osaamista. Aidoissa asiakastilanteissa yhdistyvät fysioterapian ydinosaamisen eri osa-alueet kokonaisuudeksi. Opiskelijat ovat kertoneet parityöskentelyn tukevan tilanteiden suunnittelua, turvallista toteutusta sekä reflektiota. Asiakkaat ovat kokeneet yhteistyön tuottaneen merkityksellisiä kohtaamisia sekä iloa arkipäivien sisältöihin. Opettajille yhteistyö on mahdollistanut luontevan tavan toteuttaa pariopettajuutta. Se mahdollistaa opintojaksojen nivomisen yhteen ja houkuttelee opettajia yhteistyöhön eri opintojaksojen välillä.

Yhteistyö palvelutalo Satakielen ja LAB-ammattikorkeakoulun välillä jatkuu yhdessä suunniteltujen ja sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan säännöllisesti. Tarkoituksenamme on mahdollistaa uusia ratkaisuja ja innovaatioita yhdessä toimien – ihmisen hyvinvointia edistäen.

Lähteet

Auvinen, P. 2004. Ammatillisen käytännön toistajista monipuolisiksi aluekehittäjiksi? Ammattikorkeakouluuudistus ja opettajan työn muutos vuosina 1992-2010. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 100. Viitattu 22.8.2025. Saatavissa http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/auvinen_aluekehittajaksi/auvinen.pdf

Billett, S. 2002. Toward a workplace pedagogy: guidance, participation and engagement. Adult Education Quarterly, 1(53), 27–43.

Koho, N., Leppälä, J., Mustonen, E. & Niemelä, T. 2014. Vertaisoppimisen monet muodot korkeakouluopetuksessa. Teaching in Life Sciences: Current practices and development, Vol. 1 (Fall), 17-29.

Koulutuksen tutkimuslaitos. 2025. Suomen Korkeakoulut vuosiraportit. Viitattu 17.10.2025. Saatavissa https://peda.net/p/Korkeakoulututkimus/kr/kv

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025a. LAB strategia 2030. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025b. Opinto-opas. Opetussuunnitelma – opiskelijan ja opettajan työväline. Viitattu 20.8.2025. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/

Laki ammatillisesta koulutuksesta 2017/531. Finlex. Viitattu 22.8.2025. Saatavissa https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/531

Lester, S. & Costley, C. 2010. Work-based learning at higher education level: value, practice and critique. Studies in Higher Education, 35(5), 561–575.

Maxeiner, A. 2011. A stude of environmental factors related to self-regulated learning among graduate-level physical therapist students in the clinic. Viitattu 22.8.2025. Saatavissa https://www.proquest.com/dissertations-theses/study-environmental-factors-relatedself/docview/894377567/se-2

Neuroliitto 2025. Etusivu. Viitattu 25.9.2025. Saatavissa https://neuroliitto.fi/

Ramani, S. & Leinster, S. 2008. AMEE Guide no. 34: Teaching in the clinical environment. Medical Teacher. 30(4), 347–364. https://doi.org/10.1080/01421590802061613

Sevenhuysen, S., Thorpe, J., Molloy, E., Keating, J. & Haines, T. 2017. Peer-assisted learning in education of allied health professional students in the clinical setting: A systematic review. Journal of Allied Healts. 46(1), 26-35. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa  https://www.proquest.com/scholarly-journals/peer-assisted-learning-education-alliedhealth/docview/1911589861/se-2

Kirjoittajat

Elina Herttuainen työskentelee fysioterapiaopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa

Suvi Ollikainen työskentelee lehtorina fysioterapeuttikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa

Outi Pöyhönen työskentelee lehtorina fysioterapeuttikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa

Artikkelikuva: Anne Koskinen

Viittausohje

Herttuainen, E., Ollikainen, S. & Pöyhönen, O. 2025. Yhteistyössä työelämän kanssa – kokemuksellisuuden merkitys fysioterapeuttikoulutuksessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yhteistyossa-tyoelaman-kanssa-kokemuksellisuuden-merkitys-fysioterapeuttikoulutuksessa/