VOO-harjoittelusta tukea sisätautien ja kirurgian hoitotyön osaamiseen

LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoilla on erinomainen mahdollisuus oppia sisätautien ja kirurgian hoitotyötä Päijät-Hämeen keskussairaalan VOO-mallin harjoitteluissa. VOO-mallin harjoitteluissa opiskelijat oppivat hoitotyön lisäksi myös päätöksentekoa, vastuunottoa, tiimityötä, työn organisointia ja työyhteisötaitoja. Keskussairaalan VOO-harjoittelujen erityispiirteisiin kuuluu myös klinikkaopettajan osallistuminen harjoitteluun pedagogisena asiantuntijana. Klinikkaopettajina toimivat LAB-ammattikorkeakoulun harjoittelujen ohjauksissa kokeneet hoitotyön lehtorit.

Kirjoittaja: Katja Puhakainen

VOO-harjoittelun toteuttaminen osastoilla

Osastoilla toimiessaan opiskelijoita kannustetaan oppimiseen ottamalla vastuuta ja tekemällä mahdollisimman paljon itse. Opiskelijoille annetaan mahdollisuuksia osallistua eri asiantuntijoiden mukana hoitotyöhön (esimerkiksi AGS-hoitaja, haavahoitaja ym.). Osastoilta löytyy runsaasti myös erikoisalakohtaista materiaalia, johon opiskelijoita kannustetaan perehtymään. Myös tietokantojen käyttö on osa päivittäistä hoitotyötä sekä erinomainen keino kartuttaa näyttöön perustuvaa tietoutta. Opiskelijaohjaajat, kuten myöskään klinikkaopettaja eivät anna opiskelijoille valmiita vastauksia, vaan johdattelevat vastauksen äärelle yhdessä opiskelijoiden kanssa aihetta pohtimalla. Näin tuetaan opiskelijoiden oman päättelykyvyn ja tiedonhankinnan kehittymistä. Harjoittelujakson loppua kohden opiskelijoiden potilashuoneisiin pyritään sijoittamaan vaativampia potilaita kuin harjoittelun alussa, jolloin myös hoitotyön osaaminen karttuu entisestään.

Opiskelijoiden ohjauksesta osastoilla vastaavat mahdollisimman kokeneet ja opiskelijoiden ohjaukseen sitoutuneet sairaanhoitajat. Osastoilla on myös omat opiskelijavastaavansa, jotka huolehtivat mm. väli- ja loppuarvioinneista yhdessä klinikkaopettajan kanssa. Opiskelijavastaavat, eli vastuuhoitajat pyrkivät suunnittelemaan omat työvuoronsa siten, että pystyvät itse olemaan mahdollisimman paljon opiskelijoiden kanssa samoissa työvuoroissa ja näin ollen seuraamaan opiskelijoiden oppimista ja kehittymistä harjoittelun aikana. Ohjauksen tavoitteena on se, että opiskelijat miettivät ensin itse ratkaisuja tilanteisiin ja ohjaaja tukee opiskelijoita taustalla.

Haasteita ohjaukseen tuo erot opiskelijoiden osaamisessa. Osa opiskelijoista voi olla jo pidemmällä opiskeluissaan, kun taas osa opiskelijoista on vasta opiskelunsa alkuvaiheessa. Kokeneet ja osaavat ohjaajat pystyvät kuitenkin huomioimaan hyvin opiskelijoiden eroja ja toteuttamaan ohjausta jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Myös klinikkaopettaja voi omalla pedagogisella osaamisellaan olla apuna ja tukena erilaisten oppijoiden suhteen. Oman haasteensa harjoittelun toteutumiselle voi tuoda ajoittain myös opiskelijoiden motivoituneisuus sekä sitoutuminen harjoitteluun. Osalle työelämän taidot voivat vielä olla vieraampia ja niiden kanssa ohjaajien ja klinikkaopettajan tarjoama opastus ja tuki on usein hyvin tärkeässä roolissa etenkin harjoittelujakson alkumetreillä.

