Yhden hankkeen elinkaaren aikana tapahtuu paljon

Olipa kyseessä yritys tai koulutusta ja kehittämispalveluita tarjoava oppilaitos, sisältää toiminta usein projekti– ja hanketoimintaa. Miksi hankkeita sitten tehdään ja mitä hyötyä niistä saa hankkeen toteuttaja tai hankkeeseen osallistuja.

Kirjoittaja: Tarja Vahtokari

Yrittäjien ansaintamahdollisuudet ovat monella alalla pienentyneet huomattavasti ja talousnäkymistä on tullut entistä epävakaampia. Siitä huolimatta yrittäjän on pitänyt uskoa itseensä ja osaamiseensa, vaikka ennustettavuus on heikentynyt. (Pärnänen 2022) Moni yrittäjä on ollut tiukoilla aluksi Covid-epidemian vuoksi ja sen jälkeen alkaneesta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan johtuen. Yrittäjien haasteisiin on tartuttu LABin Luontolähtöisten palveluiden kehittämishankkeessa, minkä tavoitteena on ollut yrittäjien osaamisen kasvattaminen, verkostoituminen muiden matkailuun liittyvien palveluntarjoajien kanssa sekä luonnon monipuolisempi hyödyntäminen yritystoiminnassa.

Monipuolista toimintaa yrittäjien kanssa

LuoPaKe-hanke alkoi vuoden 2024 alussa päättyen vuoden 2025 lopussa ja sen kohderyhmänä ovat olleet pienet maaseudulla toimivat majoitus-, ruokailu- ja elämyspalveluita tarjoavat yritykset. Yhteys luontoon on yhteinen ominaisuus kaikille näille yrityksille, jotka kaipasivat lisää osaamista sekä verkostoitumista. Tällä alalla toimivia yrityksiä on Suomessa paljon ja heidän haasteensa ovat yhteneväisiä koskien muun muassa yrittämisen sesonkiluonteisuutta (Konu ym. 2017, 34-37).

Hankkeen alussa kontaktoitiin yrityksiä hankkeen toiminta-alueella Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Hankkeen alettua myös puskaradio toimi tehokkaasti yrittäjien välillä. Tieto ei olisi levinnyt sitä kautta, jos jo mukana olleet yritykset eivät olisi uskonut hankkeen toteutukseen. Loppujen lopuksi mukana oli 51 yritystä. Heistä 27 tuottaa majoituspalveluja, 20 ravintolapalveluja sekä 35 elämyspalveluita. Kuten luvuista voi päätellä moni yritys tarjoaa useampaa kuin yhtä palvelua (LAB 2025a).

Hankkeen käynnistyessä kysyttiin vielä yrittäjiltä haluavatko he lisää osaamista ja koulutusta juuri niissä asioissa, mitkä oli hankehakemukseen kirjattu vai jotain lisää. Toiveet vastasivat hyvin hakemukseen kirjattuja aktiviteetteja ja niin hanketiimin oli helppo alkaa työstää materiaaleja. Aivan aluksi pidimme kevättalvella 2024 kick-off-tilaisuudet kummassakin maakunnassa, koska välimatka äärialueiden Kotkan ja Parikkalan välillä on pitkä. Näissä tapaamisissa yrittäjät pääsivät tutustumaan toisiinsa.

Kick-off-tilaisuuksia ennen järjestettiin jo webinaareja, joihin saattoi osallistua niiden esityshetkellä tai katsoa tallenne myöhemmin itselle sopivana ajankohtana. Ensimmäinen niistä pidettiin huhtikuussa 2024 ja yhteensä näitä infoiskuja/koulutuswebinaareja järjestettiin 10 kappaletta. Hankkeen sisällöstä kirjoitettiin myös hankeaikana 20 blogia ja artikkelia. Tämä artikkeli kokoaa yhteen LuoPaKe-hankkeen elinkaaren keskeisimpiä asioita ja tapahtumia.

Koska hankkeen osallistujista hyvin moni on yksinyrittäjä, pyrittiin valitsemaan työpajojen päivät niin, että mahdollisimman moni pääsisi niihin osallistumaan. Työpajoja oli kolme, joista ensimmäiseen kutsuttiin kaikki yrittäjät. Jälkimmäiset kaksi työpajaa järjestettiin erikseen kummassakin maakunnassa, koska katsottiin, että yhteistyö lähempänä olevien yrittäjien kanssa on realistisempaa ja fyysinen osallistuminen helpompaa. Ensimmäisessä työpajassa esittäydyttiin ja tehtiin toimintaan liittyvä SWOT-analyysi. Toisessa työpajassa ideoitiin mitä kaikkea yhteistyö voi sisältää ja kolmannessa ideoitiin jo konkreettisia tuotteita, joita yritykset voivat yhteistyössä markkinoida ja myydä.

Kuva 1. Kolmas työpaja Imatralla 17.3.2025 (Kuva: Tarja Vahtokari)

Koska työpajat pidettiin alkuviikosta, oli osallistujia helpompi saada paikan päälle. Toisesta työpajasta järjestettiin myös kolmas vaihtoehtoinen kerta maantieteellisesti mahdollisimman keskelle hankealuetta ja siihen saattoi osallistua kummankin maakunnan yrittäjiä.

Yritysten toiminnan ja osaamisen laajentaminen ja monipuolistaminen

Yritysten haaste on ollut vuodenaikojen vaihtelu. Asiakkaita on riittänyt kesäkaudella, mutta asiakasmäärä on hiipunut jo elokuussa koulujen alkaessa ja hiljentynyt entisestään lokakuun loppuun mennessä vilkastuakseen jälleen vapun aikoihin. Toki talven lomasesongit ovat vilkastuttaneet kysyntää näissäkin yrityksissä, mutta juhlapyhät ovat olleet yksittäisiä kysyntäpiikkejä. Vuoden ympäri tapahtuva täysipainoinen yrityksen pyörittäminen on monelle haastavaa ja siksi moni yrittäjä onkin osittain palkkatyössä saadakseen riittävän toimeentulon.

Oravissa Pohjois-Savossa on kausiluonteisuuden poistamiseen panostettu vahvasti. Siellä yritykset tekevät monipuolista yhteistyötä ja aktiviteetteja on kehitetty yhdessä myös ympäri vuoden toteutettavaksi. (Oravi 2025) Niinpä LuoPaKe-yrittäjät tekivät benchmarking-matkan Oraviin, saadakseen oivalluksia ja yhteistyön ideoita omaan toimintaansa. Yhden päivä tutustuminen Oraviin syksyllä 2025 oli onnistunut.

Kuva 2. Benchmarking-matkalla Oravissa (Kuva: Tarja Vahtokari)

Konkreettisia työkaluja yrittäjien avuksi toteutettiin kahdella tavalla. Yrittäjille luotiin sähköinen opas/työkirja, josta yrittäjät saavat tukea ja apua päivittäisen liiketoiminnan pyörittämisessä. Yhden yrittäjän ideoima kartta, johon mukana olevat yritykset on merkitty, palvelee myös jatkossa yrittäjiä silloin, kun heillä käy asiakkaita. Kartan avulla he voivat vinkata asiakasta tutustumaan muiden yritysten tarjontaan. Kaikki yritykset ovat pieniä maaseudulla toimivia yrityksiä, joihin tutustumalla voi kokea erilaisia elämyksiä. Kartta on siten esimerkki hankkeessa yrittäjille tuotetusta konkreettisesta apuvälineestä, (LAB 2025a)

Yrittäjille on luotu oma suljettu Google Drive -kansio, jonne he voivat jakaa tietoja omasta yrityksestään ja miettiä lisää yhteistyötä. Samoin hankkeelle on luotu Facebookiin omat sivut, jonne jokainen voi käydä lisäämässä kuvia ja kommentteja. Nämä edellä mainitut kaksi kanavaa eivät ole saaneet suurta suosiota yrittäjien keskuudessa. Oletettavasti syynä on ajanpuute. Heillä on oman yrityksen nettisivut ja somekanavat, joita he päivittävät. Sen sijaan tällainen hankkeeseen liittyvä yhteisöllinen viestintä koetaan vieraammaksi eikä siihen ole aikaa panostaa. Hankkeen nettisivut palvelevat myös tietoiskujen ja webinaarien tiedonlähteenä. Hankkeen lopussa yrittäjille lähetettiin palautekysely ja siihen odotetaan edelleen vastauksia.