Harjoittelujakson alussa jokainen opiskelija saa yksilöllistä perehdytystä osaston toimintamalleihin. Perehdyttäjiksi pyritään valitsemaan mahdollisimman kokeneita hoitajia. Osalla osastoista on käytössä oma perehdytyspakettinsa, joka sisältää osaston päiväjärjestyksen, termistöä, osaston esittelyn ja infopaketin osaston yleisimmistä potilasryhmistä. Perehdytysjakson jälkeen opiskelijat aloittavat varsinaisen VOO-harjoittelunsa, jossa opiskelijaryhmänä hoitavat omia potilaitaan ohjaajan ollessa taustatukena. Klinikkaopettaja osallistuu harjoittelun ensimmäisenä päivänä harjoittelun infoon ja jo ennen harjoittelun alkua opettaja on tiedottanut opiskelijoitaan harjoitteluun liittyvistä käytänteistä. Klinikkaopettajien vastuulla on myös järjestää opiskelijoille VOO-harjoitteluun liittyvä info, jossa harjoittelun käytänteitä pyritään käymään perusteellisesti läpi ja jossa jokaisella on mahdollisuus kysyä opettajalta käytännön neuvoja harjoitteluun liittyen. Klinikkaopettajan käynnit osastoilla alkavat varsinaisen VOO-harjoittelun alkaessa ja opettaja pyrkii käymään osastolla kerran viikossa seuraamassa opiskelijoiden edistymistä sekä auttamassa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Klinikkaopettajan käyntien vuoksi opettaja ei jää etäiseksi ja vieraaksi opiskelijoille, vaan on kiinteä osa harjoittelua. Tutuksi tulleen opettajan kanssa on helpompi ottaa puheeksi myös vaikeitakin asioita.

Oppimisen ja kehittymisen seurantaan on erilaisia työkaluja

Opiskelijoiden oppimisen edistymiseen osastoilla on käytössään samankaltaisia työkaluja. Opiskelijoiden oppimista ohjailevat henkilökohtaiset oppimistavoitteet, jotka opiskelija luo itselleen harjoittelujakson alussa, ja joita ohjaajat sekä klinikkaopettaja tarkastelevat ja tarvittaessa myös auttavat tavoitteiden laatimisessa.

Reflektointi on tärkeä osa oppimista ja työvuorojen päätteeksi ohjaajat käyvätkin opiskelijoiden kanssa keskusteluja vuorojen tapahtumista ja vuoron aikana opituista asioista. Opiskelijoille jaetaan myös omat vihot, joihin he kirjoittavat oppimispäiväkirjan omaisesti työvuorojensa aikana opittua ja tapahtunutta. Ohjaajat jättävät vihkoihin omia kommenttejaan ja näin ollen ohjaajan vaihtuessa myös uusi ohjaaja pääsee vihkosta lukiessaan selville, mitä kukakin on jo harjoittelunsa aikana oppinut ja päässyt tekemään. Vihot toimivat erinomaisena apuna myös klinikkaopettajalle tämän seuratessa opiskelijoiden edistymistä. Vihkojen merkintöjen avulla opettaja voi myös ehdottaa uusia oppimistehtäviä ja -tilanteita harjoittelun ajalle.

Väliarvioinneissa keskustellaan yhdessä opiskelijoiden, ohjaajien ja klinikkaopettajan kanssa harjoittelun sujumisesta, mahdollisista ongelmista sekä kehittymisestä. Väliarvioinnit ovat oiva hetki tarkastella kuinka tavoitteet ovat lähteneet toteutumaan ja mitä tavoitteisiin voisi mahdollisesti vielä lisätä. Loppuarvioinnit käydään kunkin opiskelijan kanssa yksilöllisesti ja jokaisen oppimista peilataan asetettuihin tavoitteisiin. Klinikkaopettajan roolissa on hienoa nähdä kuinka innoissaan opiskelijat ovat oppimastaan ja uusista kokemuksistaan.

VOO-harjoittelu tarjoaa monipuolista ammatillista kehittymistä

VOO-harjoittelu auttaa opiskelijoita kehittymään omatoimisemmiksi ja itseohjautuvimmiksi. Se tukee myös tiedonhaun osaamista sekä työtehtävien priorisointia, ongelmanratkaisua ja itsenäistä työotetta. Opiskelijoista kehittyy rohkeita ja osaavia sairaanhoitajia. Sisätautien ja kirurgian näkökulmasta VOO-harjoittelu kehittää myös opiskelijoiden kädentaitoja perinteistä harjoittelumallia paremmin, sillä opiskelijat pääsevät tekemään enemmän itse. Samoin moniammatillisessa tiimissä toimiminen kehittyy. Uusien asioiden oppiminen koetaan tehokkaammaksi, kun on itse ottanut vastuuta omasta toiminnastaan. Yhdessä opiskelijaryhmänä toimiminen kehittää myös yhteistyötaitoja ja työyhteisössä toimimista. Yhdessä oppimisen ilo, vertaisoppiminen ja hyvä ryhmähenki takaavat hyviä oppimistuloksia.