Positiivisena asiana voi todeta, että kun on ollut puhelimitse yhteydessä yrittäjiin, vastaanotto on ollut aina lämmin. Kokemuksena on ollut, että yrittäjät ovat arvostaneet sitä, että heihin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja välitetään tietoa. Tässä toimintatavassa onkin vain yksi kielteinen piirre: se vie runsaasti aikaa, kun osanottajia on paljon. Tästäkin huolimatta se on ollut palkitsevaa.

Hanketyö motivoi projektipäällikköä

Projektipäällikkönä olen työskennellyt kahden tai oikeastaan kolmen tahon välissä. Olen ollut se kuminauha, tiedon välittäjä, asioiden toteuttaja ja raportoija eri osapuolien välillä. Kolmella taholla tässä tarkoitetaan hankkeen rahoittajaa, työnantajaa sekä hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Tavoitteeni on ollut toisaalta noudattaa hankehakemukseen kirjoitettua sisältöä, toisaalta täyttää velvoitteet työnantajaa sekä myös mukana olevia yrityksiä kohtaan.

Uskon, että vaikka hankkeita tulee ja menee, on LuoPaKe-hankkeessa onnistuttu luomaan hyvä henki yrittäjien kesken ja he ovat oppineet tekemään yhteistyötä. Myös osaaminen ja verkostoituminen ovat vahvistuneet. Nähtäväksi jää miten paljon uudet ideat ja asiakasryhmien profilointi kasvattavat yritysten liikevaihtoa tulevaisuudessa ja lisäävät yhteistyötä. Punaisen langan laajempaan yhteistyöhön yrittäjät ovat kuitenkin saaneet työpajoissa. Samalla LABin strategia toteutuu, kun alueiden elinvoima kasvaa (LAB 2025b).

Luonto on ollut tärkeässä roolissa näiden yrittäjien toiminnassa ja kuten elämässäkin, luonnon kiertokulku vuodenaikoineen jatkuu ja toivottavasti myös LuoPaKe-yrittäjillä eri vuodenaikoja hyödyntäen. Hyvät ideat on kylvetty otolliseen maaperään, joten positiivisia asioita on odotettavissa yrityksissä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Lähteet

Konu, H., Tyrväinen, L., Pesonen, J., Tuulentie, S., Pasanen, K. & Tuohino, A. 2017. Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus. Valtioneuvosto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017. Viitattu 02.12.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/2f895bdd-2c2d-4a2d-a04f-e7f529531e9c

LAB. 2025a. Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luopake

LAB. 2025b. Strategia 2030. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-04/lab-strategia-2030.pdf

Oravi. 2025. Vuokraa tai osta oma pala Oravia. Viitattu 3.12.2025. Saatavissa https://www.oravi.fi/

Pärnänen, A. 2022. Korona koetellut yrittäjien jaksamista ja toimeentuloa, mutta tuonut osalle myös tarpeellisen hengähdystauon. Tieto & trendit. Tilastokeskus. Viitattu 02.12.2025. Saatavissa https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/korona-koetellut-yrittajien-jaksamista-ja-toimeentuloa-mutta-tuonut-osalle-myos-tarpeellisen-hengahdystauon

Kirjoittaja

Tarja Vahtokari työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Hän toimi myös projektipäällikkönä Luontolähtöisten palvelujen kehittämishankkeessa (LuoPaKe), joka päättyi 31.12.2025. LuoPaKe:n kohderyhmänä olivat maaseudun luontolähtöisiä palveluja tarjoavat pienet yritykset Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Artikkelikuva: Etelä-Karjalan kick-off tapaaminen 25.3.2024 (Kuva: Tarja Vahtokari)